Blogin aiheina mm. kilpirauhasen vajaatoiminta, hormonitasapaino, funktionaalinen lääketiede ja ravitsemus. Tämä ei ole tiedeblogi. Jää lukijan omalle vastuulle halutessaan tarkistaa tieteelliset faktat. Kuvat pääosin Can Stock Photo ja Pixabay. Blogia kirjoittaa diplomiravintoterapeutti Nina Saine. Yksilövastaanotot Skypen välityksellä. Lisäksi luennot, verkkovalmennukset ja webinaarit. Facebook-sivuni: https://www.facebook.com/SaineNina/
torstai 24. tammikuuta 2019
Vieraskirjoitus: Miksi on terveellistä nukkua kuorsaamatta?
Tämänkertainen vieraskirjoitus tulee yritykseltä nimeltä SomniShop. Kirjoitus ei ole kaupallinen, vaan halusin julkaista tämän hienon ja informatiivisen tekstin, koska terve, riittävä ja hyvälaatuinen uni on niin merkityksekäs asia terveydelle ja hyvinvoinnille:
Kuorsaus on laajalle levinnyt ilmiö. Erään budapestilaisen Semmelweisin yliopiston tekemän suuren tutkimuksen mukaan jopa 60 prosenttia aikuisista miehistä kuorsaa. Naisten vastaava luku on 41 prosenttia. Kuorsausta voikin jo kutsua kansantaudiksi. Silti monille ihmisille on hankala myöntää kuorsaavansa. “En ole ikinä kuullut kuorsaavani” ja silti niin monissa makuuhuoneissa vallitsee öisin kaikkea muuta kuin syvä hiljaisuus.
Kuorsaukseen ei kannata suhtautua hälläväliä-asenteella. Tavallinen kuorsaus, josta valtaosa kuorsaajista kärsii, ei ole virallisesti sairaus. Kuitenkin sillä voi olla fyysisiä seurauksia ja negatiivisia vaikutuksia myös henkiseen hyvinvointiin. Pahimmassa tapauksessa kuorsaus voi kehittyä obstruktiiviseksi uniapneaksi, joka vaatii aina hoitoa.
Kuiva suu ja nielemisvaikeudet
Jos huomaat usein herätessäsi, että suusi on kuiva, se voi olla merkki säännöllisestä kuorsauksesta. Kuorsausta esiintyy nimittäin erityisen usein henkilöillä, jotka nukkuvat suu auki. Monet ihmiset vaihtavat nenähengityksen nukkuessaan tiedostomattomasti suun kautta hengittämiseen. Tällöin suun ja nielun alueen pehmeät kudokset alkavat väreillä hengitetyn ilmavirran johdosta, mikä taas aiheuttaa kuorsausääniä.
Jatkuva ilmavirta nielun alueella suuhengityksen vuoksi kuivattaa lisäksi limakalvoja. Ikäviä seurauksia ovat aamuinen epämiellyttävä kuivuuden tunne suussa, sekä nielemisvaikeudet. Kun limakalvot ovat kuivat, myös bakteerien on helpompi levittäytyä sinne. Lopputuloksena voi olla tulehdustila, minkä takia suukuorsaajat kärsivätkin usein nielurisatulehduksista ja kurkkukivusta. Myös angiina ja hengitysteiden infektiot ovat yleisiä vaivoja.
Suun bakteerit
Suussa ja nielussa elää valtava määrä bakteereita, jotka hajottavat ruoantähteitä ja kuollutta materiaalia. Ihmisillä, jotka kuorsatessaan hengittävät suun kautta, bakteerien olosuhteet suussa muuttuvat. Jotkut bakteerit voivat lisääntyä paremmin kuin toiset, jolloin myös suun bakteerikanta muuttuu.
Ilmiötä voi itse tarkkailla. Kun jotkut bakteerit lisääntyvät aiempaa nopeammin, hampaiden pinnalle muodostuu kellertävä päällyste. Uuden epätasapainon vuoksi eri bakteereista muodostuu muita ainesosia. Tämä taas voi aiheuttaa pahanhajuista hengitystä.
