Ravintoterapeutin työstä ja opinnoista Suomen Terveysopisto Saluksessa

Kuva: Tiina Nuortimo/Pixabay

Moni meistä arvostaa sitä, että työ, josta saamme elantomme ja johon käytämme merkittävän osan valveillaoloajastamme on palkitsevaa ja merkityksellistä. Itse ihmettelen aika ajoin  ravintoterapeuttina sitä, että miten on mahdollista olla niin tyytyväinen työhönsä kuin on. Vaikka ennen töihin tarttumista vähän laiskottaisi tai haluaisi tehdä jotain ihan muuta, työn päättyessä on kuitenkin tyytyväisempi ja energisempi kuin ennen työn aloittamista. Näin ainakin itse koen työni.

Ravitsemuksella on valtava potentiaali tuottaa meille terveyttä ja hyvinvointia ja sitä kautta elämänlaatua ja toimintakykyä!

Toki mikä tahansa työ voi enemmän tai vähemmän rasittaa fyysisesti ja mistä tahansa työstä tarvitsee vastapainoksi myös lepoa ja muuta elämää. En kuitenkaan ennen ravintoterapeutin työtä voinut kuvitellakaan, että työssä kohtaamista ihmisistä ja omasta työstänsä voi tulla niin hyvä olo. Silloinkin kun omassakin elämässä on ajoittain huolia ja kaikenlaista tapahtuu, kuten meillä kaikilla. Mielestäni tällaisessa työssä, jossa tehtävänä on auttaa muita on myös se hyvä puoli, että se tarjoaa mahdollisuuden ikäänkuin ottaa lomaa itsestään, vaikka pistääkin työssään ns. persoonansa peliin. Työ, jossa voi kokea olevansa onnellinen, on valtava kantava voimavara elämässä.

Ravintoterapeutin työ voi myös olla hyvin monipuolista ja tarjota lukuisia erilaisia mahdollisuuksia työskennellä. Työ tekijäänsä opettaa. Aluksi on ehkä uskallettava astua vähän epämukavuusalueelleen ja kohdata omia pelkojaan ja todistaa rajoittavia uskomuksiaan vääriksi. Näin kävin minulle esimerkiksi julkisen esiintymisen suhteen. En minä ennen alalle hakeutumistani olisi voinut kuvitella, että osa työtäni olisi vaikkapa luennoiminen, kurssien pitäminen tai vaikkapa alan opetustyö, johon olen siirtymässä alkuvuodesta. Ravintoterapeuttina olen saanut myös kirjoittaa työkseni. Siinä suhteessa harrastuksesta on tullut osa työtä, sillä aloitin aikanaan blogin kirjoittamisen ihan toisista aiheista jo vuonna 2003. Blogisti olen siis ollut 20 vuotta. Tätä blogia olen kirjoittanut jo kymmenen vuotta. Minulta myös tilataan artikkeleita ja muunlaisia tekstejä.

Ravintoterapeuttina on mahdollista kehittää osaamistaan ja hankkia laajasti lisäkoulutusta eri alueista. Itse olen kouluttautunut mm. erilaisten laboratoriotestien tulkintaan ja voin käyttää niitä laajalti työssäni silloin kun on tarpeen. Yhteistyökumppaninani on ollut jo vuosien ajan Nordic Laboratories. Lisäksi on tärkeä pyrkiä pitämään itseään ajantasalla siitä mitä uutta tapahtuu ravintolisien ja rohdosten maailmassa. Ravintoterapeutin työssä mm. ihmissuhde- ja kommunikointitaidot ovat tärkeitä. Tässä minua on auttanut suuresti kouluttautuminen NLP Master Practitioneriksi.

Monilla ravintoneuvojilla ja ravintoterapeuteilla on taustallaan myös kokemusasiantuntijuutta omista sairauksistaan ja tätä tärkeää asiantuntijuutta he myös usein hyödyntävät työssään. Asiakkaan voi olla helpoin puhua jollekin ihmiselle, jolla tietää olevan omakohtaista kokemusta samoista vaivoista, joista hän itse kärsii. Itselläni on ollut kokemusta mm. kilpirauhasen vajaatoiminnasta, metabolisesta oireyhtymästä, fibromyalgiasta, migreenistä, burn outista ja PCOS:stä.

