Turvan kokeminen luo terveyttä

kuva: Pixabay

Mielestäni se, että osaa luoda kontakteissa toisiin ihmisiin turvallisen ilmapiirin on supertaito, jolla on tässä ajassa suurta kysyntää. Se, että on ihmisenä hyväksyvä, lämmin ja helposti lähestyttävä on tärkeää. Sitä varten itsenkin tarvitsee tuntea turvaa ja varmuutta. Se taas ei välttämättä kolkuta automaattisesti oveasi, vaan sitä voi olla viisasta etsiä ja luoda.

Turvattomuutta elämässään kokenut, ehkä jopa traumatisoitunut ihminen on virittäytynyt taajuudelle, jossa saattaa olla oletuksena se, että toiset ihmiset ovat potentiaalinen uhka ja voivat tehdä tai sanoa pahaa, haavoittaa, kiusata tai saattaa jollakin tavalla vaikeaan tilanteeseen. Silloin tietämättään katselee maailmaa ikäänkuin uhka- ja uhri-silmälasien läpi. Turvattomuutta herkästi tunteva voi kokea avuttomuutta eikä oikein usko, että pystyy itse vaikuttamaan kokemaansa. Miten tällaisesta voi vapautua? Asian tiedostaminen on tietenkin tärkeää. Voisiko osa ratkaisua olla myös sen harjoitteleminen, että opettelee luomaan turvaa muille, jotta voi kokea sitä myös itse?

Millaisia kokemuksia sinulla on turvattomuuden tunteen kokemisesta ihan tavallisissa arkisissa tilanteissa? Entä turvallisen ilmapiirin luomisesta ympärillesi?

Ravintoterapeuttia tämäkin teema kiinnostaa, koska kaikenlainen stressi ja jännitys vaikuttaa hyvin laaja-alaisesti terveyteen ja mm. ruoansulatukseen. Terveellinenkään ruoka tai ravintolisät eivät välttämättä yksinään auta riittävästi, jos ruoka ei sula. Jos jännittää, joskus tietämättäänkin, erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, voi päätyä herkemmin tilanteeseen, jossa kärsii monista ravintoainepuutoksista heikon ruoansulatuksen takia. Monilla ilmenee myös erilaisia ruoansulatuskanavan oireita kuten turvotusta, vatsakipua, röyhtäilyä, närästystä, ripulia tai ummetusta.

Ravintoainepuutokset voivat johtaa mm. väsymykseen, ennenaikaiseen vanhenemiseen ja lisääntyneeseen sairastavuuteen niin kroonisten kuin akuuttienkin sairauksien suhteen. Heikentynyt ruoansulatus saattaa osaltaan laukaista mm. allergioita, yliherkkyyksiä, matala-asteista tulehdusta ja autoimmuunisairauksia. Mahasuolikanavan pintarakenteiden ja mikrobiston tila vaikuttaa terveyteemme ja mm. elimistön säätelyjärjestelmiin, immuunipuolustukseen, hormonitoimintaan ja hermoston toimintaan laaja-alaisesti.

Turvallisuuden tunteen vaaliminen ja lisääminen elämäämme ja ympäristöömme on  terveysteko niin psyykkisesti, kuin fyysisestikin.

Metsäterapiaharjoituksesta läsnäoloa ja itsetuntemusta

kuva: Pixabay

Menetkö ns. "tukka putkella"?

Ravitsemuksella, liikunnalla, mielekkäällä tekemisillä, hyvillä ihmissuhteilla ja riittävällä levolla saadaan aikaan hyvinvointia ja hyvää elämää.

Hyvin moni ihminen pitää kuitenkin itsensä liian kiireisenä. Heistä saattaa tuntua siltä, ettei sille voi mitään. Sellaista elämä nyt vaan on. Onko tämä totta? Entä jos onkin viisasta esittää muutama kysymys, kuten ”Mitä pakoilen turvautumalla suorittamiseen ja kiireeseen?” tai ”Mitä tapahtuisi, jos pysähtyisin tai hidastaisin tahtia? Putoaisiko taivas niskaani?

Onko kiireinen ja aktiivinen elämäntyyli sitten pahasta? Tätä kysymystä relevantimpi saattaisi olla: ”Onko tällainen elämäntyyli sinulle hyväksi ja oletko siihen tyytyväinen? Haluatko tätä? Olisiko muita mahdollisuuksia?

Monet asiakkaistani ovat uupuneita ja he kärsivät erilaisista terveysongelmista, kuten suolisto-ongelmat, hormonaaliset ongelmat, sairastelut, masennus, ahdistuneisuus, uniongelmat, muutokset painossa jne. Kun he kertovat minulle elämästään, saan usein tietää, etteivät he tunnu haluavan tai pystyvän antamaan itselleen yhtään aikaa vain olla, levätä ja kerätä voimia. Tällöin ravintoterapia voi auttaa heitä vain rajallisesti.