Suun bakteerit ovat vastuussa myös karieksen synnystä. Tietyt kariesbakteerit oleskelevat suussa täysin harmitta. Mutta kun olosuhteet suussa muuttuvat kariesbakteerille suotuisiksi, ne ottavat vallan ja iskevät hampaisiin. Tästä voidaan päätellä, että kuorsaajat joutuvat poran alle hiljaisia nukkujia useammin.
Päänsärky ja väsymys
Tavallisessa kuorsauksessa hengitysilmassa on turbulenssia, mutta ilmavirtaus on säännöllinen ja keuhkot saavat koko ajan riittävästi happea. Jos näin ei ole, on kyseessä vakava unihäiriö, obstruktiivinen uniapnea. Uniapneapotilaan ylemmät hengitystiet painuvat kasaan ja voivat tukkeutua täysin. Potilas ei hengitä, eikä aivoihin kulje happea. Vasta elimistön refleksinomainen havahtuminen pysäyttää hengityskatkoksen, eli apnean. Uniapnealla on lukuisia vaikutuksia potilaan terveyteen. Uniapneaa sairastavat kokevat raskaimpana sen, ettei uni ole enää palauttavaa. Sen sijaan jatkuva väsymys, keskittymisvaikeudet ja aikaansaamattomuus vievät vallan. Korkea verenpaine ja kohonnut sydänkohtauksen riski ovat muita ikäviä seurauksia, joita unihäiriö tuo mukanaan.
Raja tavallisen kuorsauksen ja vaarallisen uniapnean välillä voi olla häilyvä. Lääkäri varmistaa diagnoosin unilaboratoriossa tehdyn unianalyysin avulla. Tällä välillä on harmaata aluetta, jossa kuorsaus ei ole enää harmitonta, mutta hengitys ei pysähdy täysin. Hengityskatkosten sijaan hengitystiet ahtautuvat, jolloin keuhkoihin kulkeva ilmavirta on heikkoa. Myös tällöin seurauksena voi olla päiväväsymystä. Herätessä vaivana on usein päänsärky, sillä aivot eivät ole saaneet yön aikana tarpeeksi happea.
Aivoinfarktiriski?
Henry Fordin sairaala Detroitissa, USA:ssa tutki vuonna 2013 kuorsaajien yhteisiä päänvaltimoita. Tutkimuksessa selvisi, että pitkäaikaisilla kuorsaajilla oli näissä aivoille erittäin tärkeissä valtimoissa usein vakavia muutoksia. Syy tähän on jo uuden tutkimuksen aihe, mutta tulokset viittaavat vahvasti siihen, että kuorsaajilla on mahdollisesti kohonnut riski saada aivahalvaus.
Sängyssä kuorsaajan kanssa
Jos kuorsaat itse, tuskin kiinnität siihen lainkaan huomiota (paitsi ehkä silloin, kun kumppanisi valittaa siitä). Jos taas olet se kumppani, joka kuorsaajan vieressä nukkuu, ei rentouttavasta unesta ole tietoakaan. Pahimmissa tapauksissa kuorsauksen äänenvoimakkuus voi yltää jopa 90 desibeliin, mikä vastaa ohiajavan rekka-auton aiheuttamaa meteliä.
Kuorsaajan kumppani saa vähemmän palauttavaa unta, mikä johtaa vetämättömään oloon ja päiväväsymykseen. Terveydelliset ongelmat voivat olla jopa yhtä isoja, kun itse kuorsaajalla. Esimerkiksi aamuista päänsärkyä esiintyy yhtä paljon niin kuorsaajilla, kuin heidän kumppaneillaankin. Myös joitain psyykkisiä oireita voi olla havaittavissa.
Mitä tehdä kuorsausta vastaan?
Kuten näkyy, kuorsauksella on paljon seurauksia niin hyvinvointiin, kuin terveyteenkin. Myös kuorsausta kuunteleva kumppani iloitsisi varmasti unirauhasta. Kuorsauksen lopettamiseen on olemassa laaja valikoima eri apukeinoja. Lue kotikonsteista kuorsausta vastaan tai kokeile kuorsauksenestolaitetta osoitteesta: https://somnishop.fi.