Useat meistä ravintoterapeutista yhdistävät myös työhönsä monenlaista muutakin osaamistaan. Joku saattaa vaikkapa olla lisäksi hieroja, kuntovalmentaja tai hoitaja. Ravintoterapeutti voi myös työskennellä esimerkiksi luontaistuotekaupassa tai alan tukkureilla, maahantuojilla tai valmistajilla. Hyvinvointialalla työskentelee Suomessa aivan uskomattoman ihania ihmisiä ja on ollut ilo tutustua heihin ja saanut olla heidän työtovereina monenlaisissa projekteissa ja tapahtumissa. Olen oppinut heiltä paljon, samoin asiakkailtani.

Suomen Terveysopisto Salus

Aloitan opettajana Suomen Terveyopisto Saluksessa alkuvuodesta 2024. Maltan tuskin odottaa! Minulla on jonkinlainen syvä sisäinen palo saada välittää sitä mitä tiedän ja osaan  toisille. Saluksen oppimateriaalit ovat monipuoliset, laadukkaat ja ne on luotu vuosikymmenten varrella huippuosaamisella. Niitä myös päivitetään säännöllisin väliajoin vastaamaan nykyajan tarpeita. Jokainen opettaja tuo myös opetukseen oman arvokkaan kokemuksensa, joka kannattaa hyödyntää. Kysy siis oppitunneilla! Vastaamme mielellämme.Tiedän oppivani opettajana myös paljon oppilailtani.

Aikanaan opiskelu Saluksessa oli ihanaa mm. sen vuoksi, miten mielenkiintoisista taustoista sekä opettajat, että oppilaat olivat ja mitä kaikkea kiehtovaa heillä oli kerrottavana ja opetettavana. Opiskelijoilla oli kaikilla omat merkitykselliset syynsä, joiden vuoksi he olivat kiinnostuneita opiskelemaan ravintoneuvojiksi ja ravintoterapeuteiksi. Salus ei ole koulu, johon tullaan sattumalta, tai koska johonkin on mentävä opiskelemaan. Siellä opiskelee ihmisiä, joita ajaa eteenpäin vakaa oma sisäinen motivaationsa. Opiskelu Saluksessa on heidän arvojensa mukaista. Tietyt samanlaiset arvot yhdistävät niin oppilaita kuin opettajia toisiinsa. Tämä luo ihan ainutlaatuisen yhteishengen.

Kannustan sinua, rakas lukija miettimään, voisiko Saluksen opetus olla sinua varten. Ota siitä selvää! Käy Saluksen nettisivuilla ja lue sieltä mm. kuvaukset kursseista ja opettajien esittelyt. Laitan sinulle tämän kirjoituksen loppuun linkkejä.

Helmikuun aloituskurssi tapahtuu videoteitse, joten sinun ei tarvitse matkustaa Helsinkiin. Saluksesta valmistuu  nimikkeillä diplomiravintoneuvoja ja diplomiravintoterapeutti. Opetus on korkeatasoista ja käytännöllistä. Opiskelu on mahdollista suorittaa työn ohella ja kurssit voi maksaa yksi kerrallaan. Varoitan kuitenkin: Opiskelun aloittaminen Saluksessa on hyvin koukuttavaa!

linkkejä:

Koulutuksen starttaamisesta: https://www.terveysopisto.fi/uudet-koulutukset-starttaavat-taas/

Suomen Terveysopisto Saluksen opettajat: https://www.terveysopisto.fi/terveysopisto-salus/opettajat/

Kurssikuvaukset: https://www.terveysopisto.fi/opiskelu/kurssikuvaukset/

Saluksen nettisivujen etusivu: https://www.terveysopisto.fi/

Onko ruokavalion monipuolisuudesta jankuttaminen kärsinyt inflaation?

