maanantai 11. toukokuuta 2015

Susanna joutuu hakemaan kilpirauhaslääkkeensä Kreikasta



Tähän on nyt tultu
Olen hieman alle 40-vuotias turkulainen nainen ja sairastanut kilpirauhasen vajaatoimintaa oletettavasti murrosiästä saakka. Ainakin sieltä saakka olen kantanut oireita, kuten epätavallisen huono muisti ja varsinkin ongelmat mieleen painamisessa. Hiukset alkoivat harveta 7-luokalla ja paino lähti nousukiitoon samoihin aikoihin. Jälkeenpäin ajatellen saamattomuus on ollut myös huippuunsa jalostunutta. Kaikki nämä ja erinäisiä pieniä oireita on kertynyt vuosien varrella ja niistä on tullut osa minua ja persoonaani.  7 vuotta takaperin rajun painon pudotuksen jälkeen iski uusi ja lamauttava oire; väsymys.  Myös hiukset alkoivat taas tippua ja lähes kaljuunnuin niin, että otsalta paistoi päänahka. Painon lasku pysähtyi ja käyrä lähti nousuun, eikä enää pysähtynyt, kuin syömättömyydellä, mutta kuka siihen pystyy kovinkaan pitkään…
Jostain syystä minulla on seurattu kilpirauhasarvoja sieltä lapsuudesta saakka, mutta aina kaikki on ollut kunnossa, vai onko sittenkään? Näin jälkeenpäin ajateltuna niitä tuskin seuraillaan rutiininomaisesti kaikilta. Tuossa kohtaa, kun oireet alkoivat olla sietämättömiä ja töissä hereillä pysyminen melkein mahdotonta, alkoi myös TSH olla yli viitteiden. Seuraavalla mittauksella TSH oli laskenut viitteisiin ja T4v laskenut alle viitteiden ja kukaan ei siitä huolimatta suostunut minulle Thyroxin lääkitystä määräämään, vaikka meillä oli tuolloin lapsettomuushoidotkin meneillään.  Erinäisten kommervenkkien ja vääntämisen kautta sain vihdoin reseptin, mutta valitettavan myöhään niitä hoitojakin ajatellen. Siinä meni hukkaan valtavat summat omaa ja yhteiskunnan rahoja, kun perinteisesti taitamatonta kilpirauhasen hoitoa sovellettiin kohdallani jo tuossa vaiheessa.
Thyroxin oli kuin taivaan lahja ja muutaman viikon käytön jälkeen oli kuin olisi huppu vedetty päästä. Väsymys poistui ja olin hereillä. Muutama vuosi meni ihan mukavasti omien pikku omituisuuksieni kanssa.  Paino nousi tappavan tasaiseen tahtiin, kalju kiilsi ja kapasiteetti riitti juuri arjen pyörittämiseen.  Mitään ylimääräistä en kyllä olisi viitsinyt ja aina oli jotain rästissä, kun millään ei muistanut… Mutta sellainenhan minä olen, olen aina ollut. Mitä sitten vaikka ei jostain syystä pysty ajamaan autolla vieraissa paikoissa tai uimaan syvässä vedessä… mitäs hullua! Pääasia, että on hereillä ja TSH ja T4v huippu hyvät.
Lopulta monien mutkien kautta, lähisukulaisen saatua itsensä kuntoon Liothyroninilla (synteettinen T3-hormoni. Thyroxin on T4-hormonia) myös minä tutkitutin T3 ja rT3 arvoni. (T3-hormoni on solutasolla aktiivisesti vaikuttava kilpirauhashormoni ja rT3 epäaktiivinen hormonimetaboliitti, jota keho tietyissä tiloissa muodostaa tietyn entsyymin toimesta. Sama entsyymi myös hajottaa T3-hormonia, joten kasvavat määrät rT3-hormonia verestä merkitsevät vähäisempää kilpirauhashormonien kudostason aktiivisuutta kuin mitä verestä mitattavat hormonimäärät antaisivat ymmärtää) T3 oli juuri ja juuri viitteissä ja rT3 oli noussut pitkälle viitearvojen tuolle puolen. Siitä alkoi T3-monoterapia (lääkitys yksinomaan synteettisellä T3-hormonilla. Tämä lääkitys on tuonut avun monille potilaille, joilta on havaittu korkeita rT3-hormonipitoisuuksia. T3-monoterapiaa on jatkettu tavanomaisesti joko joitakin kuukaisia tai pidempäänkin. Joskus sille joudutaan palaamaan, jos T4-hormonin lisääminen hoitoon mukaan ei onnistu vaan vointi huononee), mikä kesti jonkun kuukauden ja sen jälkeen siirryin yhdistelmähoidolle T3 + eläinperäinen. (Eläinperäinen on sian kilpirauhasesta valmistettu kaikkia kilpirauhashormoneja sisältävä valmiste, jossa hormonimäärät on T4- ja T3-hormonien osalta vakioitu.)