Blogistin loppukaneetti:
Ravintoterapian kannalta toisinaan ruoat, joihin on allergiaa tai yliherkkyyttä voivat turvottaa ylähengitysteitä jolloin voi ilmetä tarvetta suu auki hengittämiselle ja näin ollen myös kuorsaukselle ja monille suuongelon ja hengitysteiden ongelmille. Joskus parempi ruokavalio ja elämäntapojen tarkistaminen johtaa onnistuneeseen painonhallintaan, joka joillain voi vähentää kuorsausta, tosin kuorsausta ilmenee kaiken kokoisilla ihmisillä. Mm. maitotuotteet tai banaani voivat aiheuttaa limakalvojen turpoamista hengitysteissä ja myös limanerityksen lisääntymistä. Jotkut kuorsaavat vain mm. siitepylykautena tai flunssassa. Maitotuotteiden käytön tauottaminen saattaa tällöin tuoda apua. Toki limakalvo-ongelmiin on olemassa lääkkeitä, mutta myös joistakin rohdoksista ja luontaistuotteista voi olla apua. Kokeilemalla löytää omat parhaat konstinsa.
Vertaistukityön kautta tiedän myös sen, että monet kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavat ovat saaneet apua kuorsausongelmiinsa kun he ovat saaneen hoitotasapainonsa kuntoon ja heillä on oikeanlainen lääkitys ja siihen annostus. Lääkityksen lisäksi hoitotasapainoon, kuten monissa muissakin kroonisissa sairauksissa vaikuttavat myös se, että ruokavalio on henkilölle juuri sopiva ja kehon matala-asteinen tulehdus eli inflammaatio saadaan kuriin dietaarisin keinoin ja välttämällä mm. liiallista rasitusta ja stressiä.
Terveydessä ja hyvinvoinnissa kysymys on aina kokonaisuudesta. Emme varmasti vielä ihan täysin tiedä mitkä kaikki tekijät voivat vaikuttaa siihen miksi ihminen kuorsaa. Onneksi ihmisillä on olemassa keinoja lisätä hyvinvointiaan kohta kohdalta. Jos kuorsaus tai uniapnea ovat mahdollisesti sinulle jonkinlainen pullonkaula joka estää voimasta paremmin, kannustan etsimään pian apua!
perjantai 4. tammikuuta 2019
Kilpirauhasen vajaatoiminta, miten tulla supertietäjäksi?
Minulle on tullut maine siitä että olen supertietäjä kilpirauhasen vajaatoiminnan suhteen ja kyllä minä siitä aika paljon tiedänkin. Miten olen oppinut sen, minkä olen oppinut? Miten entinen kampaaja on nyt tässä pisteessä, että luennoi ja antaa haastatteluja kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja toimii ravintoterapeuttina, jonka suurin osa asiakkaista on kilpirauhaspotilaita?
Lapsuuden ja nuoruuden kiinnostuksenaiheet
Juuret tähän löytyvät varmasti jo lapsuudesta. Meillä oli aina paljon kirjoja. Äiti taisi tilata minulle oman lasten tietokirjan jo ennen kuin opin lukemaan. Isäpuoli tilasi Tieteen kuvalehteä, jotka luin aina kannesta kanteen. Sain myös hyvin pienenä jo mikroskoopin, jolla tutkin mm. muurahaisia ja vähän kaikkea mitä keksin lissin alle laittaa. Meillä oli myös lääkärikirjoja ja luonnonlääketieteen kirjoja ja kirjoja homeopatiasta. Minä ahmin ne kaikki ja yläasteella olin kympin oppilas kemiassa ja biologiassa. Minulla on siis ollut kiinnostusta jo varhaisesta iästä ihmiseen, tieteeseen ja parantamiseen, myös luontoon. Tiedonjano siellä kai on siis ollut pääasiallisena vaikutteena, samoin uteliaisuus.
Siperia opettaa
Sitten mennään ajassa eteenpäin melko paljonkin ja tullaan n. kolmenkympin hujakoille ikävuosissani. Olin tilanteessa jossa olin terveyssaioideni kanssa täysin selkä seinää vasten. En saanut enää apua sillä passiivisella taktiikalla että menen vain vaivojen kanssa lääkäriin ja otan vastaan aina vain uusia diagnooseja ja lääkityksiä ja voin aina vain huonommin ja huonommin. Jouduin siis antamaan potkut terveyskeskuslääkärille ja etsiydyin vertaistuen pariin.
