 |
| Photo Mix/ Pixabay |
Monipuolinen terveellinen ruokavalio. Se tuntuu olevan se, mitä yleisesti tavoitellaan. Siitä puhutaan ja siitä myös kirjoitetaan. Monipuolisen vastakohta on yksipuolinen. Kaikkien arjessa tämä valistus ei kuitenkaan vielä näy. Asiaa pitäisi kenties tarkastella käytännönläheisemmin?
Millainen on yksipuolinen ruokavalio ja mitä haittaa siitä voi olla? Mitä monipuolisella ruokavaliolla tarkoitetaan ja miten sitä voi arjessaan toteuttaa?
Turruttava arkemme
Se käy niin helposti. Aletaan elää arkea ikäänkuin autopilotilla ja samat kaavat toistuvat päivästä toiseen. On niin paljon tehtävää, jota pitää saada päivän aikana tehdyksi. Itsensä ravitseminen on yksi noista lukuisista päivittäisistä tehtävistämme. Kun olemme ruokavaliomme suhteen autopilotilla, emme ole ehkä niin tietoisia valinnoistamme kuin haluaisimme olla. On helppoa syödä joka aamu sama aamupala, ostaa joka kerta ne yhdet ja samat ruoat ruokakaupasta ja tehdä niistä niitä yksiä ja samoja ruokia. Tarjonta voi olla vähän monipuolisempaa, jos syömme säännöllisesti myös ulkona, esimerkiksi työmaaruokalassa tai käymme lounaalla kollegojen kanssa ja meillä on erilaisia tilaisuuksia ja kekkereitä, joissa tarjotaan ruokaa ja juomaa.
Arki jyrää helposti ihmisen yli. Ei jää välttämättä aikaa ja energiaa olla kovin suunnitelmallinen tai seikkailunhenkinen ruoan suhteen. Me kaikki olemme vain ihmisiä.
Yksipuolinen ruokavalio
Yksipuoliseen ruokavalioon voi kyllästyä, vaikka pitäisi itseään rutiineja rakastavana ihmisenä. Kyllästyminen saattaa aiheuttaa negatiivisia tunteita ja ajatuksia ruokaa ja syömistä kohtaan. Saatamme myös tehdä hätiköidyn virhepäätelmän, että se terveellinen ruokavalio, jota yritämme toteuttaa on ikävä ja tylsä ja heittää ikäänkuin hanskat tiskiin. Marssimme pitseriaan, ostamme herkkuja. Siinä ei ole mitään pahaa, mutta mitä se tekee terveydelle, jaksamiselle ja hyvinvoinnillemme pitkässä juoksussa, jos alammekin syömään jatkuvasti vain sitä, mikä maistuu hetken hyvältä suussa ja mitä sattuu kulloinkin tekemään mieli sen sijaan, että spesiaaliherkkuja syödään nautiskellen ja hyvällä omallatunnolla vain silloin tällöin?
Todellisuudessa ajatuksemme terveellisestä ruokavaliosta voisivat olla myönteisemmät ja optimistisemmat, jos antaisimme tilaa uusille mauille, ruoka-aineille ja ruokaresepteille ja kehittäisimme ruoanlaittotaitoja. Mitä luulet, kuinka monelle siitä on todellisuudessa mitään hyötyä, että hellii käsitystä itsestään: "Minä olen huono ruoanlaittaja", tai "Minä en viihdy keittiössä", tai jopa: "Minä inhoan ruoanlaittoa". Toki joillain voi olla mahdollisuus ulkoistaa ruoanlaitto, mutta aika monella ei ole tällaista etua.
Kannustan sinua miettimään, onko sinulla erilaisia rajoittavia uskomuksisa itsestäsi suhteessa ruokaan, syömiseen ja ruoanlaittoon. Vakuutan, että jokainen voi oppia tekemään monipuolista terveellistä ja herkullista ruokaa. Jos se ei ole sinulle fyysisesti mahdollista, ehkä joku toinen voisi auttaa?