Hoidon aloitus ja eteneminen ovat sujuneet täysin ongelmitta ja pelkkää positiivista muutosta on ollut havaittavissa. Siihen aikaan ainut murhe oli se, että hoito ja toteaminen ovat niin kallista, ettei kaikilla tarvitsevilla ole siihen mahdollisuutta. Itselläni onneksi on ollut työkyky vielä tallella ts. rahaa on riittänyt itsensä hoitamiseen ja minulla oli myös loistava lääkäri, jota saan kiittää ihan uudesta elämästä. Kaikki ihmeelliset irrationaaliset estot katosivat ja vasta näin jälkikäteen sitä ymmärtää, että mitä kaikkea epätasapainossa olevat kilpirauhashormonit voivatkaan aiheuttaa.  Hiukset ovat kasvaneet takaisin, paino alkoi pudota ja kaikkiaan 30kiloa hiipui parissa vuodessa ihan vaan syömällä normaalisti. Parasta kaikessa on kuitenkin selvä muutos kognitiivisessa suoriutumisessa. Ei pelkästään muisti, vaan kaikki luovuudesta, kykyyn tuottaa tekstiä ja puhetta ovat normalisoituneet tai ainakin kehittyneet huomattavasti.

Sitten iski hulluus. Ei minulle, vaan endokrinologeille ja Valviralle. (Jotkut lääkärit ovat tehtailleet valituksia Valviraan kilpirauhasen vajaatoimintaa muutoin kuin vallitsevan käytännön mukaisesti hoitavista kollegoistaan ja täten rikkoneet lääkäreiden  kollegiaalisuussäädöksiä. Tästä on seurannut se, että Valvira on poistanut jo tähän mennessä kolmelta lääkäriltä oikeudet hoitaa kilpirauhassairauksia. Tätä poikkeuksellista toimintaa on jatkettu, vaikka Valvira on hävinnyt jo kahdesti sen toimia vastaan nostetun jutun Hallinto-oikeudessa tuomariäänin 3-0 kun lääkäri on valittanut saamistaan rajoitteista. Muitakin oikeusjuttuja on vireillä. Valviran toimet ovat vaikeuttaneet satojen ihmisten lääkkeiden ja hoidon saantia, koska niin harva lääkäri on perehtynyt muuhun kuin yleisimmin käytettyyn Thyroxin-hoitoon kilpirauhasen vajaatoiminnassa. Monet lääkärit eivät myöskään enää uskalla määrätä T3-hormonia sisältävää hoitoa Valviran pelossa.) Minulla ei ollut enää hoitavaa lääkäriä, eikä kukaan suostunut uusimaan reseptiäni. Työterveyslääkärikin suorastaan kauhistui pyynnöstä ja veti tuolinsa metrin taaksepäin, ettei vaan haju tarttuisi, verikoirat vainuaisi ja hän menettäisi oikeutensa olla hoitamatta.
Yritin olla ottamatta tilanteesta turhaa stressiä ja puntaroitiin yhdessä, että mihin suuntaan lähdetään reseptiä uusimaan. Kreikka tuntui luontevimmalta vaihtoehdolta, koska se on ennestään tuttu lomakohde. Lääkkeiden vähetessä varattiin lennot ja majoitus Hersonissoksesta Kreetalta. Tutkailin pikku kylän lääkäritarjontaa hieman turhautuneena ja lopulta otin vinkistä vaarin ja päädyin ottamaan kontaktia paikalliseen apteekkiin.  Apteekkari toivotti tervetulleeksi ja kertoi, ettei siinä mitään reseptejä tarvita, koska T4 ja T3 lääkkeet ovat reseptivapaita Kreikassa. Selvitin hänelle näitä EU:n maahantuonti kuvioita ja siitä alkoi asiat rullata. Apteekkari varasi minulle itse ajan lähellä pientä klinikkaa pitävälle lääkärille ja aikataulukin oli mukavan eteläeurooppalainen, eli kunhan klo 10-12 ilmaannutaan, niin hyvä olisi.
Lopulta koitti loma ja heti ensimmäisenä aamuna lähdettiin kylille tapaamaan lääkäriä. Lääkäri ei meinannut millään ymmärtää, miksi en saa Suomesta lääkettä. Matalahkoa kielimuuria oli havaittavissa… Kun lääkäri vihdoin ymmärsi, ettei kysymys ole siitä, että lääkärini ei voi terveyssyistä juuri minulle lääkettä enää määrätä, vaan sama tilanne on jopa tuhansilla lääkäreiden keskinäisen sodan seurauksena, niin hän oli aivan pöyristynyt. Lääkäri oli järkyttynyt ja epäuskoinen siitä, että miten tällaista voi tapahtua, kun lääkityksen lopettaminen voi olla jopa vaarallista. Ihmetystä aiheutti myös se miten huonosti hoidettu ja diagnosoitu koko kilpirauhasen vajaatoiminta on Suomessa. Hän kertoi, että Kreikassa lähes joka perheessä on ainakin yksi, jolla ongelmia kilpirauhasen kanssa ja siellä varsinkin muunto-ongelmaa pidetään ymmärtääkseni vahvasti periytyvänä. (Muunto-ongelmalla tässä tarkoitetaan sitä että elimistössä ei varastohormoni T4:stä muunni riittävästi aktiivista T3-hormonia.)
Eläinperäisiä lääkkeitä Kreikassa ei tunneta ja jouduin luovuttamaan sen suhteen, että olisin saanut lääkäriltä Eu-reseptin Armouriin ja olisin voinut sitten kotona tilata sitäkin Saksasta. Vaikea oli selittää, että Armourissa on niitä muitakin juttuja, vaikka vain T3 ja T4 on mainittu ja tarvitsisin juurikin myös niiden muiden juttujen vuoksi nimenomaan sitä eläinperäistä. No sain sitten kokeiluun pelkän synteettisen T4 valmisteen T3:n rinnalle ja nähtäväksi jää miten se sekoittaa pakkaa. Lääkärikäynti maksoi vaivaiset 60€. Vähän jännitin veloitusta, sitä kun ei tullut etukäteen kysyttyä. 
Lääkärin jälkeen toimitin reseptit apteekkiin ja meille kerrottiin, että lääkkeet on noudettavissa parin päivän kuluttua, tai he voivat toimittaa ne hotellille. Kaikki sujui mukavasti ja saatiin lääkkeet sovitusti. Hiukan jännitti miten tullissa mahdetaan suhtautua kymmeniin lääkepaketteihin, mutta kukaan ei edes kohotellut kulmiaan, kun kassi kulki läpivalaisun kautta. Lait ja kuviot ovat tietysti ihan selvät ja selkeät, eli reseptillä voit tuoda vuoden lääkkeet Suomeen toisesta EU-maasta. Sain kuitenkin lääkäriltä reseptin vain puoleksi vuodeksi enkä oikein tiedä syytä miksi. Onneksi ollaan matkustavasta sakkia, niin voi taas syksyllä täydentää varastoja. 