Vertaistuessa avautuikin aivan uusi maailma. On olemassa muitakin lääkityksiä kuin Thyroxin, jotka monilla toimivat paremmin ja lääkityksen toimivuuteen vaikuttaa myös ruokavalio, ravintopuutokset ja monet muutkin hormonaaliset tekijät. Mitä ihmettä? Nämä ihmisethän on saaneet apua juuri niihin asiohin, jonka kanssa minä olen kärvistelemällä kärvistellyt jo vuosia! Kyselin paljon ja merkityksellistä oli kirjan "Stop the thyroid madness tilaaminen". En tässä vaiheessa osannut vielä kunnolla englantia, joten sanakirja.org-sivusto tuli tutuksi kirjaa tavatessa. Näköjään kun asia on tärkeä ja kiinnostus suuri, voi aikuisenakin oppia kieliä. Nykyään en edes muista mitä olen lukenut suomeksi ja mitä englanniksi ja minulle on aivan sama onko jokin koulutus englannin vai suomen kielellä. Välillä saatan tosin ihmetellä että mitä jokin erikoissanaston termi on suomeksi kun muistan sen vain englanniksi.
Ei ollut nimittäin aikaa ja energiaa alkaa miettimään, että osaanko tarpeeksi englantia kun sen STTM kirjan tilasin! Kimalainenkin lentää, koska kukaan ei ole muistanut kertoa sille että se on siihen liian painava ja paksu. Itsensä epäileminen ja liika realismi joka uhkaavasti usein tuppaa kääntymään pessimismiksi voi siis pilata oppimisesi ilon ja eteenpäin pääsemisesi kun haluat saavuttaa jotakin. Kirjassa kerrottiin eri lääkityksistä, niiden fiksusta annostelusta, mahdollisista sudenkuopista annostelun ja labrojen tulkintojen suhteen ja ravintotekijöiden vaikutuksesta hoidon onnistumiseen.
Kirjan ja vertaistuen informaation perusteella sain hankittua itselleni tärkeitä laboratoriotutkimuksia ja löysin myös lääkärin, joka auttoi lääkitysvaihdossa. Lääkäri opasti myös ruokavaliohoitoa, jonka ansiosta aloin pääsemään jaloilleni. Laajensin vertaistukeen osallistumista myös kansainvälisiin Facebookin yhteisöihin. Tulin niin hyvään kuntoon, että halusin voida jatkossa auttaa itsekin muita voimaan paremmin, joten otin selvää millaisia mahdollisuuksia on opiskella funktionaaliseen lääketieteeseen pohjautuvaa ravitsemusajattelua.
Alan vaihto
Aloitin opiskelemalla vuoden verran lääketieteen perusteita Kairon Instituutissa. Vastaavaa opetusta saa myös mm. Tampereella, avoimissa yliopistoissa ja mm. Suomen Terveysopisto Saluksessa. Tämä tieto on myös kaikkien saatavilla kirjoista. Kuka tahansa voi lukea samoja aiheita kuin mitä opetus Kaironissa sisälsi: fysiogiaa, anatomiaa, tautioppia, neurologiaa, psykologiaa ja psykiatriaa. Lisäksi opiskelin oma-aloitteisesti kirjastossa myös kertaamalla lukion kemiaa ja biologiaa ja tutustumalla biokemian alkeisiin. Kaikkiin löytyy kirjastosta kirjoja! Tämä kaikki on mielestäni todella tärkeä pohja ymmärtää ihmiskehon toimintaa atomitasolta sen eri kudosten, elinten ja elinjärjestelmien ja säätelyjärjestelmien toimintaan asti. Tämä on ihan kenen tahansa opittavissa ja ymmärrettävissä. Ei tarvitse olla mikään nero!