Opetamme viisivuotiaille sitä, että joskus täytyy osata odottaa omaa vuoroaan ja joskus emme ihan heti saa sitä mitä haluamme. Osaammeko tuon taidon itsekin? Jos herkuttelemme lempiherkuillamme esimerkiksi kerran viikossa, sekin on kuitenkin 52 viikkoa vuodessa. Jos tämä ei riitä, kertooko se kenties siitä, että elämästämme puuttuu muuta sisältöä, joka toisi siihen mielekkyyttä? Mielenkiintoista tekemistä, uuden oppimista, yhteyttä toisiin ihmisiin, kosketusta, sitä että saa kokea olevansa ymmärretty, hyväksytty ja tarpeellinen, toisten auttamista?
Jos meillä on yksipuolinen epäterveellinen ruokavalio, saatamme saada liikaa jotakin sellaista, joka isossa määrin nautittuna vahingoittaa meitä. Saatamme myös jäädä paitsi joistain tärkeistä ravintoaineista.
Monipuolinen ruokavalio
Ihmisen on mahdollista opetella uusia makuja ja ruokia koko elämänsä ajan. Se vaatii myönteistä ja optimistisista suhtautumista ja uskoa siihen, että kun maistelee jotakin ruokaa riittävän monta kertaa, sitä oppii syömään ja siitä oppii jopa pitämään. Tässä kohden aikuiset ja lapset eivät eroa toisistaan. Toki meillä kaikilla voi olla omat ehdottomat ruoka-aineinhokkimme, jota emme suuhumme pistä, mutta jos olemme hyvin valikoivia, se voi estää monipuolista syömistä ja haitata myös sosiaalisesti.
Olemme geneettisesti erilaisia ja se liittyy myös aisteihimme. Joidenkin mielestä esimerkiksi paprika maistuu hyvin kitkerältä tai vaikkapa korianteri saippualta. Monia ruoka-aineita voi silti oppia sietämään, vaikka ne eivät parasta herkkua olisikaan. Itsellä on haasteita pitää ruusukaalista, mutta syön jos tarjotaan ja joskus olen jopa laittanut sitä ruoaksi kun olen löytänyt keinot saada se maistumaan paremmalta.
Monipuolisessa ruokavaliossa on paljon makuja, värejä ja koostumuksia. Eri ruoka-aineryhmistä valitaan ruoanvalmistukseen monenlaisia eri vaihtoehtoja, huomioiden tietenkin mm. allergiat, intoleranssit ja kunkin henkilökohtaiset vakaumukset.
Monipuolisen ruokavalion yksi eduista on se, että voi välttyä yksittäisen ruoka-aineen liiallisesta saannista johtuvista mahdollisista haittatekijöistä. Esimerkkinä vaikkapa se, että jos syö hyvin paljon riisiä, se saattaa ajanoloon kerryttää elimistöön arseenia. Toinen merkittävä etu on se, että kun syömme monipuolisesti, saamme elimistömme käyttöön laajemman kirjon erilaisia antioksidantteja ja voi olla myös piememmät tödennäköisyydet ravintoainepuutoksiin. Teet itsellesi hyvän teon, jos otat selvää mitä kaikenlaisia ravintoaineita ihminen ruoastaan tarvitsee ja millaisista ruoka-aineista kyseisiä ravintotekijöitä saa. Mieti sitten, onko jotain ruoka-aineita tai ruoka-aineryhmiä, joiden lisäämisestä ruokavalioosi voisi olla hyötyä. Seuraavaksi voit ottaa selvää, millaisia ruokia kyseisistä ruoka-aineista voi tehdä.
Olen kirjoittanut aikaisemmin aiheesta ruoka-ainekartta. Kirjoituksesta löydät käytännöllistä tietoa siitä, miten voit konkreettisesti arkielämässäsi monipuolistaa ruokavaliotasi:
https://jalkeilla.blogspot.com/2020/05/haaste-tee-itsellesi-ruoka-ainekartta.html