Susanna
-----------------------------------

Huom: Kursiivilla kirjoitettu teksti on blogistin huomioita, kuvat ovat autenttisia matkakuvia Susannan Kreikan lääkkeenhakumatkalta.

keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Kilpirauhaspotilaat ja muut ihmiset, osa 1

Halusin tuoda esiin sitä todellisuutta missä monet kilpirauhaspotilaat elävät niin perheidensä, sukunsa, tuttavien, työkavereiden kuin ystävienkin suhteen. On yleistä, että meille sanotaan jotain tosi ajattelematonta, meidän ongelmia vähätellään ja meitä kohdellaan monella tapaa loukkaavasti ja saamme kuulla kaikenlaista hölmöä, hulluakin. Meillä ei ole aina siis helppoa. Kiukuttaa, turhauttaa, itkettää, surettaa, mutta usein emme näytä sitä ulospäin.

Tunnen, että tässä suhteessa olen kuitenkin itse päässyt paljon helpommalla kuin monet muut. Elämästäni ei juuri löydy "lannistajasikoja" ja ajattelemattomuuksien viljelijöitä, ainakaan sellaisia joiden sanomisilla tai ajattelulla olisi minulle mitenkään kovin suurta merkitystä. Olen myös poistanut elämästäni tarvittaessa henkisesti vahingollisia ihmisiä. Ystäväni ja sukulaiseni ovat tukeneet ja koittaneet parhaansa mukaan ymmärtää. En ole törmännyt ehkä kaikkein ilkeinpiin ja hölmöinpiin lääkäreihinkään. (Osittain siksi, että muiden kokemuksista viisastuneena osaan vältellä heitä.) Luen siis itseni onnekkaaksi!



Sydäntä särkee silti kuulla ja lukea monien kokemuksia siitä miten heitä loukataan ja tietyt samat teemat ovat tulleet toistuvasti esiin vertaistuessa. Aloitankin siksi nyt kolmiosaisen juttusarjani kilpirauhaspotilaiden kokemuksista siitä miten heitä kohdellaan. Tarkoituksena on tiedonvälitys ja se, että yksilöt voisivat miettiä tässä suhteessa omaa osuuttaan ja panostaan tässä asiassa. Tässä ensimmäisessä osassa tuodaan esiin huonoja muistoja ja kokemuksia, joita asiantuntijat kommentoivat. Toiseen osaan on tarkoitus koota potilailta toiveita ja ehdotuksia siitä miten he haluaisivat tulla kohdelluksi ja kohdatuksi ja kolmatta osaa varten kerätään miellyttäviä ja sydäntälämmittäviä kokemuksia ja muistoja.

Kokemuksia

A-kommentit ovat peräisin ystäviltä, sukulaisilta, tuttavilta yms.

B-kommentit ovat peräisin lääkäreiltä

B) Endokrinologin mielestä olen lukenut liikaa internetistä kilpparin vajaatoiminnasta ja haluan sen, koska se on nyt vähän kuin "muotitauti". Suunsoitto loppui kun labrat tuli. Nainen 39v

A) "Eihän se ole kun laihduttaa". Tai "Sinä oot aina niin väsyny".Syksystä 2012 etsitty oikeaa annostusta lääkkeisiin...Nainen 45v, eläinhoitsu

A) Viikko lääkityksen aloittamisen jälkeen valitin töissä väsymystäni, johon sain kollegalta vastauksen, et sähän aloitit lääkityksen, eikö se auttanutkaan? Nainen 34v, Kokki

A) sinä syöt niin paljon ja olet laiska, siksi olet lihava. Lenkille, niin laihdut.
B) Ei me voida kaikilta ottaa kilpirauhaskokeita, jotka vähän valittaa väsymystä. Kaikki oireet laitetaan kilpirauhasen piikkiin ja halutaan kokeita. Se on semmonen muotisairaus. Jos haluaisin syövistä jonkun, niin ottaisin kilpirauhasen syövän. En esimerkiksi haimasyöpää. Sinun vaivaan on paras lääke nyt kilpirauhasen ultraäänitutkimus, niin huomaat että pelkosi on turha. Nainen, 43v. sairaanhoitaja. Taistellut 20v kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa ja läheisellä kilpirauhasen syöpä.