Käytyäni perusteellisesti läpi lääketieteen perusteiden kokonaisuuden Kaironissa, kävin joitakin Pro Healthin Terveyden Tukipilarit-koulutuksia ja joitakin avoimen yliopiston ravitsemustieteen kursseja, kunnes löysin tieni Suomen Terveysopisto Salukseen, jossa opiskelin tiiviisti, kunnes viimein valmistuin sieltä diplomiravintoterapeutiksi. Opiskeluaikana hankin myös lisäkoulutusta mm. funktionaalisen lääketieteen laboratoriotestien tulkinnasta ja koko ajan työskentelin samanaikaisesti myös vertaistuessa. Aluksi osallistuin kansainväliseenkin vertaistukeen, mutta myöhemmin huomasin että huomio riitti kunnolla kaiken muun elämän ohella vain suomenkieliseen vertaistukeen.
Tutustuin opiskeluaikoinani myös muihin kilpirauhasaiheisiin hyviin kirjoihin, joista ylimmälle nostaisin Datis Kharrazzianin"Why do I still have hypothyroid symptoms"-kirjan ja koko Paul Robinsonin tuotannon. Usein pyöritän päässäni ajatusta, miten toisenlainen mahtaisikaan olla kilpirauhaspotilaiden hoito ja sitä kautta koko elämä, jos lääkärimmekin lukisivat näitä kirjoja. Ne ovat selkeitä ja informatiivisia ja auttavat käytännössä toteuttamaan hoitoa, jolla on potilaiden elämänlaadulle aivan käänteentekevä vaikutus.
Tieto on valtaa
Kukaan ei voi tietää kaikesta kaikkea ja uskon itsekin vielä oppivani paljon lisää kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja sen hoidosta. Tieto on valtaa. Valtaa itseen tässä tapauksessa kun olet potilaan roolissa. Mitä enemmän tiedät, sen paremmat mahdollisuudet sinulla on vaikuttaa hoitoosi ja terveyteesi ja sen pienemmällä todennäköisyydellä tulet harhaanjohdetuksi informaatioähkyssä ja sinua hoitavien tahojen suunnalta. Itse olen jo ajat sitten päättänyt, että niin kauan kun olen oikeustoimikelpoinen ja jotakuinkin tolkuissani, en luovuta vastuuta terveydestäni ja hyvinvoinnistani toiselle ihmiselle vaan pidän langat tiukasti omissa käsissäni. Olen itse aktiivinen toimitsija omassa elämässäni ja vastuussa itsestäni ja niistä päätöksistä jotka koskevat hyvinvointiani ja terveyttäni. Lääkäri on auttajan ja konsultin roolissa. Minulle lääkäri ei ole auktoriteetti. Minä olen itse oman terveyteni auktoriteetti. Lääkäriä, joka on sinut oman ammattinsa harjoittamisen ja itsensä kanssa tällainen asetelma ei haittaa. Onneksi on olemassa tällaisia lääkäreitä, kuten nykyinen lääkärini!
Kirjasuosituksia:
Haug ym. Ihmisen Fysiologia
Vierimaa, Laurila, Keho, Anatomia ja fysiologia
Duodecim, Ravitsemustiede
Gibney ym. Introduction to human nutrition
Dr Kharrazzian, Why Do I still have hypothyroid symptoms
Janie Bowthorpe, Stop the thyroid madness
Janie Bowthorpe ym. Stop the thyroid madness II
Paul Robinson: Recovering wiht T3
Paul Robinson: Thyroid Patients' manual
kurssikuvaukset Suomen Terveysopisto Salus: https://www.terveysopisto.fi/opiskelu/kurssikuvaukset/
Lapsuuden ja nuoruuden kiinnostuksenaiheet
Juuret tähän löytyvät varmasti jo lapsuudesta. Meillä oli aina paljon kirjoja. Äiti taisi tilata minulle oman lasten tietokirjan jo ennen kuin opin lukemaan. Isäpuoli tilasi Tieteen kuvalehteä, jotka luin aina kannesta kanteen. Sain myös hyvin pienenä jo mikroskoopin, jolla tutkin mm. muurahaisia ja vähän kaikkea mitä keksin lissin alle laittaa. Meillä oli myös lääkärikirjoja ja luonnonlääketieteen kirjoja ja kirjoja homeopatiasta. Minä ahmin ne kaikki ja yläasteella olin kympin oppilas kemiassa ja biologiassa. Minulla on siis ollut kiinnostusta jo varhaisesta iästä ihmiseen, tieteeseen ja parantamiseen, myös luontoon. Tiedonjano siellä kai on siis ollut pääasiallisena vaikutteena, samoin uteliaisuus.