Photo Mix/ Pixabay

Monipuolinen terveellinen ruokavalio. Se tuntuu olevan se, mitä yleisesti tavoitellaan. Siitä puhutaan ja siitä myös kirjoitetaan. Monipuolisen vastakohta on yksipuolinen. Kaikkien arjessa tämä valistus ei kuitenkaan vielä näy. Asiaa pitäisi kenties tarkastella käytännönläheisemmin?

Millainen on yksipuolinen ruokavalio ja mitä haittaa siitä voi olla? Mitä monipuolisella ruokavaliolla tarkoitetaan ja miten sitä voi arjessaan toteuttaa?

Turruttava arkemme

Se käy niin helposti. Aletaan elää arkea ikäänkuin autopilotilla ja samat kaavat toistuvat päivästä toiseen. On niin paljon tehtävää, jota pitää saada päivän aikana tehdyksi. Itsensä ravitseminen on yksi noista lukuisista päivittäisistä tehtävistämme. Kun olemme ruokavaliomme suhteen autopilotilla, emme ole ehkä niin tietoisia valinnoistamme kuin haluaisimme olla. On helppoa syödä joka aamu sama aamupala, ostaa joka kerta ne yhdet ja samat ruoat ruokakaupasta ja tehdä niistä niitä yksiä ja samoja ruokia. Tarjonta voi olla vähän monipuolisempaa, jos syömme säännöllisesti myös ulkona, esimerkiksi työmaaruokalassa tai käymme lounaalla kollegojen kanssa ja meillä on erilaisia tilaisuuksia ja kekkereitä, joissa tarjotaan ruokaa ja juomaa.

Arki jyrää helposti ihmisen yli. Ei jää välttämättä aikaa ja energiaa olla kovin suunnitelmallinen tai seikkailunhenkinen ruoan suhteen. Me kaikki olemme vain ihmisiä.

Yksipuolinen ruokavalio

Yksipuoliseen ruokavalioon voi kyllästyä, vaikka pitäisi itseään rutiineja rakastavana ihmisenä. Kyllästyminen saattaa aiheuttaa negatiivisia tunteita ja ajatuksia ruokaa ja syömistä kohtaan. Saatamme myös tehdä hätiköidyn virhepäätelmän, että se terveellinen ruokavalio, jota yritämme toteuttaa on ikävä ja tylsä ja heittää ikäänkuin hanskat tiskiin. Marssimme pitseriaan, ostamme herkkuja. Siinä ei ole mitään pahaa, mutta mitä se tekee terveydelle, jaksamiselle ja hyvinvoinnillemme pitkässä juoksussa, jos alammekin syömään jatkuvasti vain sitä, mikä maistuu hetken hyvältä suussa ja mitä sattuu kulloinkin tekemään mieli sen sijaan, että spesiaaliherkkuja syödään nautiskellen ja hyvällä omallatunnolla vain silloin tällöin?

Todellisuudessa ajatuksemme terveellisestä ruokavaliosta voisivat olla myönteisemmät ja optimistisemmat, jos antaisimme tilaa uusille mauille, ruoka-aineille ja ruokaresepteille ja kehittäisimme ruoanlaittotaitoja. Mitä luulet, kuinka monelle siitä on todellisuudessa mitään hyötyä, että hellii käsitystä itsestään: "Minä olen huono ruoanlaittaja", tai "Minä en viihdy keittiössä", tai jopa: "Minä inhoan ruoanlaittoa". Toki joillain voi olla mahdollisuus ulkoistaa ruoanlaitto, mutta aika monella ei ole tällaista etua.

Kannustan sinua miettimään, onko sinulla erilaisia rajoittavia uskomuksisa itsestäsi suhteessa ruokaan, syömiseen ja ruoanlaittoon. Vakuutan, että jokainen voi oppia tekemään monipuolista terveellistä ja herkullista ruokaa. Jos se ei ole sinulle fyysisesti mahdollista, ehkä joku toinen voisi auttaa?