A) nyt minun vuoro sairastaa (kun olin saanut olla 2 vrk yksin kotona) , A) keskustelunavaus: "mitä on uupumus"? tajusin, että keskustellaan, että olenko minä tavallinen uupuja kuten muutkin äidit. A) "Tulet nyt luistelemaan, että piristyisit". Kello oli 19 illalla. Nainen, 51 v (nainen, 51 v)

B) Lääkäriltä ärsyttävin kommentti: "Sinullahan on tämä toinen sairaus, joka aiheuttaa väsymystä ja muitakin oireita. Ei kilpirauhanen KAIKKEA aiheuta." B) Aaaaaaa...!! Tämä on pahin! Olin miltei unohtanut tämän (onneksi?). Yllä toisiksi pahin. "Kun hiuksia lähtee tarpeeksi, kirjoitan peruukkiin lähetteen. En vielä. Ihan vielä ei ole tarpeeksi lähtenyt." Nainen 43v.

B) Työterveyslääkäri, kun olin pyytänyt apua jo useammalta lääkäriltä ja häneltä mm. lähetettä ravitsemusterapeutille, kun paino nousi ja nousi 800-1000kacl/ vrk syömisillä: "ethän sä paina edes sataa kiloa vielä." N, 37v

A. "Syöt vaan vähemmän niin saat painoa pois.", "Taasko sä syöt?", "Koita tehdä rankempia treenejä niin laihdut.". ( tuolloin tein 2 jumppaa aina peräkkäin, pitkiä sauvakävelyjä kovalla sykkeellä, salitreeniä jne ja olin aivan uuvuksissa koko ajan.)
B. Terveyskeskuslääkäri: " Sä olet vain laiska." -- nainen 44v. Kilpirauhaslääkitys nyt n. 10 vuotta ja pikkuhiljaa alkaa vointi olla hyvä.

A) Ei teitä voi enää ees pyytää kylään ja syömään, kun mitään et voi syödä. (Liikatoiminnan aiheuttaa basedown ja funktionaalinen ruokavalio on auttanut pitämään oireita kurissa). Nainen 42v, opettaja

B) Työpaikkalääkäri: Pikkulapsiarki nyt vaan on väsyttävää ja harva aikuinen on töiden jälkeen "pirteä". Ei sitä tyroksiinia väsymykseen syödä. (blogistin kommentti: Mitä jos se väsymys johtuu kilpirauhasen vajaatoiminnasta??)

A) Tuttava : Ei sua mikään voi vaivaa kun se ei näy naamasta...

A) Olin ostamassa epätoivoissani jotain luontaistuotekaupasta saadakseni aineenvaihduntaan ja turvotukseen sieltä jotain helpotusta. Myyjä katsoi halveksien pömppömahaani ja tokaisi, että "vähän vähemmän jäätelöä ja muita herkkuja niin kyllä se auttaa". En syö jäätelöä kuin ani harvoin. Nainen 55 v.

B)Jos joku sairaus pitäisi ottaa niin kilpirauhassairaus, kun niistä ei aiheudu mitään vaivoja. Tämän opastuksen oli antanut työterveyslääkäri luennollaan.

A) Ethän sää oo lihava. Eikö kilpirauhasen vajaatoimintapotilaan pitäisi olla?
Jaksaminen on ihan halusta kiinni. Kyse oli matkasta vanhemmilleni, 28km autolla-ajosta, jota en jaksanut tehdä.
Nainen yli 40v

B) Niin, moniahan väsyttää syksyllä kun on pimeää. Oireet ei voi johtua kilpirauhasesta. Työterveyslääkärini. Nainen, 37 v.

A) " Mene lenkille, se piristää." " Mikset sä laihduta" ( syön 800-1200 kaloria päivässä ) " Oot laiska paska, aina makaamassa"

B) "Arvot eivät ole nousseet tarpeeksi, koelääkitys lopetetaan."
Lääkärin epikriisistä luin vartin tapaamisen jälkeen diagnoosin "keskivaikea masennus", kun menin pyytämään apua jatkuvaan väsymykseen, tutkimuksia jne. " Vauva-arki väsyttää" kun kilpirauhasen vajaatoiminta iski pahimmillaan, hiukset putoilivat tukkoina päästä, nukuin joka mahdollisen hetken, lihaskivut oli sietämättömiä ym.
Nainen 40v, työkyvytön

B) " Sinulla on vaan iso aataminomena", kun kysyin lääkäreiltä 18 vuoden ajan mikä kyhmy minulla on kaulalla. Sitten vasta löytyi lääkäri, joka totesi kyhmystruuman, kilpirauhasen vajaatoiminnan ja kovan kilpirauhastulehduksen.

A) Tätä ei voi pukea sanoiksi, mutta parhaan ystävän muka huomaamattomat silmien pyöritykset, keskittymiset aterioihin katse lautaseen luotuna ja salavihkaiset silmäykset minun ruokailuuni, hiljentyminen ja "suun kiristyminen"; kaikki ne sanattomat viestit, jotka hän 10 vuoden aikana lähetti minun kertoessani etten hallitse ruumistani ja se reagoi oudosti. Hän onnistui hyvin kertomaan, että syön ihan liikaa ja siksi paino nousee sanomatta sanaakaan. Nyt kun paino on laskenut 18kg syömällä oikein ja puolet enemmän, on ihmisarvoni hänen silmissään ilmeisesti noussut. A) Sairastuessani menetin muistini ja toimintakykyni. Tällöin minulla oli n. 6kk jakso, jolloin työkaverit nauroivat päin naamaani ja työpaikkakiusasivat minua kertoessani heille sairastuneeni vajaatoimintaan. Kyseesssä olivat terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaiset. N, 37v

B) arvoilla t4v18 ja tsh 0,2 sisätautilääkäri kertoi minun olevan liikatoiminnalla ja ettei minulla mitään vajaatoimintaa ole, nyt heti tyroksiinit pois.. Hän neuvoi minua vetäytymään keskellä päivää kabinettiin, laittamaan valot pois ja lepäämään 20 min. minulla siis on LOUNASkahvila.Lääkärin vastaanotto on samassa talossa joten taatusti tiesi työni luonteen. Hän oli myös erittäin pettynyt matalaan verenpaineeseeni ja normit täyttävään vyötärönymparykseeni, piti saarnan siitä että kohta on rasvasta keltaiset silmät ja diabetes ja vähintäinkin sydänkohtaus uhkaa. 56v. nainen.