Siperia opettaa
Sitten mennään ajassa eteenpäin melko paljonkin ja tullaan n. kolmenkympin hujakoille ikävuosissani. Olin tilanteessa jossa olin terveyssaioideni kanssa täysin selkä seinää vasten. En saanut enää apua sillä passiivisella taktiikalla että menen vain vaivojen kanssa lääkäriin ja otan vastaan aina vain uusia diagnooseja ja lääkityksiä ja voin aina vain huonommin ja huonommin. Jouduin siis antamaan potkut terveyskeskuslääkärille ja etsiydyin vertaistuen pariin.
Vertaistuessa avautuikin aivan uusi maailma. On olemassa muitakin lääkityksiä kuin Thyroxin, jotka monilla toimivat paremmin ja lääkityksen toimivuuteen vaikuttaa myös ruokavalio, ravintopuutokset ja monet muutkin hormonaaliset tekijät. Mitä ihmettä? Nämä ihmisethän on saaneet apua juuri niihin asiohin, jonka kanssa minä olen kärvistelemällä kärvistellyt jo vuosia! Kyselin paljon ja merkityksellistä oli kirjan "Stop the thyroid madness tilaaminen". En tässä vaiheessa osannut vielä kunnolla englantia, joten sanakirja.org-sivusto tuli tutuksi kirjaa tavatessa. Näköjään kun asia on tärkeä ja kiinnostus suuri, voi aikuisenakin oppia kieliä. Nykyään en edes muista mitä olen lukenut suomeksi ja mitä englanniksi ja minulle on aivan sama onko jokin koulutus englannin vai suomen kielellä. Välillä saatan tosin ihmetellä että mitä jokin erikoissanaston termi on suomeksi kun muistan sen vain englanniksi.
Ei ollut nimittäin aikaa ja energiaa alkaa miettimään, että osaanko tarpeeksi englantia kun sen STTM kirjan tilasin! Kimalainenkin lentää, koska kukaan ei ole muistanut kertoa sille että se on siihen liian painava ja paksu. Itsensä epäileminen ja liika realismi joka uhkaavasti usein tuppaa kääntymään pessimismiksi voi siis pilata oppimisesi ilon ja eteenpäin pääsemisesi kun haluat saavuttaa jotakin. Kirjassa kerrottiin eri lääkityksistä, niiden fiksusta annostelusta, mahdollisista sudenkuopista annostelun ja labrojen tulkintojen suhteen ja ravintotekijöiden vaikutuksesta hoidon onnistumiseen.
Kirjan ja vertaistuen informaation perusteella sain hankittua itselleni tärkeitä laboratoriotutkimuksia ja löysin myös lääkärin, joka auttoi lääkitysvaihdossa. Lääkäri opasti myös ruokavaliohoitoa, jonka ansiosta aloin pääsemään jaloilleni. Laajensin vertaistukeen osallistumista myös kansainvälisiin Facebookin yhteisöihin. Tulin niin hyvään kuntoon, että halusin voida jatkossa auttaa itsekin muita voimaan paremmin, joten otin selvää millaisia mahdollisuuksia on opiskella funktionaaliseen lääketieteeseen pohjautuvaa ravitsemusajattelua.
Alan vaihto
Aloitin opiskelemalla vuoden verran lääketieteen perusteita Kairon Instituutissa. Vastaavaa opetusta saa myös mm. Tampereella, avoimissa yliopistoissa ja mm. Suomen Terveysopisto Saluksessa. Tämä tieto on myös kaikkien saatavilla kirjoista. Kuka tahansa voi lukea samoja aiheita kuin mitä opetus Kaironissa sisälsi: fysiogiaa, anatomiaa, tautioppia, neurologiaa, psykologiaa ja psykiatriaa. Lisäksi opiskelin oma-aloitteisesti kirjastossa myös kertaamalla lukion kemiaa ja biologiaa ja tutustumalla biokemian alkeisiin. Kaikkiin löytyy kirjastosta kirjoja! Tämä kaikki on mielestäni todella tärkeä pohja ymmärtää ihmiskehon toimintaa atomitasolta sen eri kudosten, elinten ja elinjärjestelmien ja säätelyjärjestelmien toimintaan asti. Tämä on ihan kenen tahansa opittavissa ja ymmärrettävissä. Ei tarvitse olla mikään nero!