Opetamme viisivuotiaille sitä, että joskus täytyy osata odottaa omaa vuoroaan ja joskus emme ihan heti saa sitä mitä haluamme. Osaammeko tuon taidon itsekin? Jos herkuttelemme lempiherkuillamme esimerkiksi kerran viikossa, sekin on kuitenkin 52 viikkoa vuodessa. Jos tämä ei riitä, kertooko se kenties siitä, että elämästämme puuttuu muuta sisältöä, joka toisi siihen mielekkyyttä? Mielenkiintoista tekemistä, uuden oppimista, yhteyttä toisiin ihmisiin, kosketusta, sitä että saa kokea olevansa ymmärretty, hyväksytty ja tarpeellinen, toisten auttamista? 

Jos meillä on yksipuolinen epäterveellinen ruokavalio, saatamme saada liikaa jotakin sellaista, joka isossa määrin nautittuna vahingoittaa meitä. Saatamme myös jäädä paitsi joistain tärkeistä ravintoaineista. 

Monipuolinen ruokavalio

Ihmisen on mahdollista opetella uusia makuja ja ruokia koko elämänsä ajan. Se vaatii myönteistä ja optimistisista suhtautumista ja uskoa siihen, että kun maistelee jotakin ruokaa riittävän monta kertaa, sitä oppii syömään ja siitä oppii jopa pitämään. Tässä kohden aikuiset ja lapset eivät eroa toisistaan. Toki meillä kaikilla voi olla omat ehdottomat ruoka-aineinhokkimme, jota emme suuhumme pistä, mutta jos olemme hyvin valikoivia, se voi estää monipuolista syömistä ja haitata myös sosiaalisesti. 

Olemme geneettisesti erilaisia ja se liittyy myös aisteihimme. Joidenkin mielestä esimerkiksi paprika maistuu hyvin kitkerältä tai vaikkapa korianteri saippualta. Monia ruoka-aineita voi silti oppia sietämään, vaikka ne eivät parasta herkkua olisikaan. Itsellä on haasteita pitää ruusukaalista, mutta syön jos tarjotaan ja joskus olen jopa laittanut sitä ruoaksi kun olen löytänyt keinot saada se maistumaan paremmalta.

Monipuolisessa ruokavaliossa on paljon makuja, värejä ja koostumuksia. Eri ruoka-aineryhmistä valitaan ruoanvalmistukseen monenlaisia eri vaihtoehtoja, huomioiden tietenkin mm. allergiat, intoleranssit ja kunkin henkilökohtaiset vakaumukset.

Monipuolisen ruokavalion yksi eduista on se, että voi välttyä yksittäisen ruoka-aineen liiallisesta saannista johtuvista mahdollisista haittatekijöistä. Esimerkkinä vaikkapa se, että jos syö hyvin paljon riisiä, se saattaa ajanoloon kerryttää elimistöön arseenia. Toinen merkittävä etu on se, että kun syömme monipuolisesti, saamme elimistömme käyttöön laajemman kirjon erilaisia antioksidantteja ja voi olla myös piememmät tödennäköisyydet ravintoainepuutoksiin. Teet itsellesi hyvän teon, jos otat selvää mitä kaikenlaisia ravintoaineita ihminen ruoastaan tarvitsee ja millaisista ruoka-aineista kyseisiä ravintotekijöitä saa. Mieti sitten, onko jotain ruoka-aineita tai ruoka-aineryhmiä, joiden lisäämisestä ruokavalioosi voisi olla hyötyä. Seuraavaksi voit ottaa selvää, millaisia ruokia kyseisistä ruoka-aineista voi tehdä. 

Olen kirjoittanut aikaisemmin aiheesta ruoka-ainekartta. Kirjoituksesta löydät käytännöllistä tietoa siitä, miten voit konkreettisesti arkielämässäsi monipuolistaa ruokavaliotasi: 

https://jalkeilla.blogspot.com/2020/05/haaste-tee-itsellesi-ruoka-ainekartta.html