A) "Siitä nyt vaan pudotat vähän painoa ja syöt vähemmän. Lenkille, lenkille, vaan!"
B) Lääkärillä hakemassa labroja, tuskailin mm. sitä, kun ei paino putoa vaikka päällään seisois. "No, kyllähän sun on pakko niitä kaloreita jostain mättää. Paljos kuluu alkoholia viikossa, siinähän niitä piilokaloreita ainakin on?" Katsoi mua kuin hullua, kun kerroin, että kerran vuodessa nappasen kaks siideriä yhtä soittoa.
Nainen 36-v

A) ( ja samalla myös B) "Pitäisköhän sun ottaa vähän lomaa", kun valitun väsymystä ja ärtymystä ja voimattomuutta, samainen hlö kritisoi mun lääkityksen aloitusta, koska arvot viitteiden sisällä (niukin naukin) B) Terveyskeskuslääkäri laski mun BMI:n ja sanoi, että "sähän olet ihan normaalipainon lähellä", kun pyysin labroja kilpparista painon junnatessa 1,5 vuotta teinpä sitten mitä tahansa. Otti pelkän tsh:n, ja vastaus tuohon oli, että kilpirauhasarvosi on kunnossa (paitsi se t4, mitä ei otattanut, kun ei sitä "tarvitse" ottaa). Nainen 29.

A) Taasko olet sairas, saithan jo lääkkeet, miten se vaikuttaa uneen kun olet noin väsynyt ja suorat epäuskon ilmeet kun pitävät puheitani ja oireitani täysin epäuskottavina ja laiskuutena
B) Diacorin mieslääkäri n.40v: "et näytä sairaalta" vetosin 2 vuotta kestäneeseen sairasteluun ja heillä lääkärikäynteihin noin2 kk välein. Vastaus: "Noin negatiivisella asenteella on turha tulla hakemaan hoitoa. Hoitosuhteen täytyy olla hedelmällisellä pohjalla." Kerroin juuri näin yrittäneeni viimeiset kaksi vuotta 2kk välein, talutti ulos hoitohuoneesta!
Nainen 39v

B) Endokrinologi kun valitin , etten muista enkä ymmärrä enää mitään: "Sä et näytä muistisairaalta. Voisitko jo unohtaa tän asian?"
B) Toinen endokrinologi: " sua ei vaivaa mikään. Syö ubiqinonia! ". Muutamaa kuukautta myöhemmin todettiin vaikea-asteinen lähimuistin ja kognitiivisten toimintojen häiriö ym ym ja seurasi 1½ vuoden työkyvyttömyys. nainen 44 v, kätilö

A) Ei susta ole eläjäksi. B) Kyllä toipuu jos on motivaatiota.

B Nuoren naislääkärin vastaanotolla: "Nämä kilpirauhasarvot ovat viitteissä. Syöt hyvin ja ulkoilet niin kyllä se (väsymys) siitä!" Nainen 29v

B) Erään arvostetun endon kommentti: "Harvoin ne ongelmat sitten kuitenkaan johtuvat hormoneista". 23 vuotta diagnosoitua vajaatoimintaa takana, heittelevät arvot ja järjettömät liikatoiminnan oireet Thyroxinia lisättäessä, joihin siis hain apua. Nainen 33 vuotta

A) Pomo tokaisi huonosti hoidetusta kilpirauhasen vajaatoiminnasta (josta seurasi lisämunuaisten uupumus) , että "kyllä tuo sun olotila näyttää menevän alaspäin kuin lehmän häntä. " Totesi lisäksi tietävänsä monta kilpirauhassairautta sairastavaa, eikä heillä kuulemma olotila heitellyt! A) Perheessäni kommentoidaan mm. että "Kyllä nyt tuo sairastelu saa jo riittää."...ja että "Otatko lääkettä varmasti oikeasta purkista?" (kun olo oli pahimmillaan)!!! B) Kun sanoin endokrinologille, että haluan vaihtaa toiseen kilpirauhaslääkkeeseen kuin Thyroxin, hän väitti, että muita lääkkeitä ei ole ja kun tiesin niitä olevan, väitin vastaan, mutta hän ei suostunut kuuntelemaan. Silloin vaihdoin lääkäriä ja sain Thyroidin! Tämä edellinen endokrinologi käski minun vain syödä enemmän salaattia, kun valitin kuinka olin Thyroxinin jälkeen lihonnut muodottomaksi. Sanoin, että syön todella terveellisesti enkä enää jaksa sellaista saamatonta, väsynyttä oloa. Taisi jossain vaiheessa ehdottaa masennuslääkettäkin. Ei hemmetti! Lääkärin vaihdon ja lääkkeen vaihdon jälkeen kilot karisivat, sydänoireet hävisivät ja jaksan taas paremmin! Nainen, 35, opettaja