Käytyäni perusteellisesti läpi lääketieteen perusteiden kokonaisuuden Kaironissa, kävin joitakin Pro Healthin Terveyden Tukipilarit-koulutuksia ja joitakin avoimen yliopiston ravitsemustieteen kursseja, kunnes löysin tieni Suomen Terveysopisto Salukseen, jossa opiskelin tiiviisti, kunnes viimein valmistuin sieltä diplomiravintoterapeutiksi. Opiskeluaikana hankin myös lisäkoulutusta mm. funktionaalisen lääketieteen laboratoriotestien tulkinnasta ja koko ajan työskentelin samanaikaisesti myös vertaistuessa. Aluksi osallistuin kansainväliseenkin vertaistukeen, mutta myöhemmin huomasin että huomio riitti kunnolla kaiken muun elämän ohella vain suomenkieliseen vertaistukeen.
Tutustuin opiskeluaikoinani myös muihin kilpirauhasaiheisiin hyviin kirjoihin, joista ylimmälle nostaisin Datis Kharrazzianin"Why do I still have hypothyroid symptoms"-kirjan ja koko Paul Robinsonin tuotannon. Usein pyöritän päässäni ajatusta, miten toisenlainen mahtaisikaan olla kilpirauhaspotilaiden hoito ja sitä kautta koko elämä, jos lääkärimmekin lukisivat näitä kirjoja. Ne ovat selkeitä ja informatiivisia ja auttavat käytännössä toteuttamaan hoitoa, jolla on potilaiden elämänlaadulle aivan käänteentekevä vaikutus.
Tieto on valtaa
Kukaan ei voi tietää kaikesta kaikkea ja uskon itsekin vielä oppivani paljon lisää kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja sen hoidosta. Tieto on valtaa. Valtaa itseen tässä tapauksessa kun olet potilaan roolissa. Mitä enemmän tiedät, sen paremmat mahdollisuudet sinulla on vaikuttaa hoitoosi ja terveyteesi ja sen pienemmällä todennäköisyydellä tulet harhaanjohdetuksi informaatioähkyssä ja sinua hoitavien tahojen suunnalta. Itse olen jo ajat sitten päättänyt, että niin kauan kun olen oikeustoimikelpoinen ja jotakuinkin tolkuissani, en luovuta vastuuta terveydestäni ja hyvinvoinnistani toiselle ihmiselle vaan pidän langat tiukasti omissa käsissäni. Olen itse aktiivinen toimitsija omassa elämässäni ja vastuussa itsestäni ja niistä päätöksistä jotka koskevat hyvinvointiani ja terveyttäni. Lääkäri on auttajan ja konsultin roolissa. Minulle lääkäri ei ole auktoriteetti. Minä olen itse oman terveyteni auktoriteetti. Lääkäriä, joka on sinut oman ammattinsa harjoittamisen ja itsensä kanssa tällainen asetelma ei haittaa. Onneksi on olemassa tällaisia lääkäreitä, kuten nykyinen lääkärini!
Kirjasuosituksia:
Haug ym. Ihmisen Fysiologia
Vierimaa, Laurila, Keho, Anatomia ja fysiologia
Duodecim, Ravitsemustiede
Gibney ym. Introduction to human nutrition
Dr Kharrazzian, Why Do I still have hypothyroid symptoms
Janie Bowthorpe, Stop the thyroid madness
Janie Bowthorpe ym. Stop the thyroid madness II
Paul Robinson: Recovering wiht T3
Paul Robinson: Thyroid Patients' manual
kurssikuvaukset Suomen Terveysopisto Salus: https://www.terveysopisto.fi/opiskelu/kurssikuvaukset/
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)