Useille heistä ajatus siitä, että olisi hetken aikaa vain tekemättä tai suorittamatta mitään ja vain ”laiskottelisi” tai olisi jollakin tapaa ”tuottamaton” tai ”hyödytön” yksilö on ahdistava, pelottava ja vastenmielinen. Ajatus päivästä sohvalla katsellen televisiota niin ettei tee edes kotitöitä tai valmista itse ruokaansa tuntuu absurdilta. Niinpä kun elämä käy tarpeeksi kuormittavaksi, kroppa tekeekin päätöksen ihmisen puolesta ja esimerkiksi sairastuu niin että päätyy sitten sinne sohvan pohjalle kipeänä pakosta eikä vapaaehtoisesti.

Meiltä saattaa unohtua, että ihmisen elämään kuuluu myös lepoa, joutilaisuutta ja palautumista. Emme ole koneita. Joutilaisuus ei anna vain meidän kehollemme mahdollisuuksia toipua arjen rasituksista vaan myös mielellemme. Ihmisen kuuluu voida levätä tarpeeksi eikä lepoa ole pelkästään vain nukkuminen. Mieli rasittuu, jos ei ole juuri koskaan riittävästi aikaa vain pysähtyä olemaan rauhassa. Stressaannumme, vaikka emme aina tunnista sitä, että olemme stressaantuneita.

Tällainen stressi ja levon ja joutilaisuuden puute alkaa kuitenkin näkyä mm. siinä, ettemme ajattele enää niin kovin selkeästi. Ilmenee myös erilaisia fyysisiä oireita. Myös luovuus, tuotteliaisuus ja ongelmanratkaisukyky vaativat välillä joutilaisuutta ja hiljentämistä. Uskotko tämän?

Joutilaisuus- läsnäolo- ja pysähtymisharjoitus metsässä 

Tutustuaksesi ja tutkiaksesi omaa tilannettasi edellä kirjoitetun valossa, olen kehittänyt pienen yksinkertaisen harjoituksen. Sitä varten tarvitset puoli tuntia aikaa metsässä luonnon helmassa yksin ilman kiirettä. Laita myös kännykkä sellaiseen tilaan, jossa siitä ei kuulu minkäänlaista ääntä eikä se edes värise. Jos mukanasi on eväitä, syö ne ennen tai jälkeen harjoituksen, ei sen aikana.

Tarkoitus on käyttää kaikkia aisteja ja havainnoida sekä itseä, että ympäristöä, tulla sekä ympäristöstä, että itsestäsi tietoiseksi ja olla läsnä hetkessä. Istu tai seiso paikoillasi ja tunnustele miltä ympäristössä jokin, kuten kivi, puunrunko tai sammal tuntuu kädessä. Haistele miltä metsässä tuoksuu ja mitä kuulet ympärilläsi. Miltä metsässä näyttää, mitä värejä siellä havaitset ja millaisia kasveja ja erilaisia muotoja siellä on. Käytä kuhunkin aistiin ja ympäristöösi keskittymiseen useita minuutteja.

Käy myös rauhassa mielessäsi läpi kehoasi ja sitä miltä sen eri osissa tuntuu. Havaitsetko tuntemuksia vatsassa, tuntuuko lihaskireyksiä, miltä kengät tuntuvat jaloissa, onko sinulla sopivan lämmin vai onko kylmä tai kuuma jne. Havainnoi myös millaisia ajatuksia, tunteita ja oivalluksia nousee mieleesi. Jos ajatukset yrittävät karata esimerkiksi huoliin tai tekemättömiin töihin, palaa takaisin hetkeen havainnoimaan ympäristöä, itseäsi, ajatuksiasi ja tunteitasi. Keskittyminen hengittämisestä havainnoimiseen tai vaikka se miltä jalkapohjasi tuntuvat kengissäsi palauttavat sinut välittömästi nykyhetkeen.

Kun puoli tuntia on kulunut, jää vielä hetkeksi kirjaamaan ylös oivalluksiasi ja tuntemuksiasi. Niitä voi nousta mieleesi myös jälkeenpäin. Kirjaa nekin ylös. Aluksi harjoitus tai jopa ajatus siitä voi tuntua vastenmieliseltä, oudolta tai hankalalta, mutta arvelen että juuri se on merkki siitä, että saatat tarvita enemmän pysähtymistä, lepoa, läsnäoloa ja hiljentymistä arjessasi.

Harjoitusta voi käyttää niin rentoutumiseen, palautumiseen, kiireen katkaisuun, kuin itsetuntemuksen ja tietoisuuden lisäämiseen. Metsäharjoitus voi olla kertaluonteinen tai usein toistettava ja vaikka se aluksi tuntuisi stressaantuneesta ja kiireistä elämää viettävästä hankalalta, sitä voi alkaa kaipaamaan, samoin kuin metsän hyvää tekevää vaikutusta muutoinkin.

Löydät runsaasti lisätietoa hakemalla netistä aiheesta esimerkiksi hakusanoilla "metsän rentouttava vaikutus tutkimus"

P.S. Saatat ajatella, että "Joo, kyllähän minä liikun luonnossa. Tämä harjoitus on mulle turha". Hiljentyminen yksin ilman, että on esimerkiksi koira mukana, suorittaa siellä metsässäkin jotain kuiten kerää marjoja tai kävelee kovaa vauhtia saattaa silti olla ihan uusi asia. Suosittelen kokeilemaan. Se on erilaista!