A) "Niin kyllä miekin oon tosi väsynyt aina." ,sanovat kaverit, jotka touhottavat työpäivien jälkeen vaikka mitä, kun itse on sanonut väsyneestä olosta.
B) "Ei näillä lääkkeillä huonoa kuntoa paranneta tai maksella veroja" ,sanoi yhdistelmälääkityksen määrännyt lääkäri, jolle valitin huonoa oloa ja väsymystä liikuntasuorituksen jälkeen. Olin aiemmin liikkunut paljon (varmasti liikaakin), mutta hänen kehotuksestaan vähentänyt liikuntaa lääkityksen aloituksen jälkeen. Nainen 34v, sosiaaliala

A) "Miten sua aina nukuttaa. Kyllä 7-8h nukkumista pitäs riittää." B) endokrinologi: "Kilpirauhasen vajaatoiminnassa T4v ei pidä mitata, pelkkä TSH riittää". Työterveyslääkäri: "Mene yksityiselle jos haluat muuta lääkettä kuin tyroksiinia. Miksi haluat, että mitataan mm. D-vitamiinia? Mittaan vain sellaisilta joilla epäilen osteoporoosia." Nainen, 27 vuotta, terveysala.

A) "Miksei sulle muka riitä viiden tunnin yöunet arkena kun minäkin kerran niillä jaksan? Vähän on töttöröö aamulla kuudelta herätessä mutta kyllä se siitä kun siihen vaan tottuu! Viikonloppuna sitte univelat pois" -lähin ystävättäreni, supervilkas kahden lapsen äiti joka opiskelee ja käy kokopäivätöissä, ja tietää kaiken terveydestäni..
A) "Olet laiska ja itsekäs, kun käyt koulussa ja teet osa-aikatöitä, mutta sitten et viitsi toimia minulle piikana ja siivota vielä koko taloutta lattiasta kattoon joka viikko, nukut täällä vaan kaiket päivät!" - oma äitini ja tätini (no ei ehkä ihan noilla sanoilla, piiaksi ei taidettu suoraan kutsua, mutta sanoma oli tämä joka riidassa. Minä siis säännöllisesti hoidin talossa tiskit, kokkasin oman ruokani, vein roskat, purin kauppakassit, hoidin kissan, pesin omat pyykkini, pesin vessat, imuroin koko hemmetin 160 neliön lukaalin ja tamppasin matot..)
A) "Et tule kyllä koskaan saamaan itsellesi miestä tällä taloudenpidolla!" -äitini, nyt omassa kodissani, aikana jolloin hypoglykemiakohtaukseni oli kaikkein pahimmillaan, katselee nyrpistellen ympäriinsä ja tokaisee tuon vastauksena siihen kun itken lohduttomasti hänelle suruani kun olin juuri saanut lemput. Näitähän riittäis. Yllättäen en ole enää tekemisissä perheeni kanssa.. Onneksi on nykyään ihana maailman ymmärtäväisin mies tukena. B) "Ei niitä kortisoleja tarvitse mitata, ei ne ole muuttuneet tässä miksikään kun viimeksi 10 vuotta sitten katsottiin! Eikä noita muitakaan testejä kannata tehdä. Voithan sinä mennä yksityiselle jos haluat, mutta ei sieltä mitään löydy!" -ennustaja-eukko lääkärini. Nainen, 37 vuotta, valoteknikko

A) "Lenkille, lenkille ja ihmisten ilmoille, teatteriin, konserttiin ym, ym. Mitä ja miten syöt?" Näitä olen kuullut jatkuvasti.
B) Labravastauksia soittaessaan ja lääkärin kysyessä vointia totesin, että en valitettavasti vieläkään ole kunnossa, enkä tunne vointini olevan hyvä. Siihen lääkäri (julkisen puolen endokrinologi) huutamaan itkunsekaisella äänellä: "Minä en voi sinua auttaa, sinun pitää etsiä joku toinen lääkäri", ym, ym.. Olin niin tyrmistynyt siitä puhelusta etten hoksannut kysyä mitään. Nyt hän ei ole minuun mitenkään yhteydessä ja jatkossa 3kk kuluttua labrat ja sairaanhoitaja soittaa tulokset tai tulokset tulee kirjeenä kotiin. Viimeisin kirje oli että lääkitys jatketaan samalla annoksella. Eli toisin sanoen hän löi hanskat tiskiin. On pikkuisen heitteillejättö fiilikset. Nainen 55v, 7kk sairaslomalla.

B) Vuonna -96 olin 18-vuotiaana sisätautilääkärin vastaanotolla (yhdessä äitini kanssa) monta vuotta kestäneen väsymisen, painonnousun ja mielialamuutosten takia. Lääkärin mukaan oloni johtui "sosiaalisista suhteista" ei kilpirauhasen häiriöstä. Ja lähetti minut kotiin. TSH-arvoni oli tuolloin 8. T4V:tä en muista. Mielestämme olimme ihan normaaleja, normaalisti käyttäytyviä ihmisiä, normaaleissa vaatteissa. En vieläkään tiedä mistä tämä kommentti tuli ja mihin se liittyi. Se taisi kuitenkin olla elämäni käännekohta, vaikka en sitä tuolloin tiennyt, ja on jäänyt mieleen. Tämän hoitamattoman kilpirauhastulehduksen seurauksena sairastuin krooniseen kilpirauhastulehdukseen ja olen taistellut vajaatoiminnan kanssa nyt 20 vuotta. Nainen, viestintäsuunnittelija, 37-v.

A. "Sohvaan on mahtanut painua kolo jatkuvasta makaamisesta. Onko lääkkeet jäänyt ottamatta kun hermo menee? Kaikenmaailman höpötys ruokavaliota kokeiletkin, ihminen voi syödä ihan tavallista ruokaa." (Eniten otti aivoon tuo viimeinen, koska siitä on ollut suurin apu. B. Kaikki kokeet on otettu, lomallahan voi kohta sitten levähtää (?!). Kuntoutusohjaaja, nainen 33v

B) Sisätautilääkäri VALS: "Lähde lenkille kyllä se siitä helpottaa!" Epikriisissä lukee, että "potilas terve. Poistuu suuttuneena vastaanotolta".
Nainen 43v., sairaslomalla

B) Onneksi olen säästynyt melkein kokonaan A-luokan kommenteilta. Kiitos siitä läheisilleni ja työtovereilleni, mutta psykiatrian erikoislääkäri totesi: ”… ei sinulla mitään fyysistä sairautta ole. Kyllä minäkin saisin tuollaisen (kilpirauhasen vajaatoiminta) diagnoosin itselleni koska vain.” Ja erikoistuva sisätautilääkäri sekä työterveyslääkäri molemmat: ”Sinun on heti paikalla lopetettava tuo hengenvaarallinen lääkitys (pieniannoksinen naltrexin ja hydrocortison)!!! Sinullahan on selkeä kilpirauhasen liikatoiminta (TSH mittaamaton ja T3V ylärajoilla.)” Nainen 44-v, tietohallintotyöläinen

A) Puoliso sanoi aina että "kyllä se siitä kun vaan harrastat liikuntaa." Kun todellisuus on sitä että pahimmillaan et pysty edes jalkojen päällä seisomaan. Ja meditointia se miulle aina ratkaisuksi yrittää kun "päässä se ongelma vaan on" ja "kaikki ratkeaa mielenhallinnalla" Suurin ongelma kuitenkin on se että lihakset pettää alta (voi olla muutakin kuin kilppari tässä sopassa, joka aiheuttaa tuota, selvitetään vielä asiaa). Ja sitten täysin terveet ihmiset sanoo kun kerrot mistä kärsit, että "on mullakin sitä ja on mullakin tätä". Voiskin joskus vaihtaa osia toisen kanssa niin ymmärtäisivät, ettei näiden kanssa eläminen ole helppoa, oireet on läsnä ihan koko ajan ja ovat hankalia, eikä vaan pientä kolotusta silloin tällöin. B.) "Jos näistä labroista ei löydy mitään, niin sitten suosittelen psykiatrista tutkimusta." Ja voin sanoa tähän että jopa endokrinologi sitten totesi kilppariongelman, eli aika tajuton tk-lääkäri sattui kohdalle. Onhan miulla tietenkin kaikki syyt epäillä mieltä, niin paljon on huonoa sattunut (ptsd) ja mielialalääkkeitäkin oon syönyt, mutta siksipä kai tuo fyysinen puoli onkin jäänyt niin heitteille. Nyt se mitä on todettu, on synnynnäistä alkuperää ja toinen synnynnäinen sairaus mahdollisesti koktailissa mukana. 32 v naishenkilö.

A) Työkaveri: No nyt sä paranet, kun ne leikkaa sen kilpirauhasen. B) Lääkäri : No kilpirauhasen vajaatoimintaa ei ainakaan ole. (Kilppari kokonaan poistettu)

A) Se osa ihmisistä, joka kommentoi on tyyliin: "keksit itsellesi sairauksia" ja viikkoja Lion aloituksesta että , "sait lääkityksen, älä enää valita". On myös sanottu, että "alat kuule ottamaan useammin viinaa, niin kyllä se siitä". B) "Sinulla on kaikki arvot todella hyvät, ei sinulla kilpirauhasessa ole mitään vikaa" (terveyskeskuslääkäri). Et saa lähetettäkään, koska arvosi ovat noin hyvät". Mies 44.

A) Silloin kuin sairauteni todettiin ja aloitin lääkityksen niin eräs ystäväni sanoi minulle: "Minäkin haluan tuon sairauden, jos siittä saa heti melkein kaksi kuukautta sairaslomaa ja laihdut syömällä" B) Hetki sitten eräs lääkäri sanoi minulle: "Jos haluat oireistasi eroon, niin ainoa keino on leikata kilpirauhanen, mutta me emme sitä tee, koska olet vielä niin nuori" 18v nainen, opiskelija/myyjä, ollut taas yli 2kk sairaslomalla kilpparin takia

A) Ystäväni suusta jolla on "oikea" kilpirauhassairaus, eli struuma ja kilpirauhanen poistettu: "Joillain kun on muotisairautena kilpirauhasen vajaatoiminta - ei voi olla vajausta jos arvot on viitearvojen sisäpuolella" Ei siis suoraan viitannut minuun mutta ymmärsin kuitenkin pointin.. B) "Pitäisi varmaan etsiä oireisiin liittyvä oikea syy, eikä syödä tarpeettomasti tätä XXX määräämää lääkettä. -Nainen, 35, kirjanpitäjä/hoitovapaalla-

A) Kelan kuntoutusasioiden neuvoja: "Kilpirauhassairaus, oli se sitten sentraalinen tai muu, on helposti parannettavissa oleva tauti, ja ei pitäisi haitata elämää mitenkään." Nainen 48v, työstä sairauslomalla (selkäsairauden vuoksi) mutta jos en olisi selän vuoksi, niin olisin sentraalisen vajaatoiminnan vuoksi joutunut olemaan pois, koska se todellakin on haitannu elämää.

B) Sisätautien erikoislääkäri; "Ettekö te muista, vai ettekö te halua muistaa? Älypuhelinta te kyllä käytätte varsin kätevästi!" Sanoin, että voi lukea neurologin papereista, että minulla on vaikeuksia aikajanalle asettamisen kanssa ja useita muistitestejä on tehty.
Tuli epikriisiin "potilas kokee, että hänellä on muistivaikeuksia."Soitin lääkärille kun oli kirjattu älypuhelimen käyttö epikriisiin. Sanoin että sinne pitää sitten kirjata kaikki muutkin laitteet, joita osaan käyttää. Ja mikä tarkoitus oli tällä kirjaamisella matalan kortisolin suhteen? Sillä varmistettiin, ettei minulla ole dementiaa!!! Teksti poistettiin! Nainen, 52

B) Kirurgi ennen kilpirauhasleikkausta: "Kilpirauhassyöpä on kaikista helpoin syöpä." Tk-lääkäri, kun luettelin vaivoja, joita pian kr-leikkauksen jälkeen oli seurannut: "Nämä oireet voivat johtua muustakin kuin vajaatoiminnastasi." Ja kun Thyroxinia oli testailtu useampi vuosi ja oireet vielä tallella ja viimein alettiin tutkia myös t3-arvoja, tk-lääkäri sanoi: "Verikokeiden perusteella vajaatoimintaa on, mutta en osaa hoitaa sairauttasi muuten kuin Thyroxinilla." (En kutenkaan saanut lähetettä endokrinologille, muistaakseni pitkien jonojen vuoksi. Hakeuduin yksityiselle, josta sain t3+t4 hoidon ja nyt kunto suht ok). Nainen, 36 v. työtön/ kuvataiteilija.

A) 'Kyllä sinä vain olet samanlainen ihminen kuin minä, että poltat kynttilää molemmista päistä etkä osaa hidastaa tahtia!' Armas isäni, kun valitin joskus että kaikki sosiaalinen elämä on pitänyt jättää kun jaksoin vain omat työt ja iltaisin lastenhoidon ja ruuan, en mitään muuta. Mulla oli 3-kymppisenä burn-out ja pitkä terapia: osaan kyllä uskoakseni erottaa työperäisen uupumuksen ja/tai masennuksen, jos sellaisia tulee vastaan!
B) 'Ai katos, en minä olis noilla arvoilla kilpirauhaslääkitystä aloittanut!' Funktionaalinen lääkäri toisen lääkärin päätöksestä aloittaa koehoito, kun olin juuri hänelle selittänyt kamalan väsymykseni ja loputtoman aivosumun, joka helpotti vasta pienellä T3-annoksella. Liothyronin (blogistin huomio: synteettistä T3-hormonia) toi työkykyni takaisin! Tästä jälkimmäisestä kommentista jäin ihan ymmälleni. Pitäisi joskus kysyä kyseiseltä tohtorilta, että saattoiko aivosumu sitten johtua jostain ihan muusta vaikka sen Liothyronin hävitti?!?
Konsultti, asiantuntija-yrittäjä ja kahden lapsen äiti 44v

A) kun vajaatoiminta oli pahimmillaan ja sikiö kuollut vatsaan ja mietin hiljaa mielessäni itseni tappamista äitini sanoi:" Miten sä voit olla noin jähmeä ja flegmaattinen. Lähtisit vaikka ulos juoksulenkille niin jos tuo jähmeys hellittäisi"A) Lisää äidin suusta kuultuja:" Kun sä olet noin lihava sun nuori miehesi jättää sut. Pitäiskö kaivaa nuoruuden kuvat esiin ja näyttää miehelle miltä näytit kun oli vielä ulkonäkö tallessa."B) Lääkäri lukee terveyskeskuksessa mun tietoja ääneen:" Potilaan habitus on kuin klassisen kilpirauhaspotilaan habitus." Lääkäri kysyy multa no onko sulla lääkitys kunnossa. Johon vastasin että ei edellinen lääkäri ehtinyt aloittamaan lääkitystä koska joutui vaihtamaan pikaisesti terveyskeskusta ja tällä käynnillä piti antaa resepti. No siihen tämä uusi lääkäri sanoi : " En kai minäkään sitä lääkitystä sitten aloita jos sulla kerran ei ole reseptiä saatuna" Vieläkin ihmettelen syvästi tätä lääkärin outoa logiikkaa. Nainen 43, asiakaspalvelija

B) "Olet täysin terve, vaan hiukan lihava" Näin vastasi 30 vuoden ajan kaikki lääkärit missä kävin, eli katsoivat vaan ulkonäön ja T4v- ja TSH- arvot (TSH huiteli aina 10 ja t4v oli aina siinä 10) .Minua eivät kuunnelleet kun yritin kertoa miksi tulin ja oireet. Nainen 54v.

B) Menin endokrinologille 4v. sitten palvelusetelillä ihan muista kun kilpparisyistä. Ensimmäinen kolme minuuttia kului hänen selvitykseensä eturistiriidoista minun hoitoni suhteen. Seuraavat kolme minuuttia kului siihen, että hän mietti kuinka tehdään lasku. Pari minuuttia meni siihen, että kiistelimme, olenko liikatoiminnalla vai en (olo oli mitä parhain pitkästä aikaa tyroksiinilla). Seuraavaksi hän kiukuissaan kirjoitti toisen endon nimen paperille ja kehoitti kääntymään tämän puoleen. Nainen, 55v, yksityisyrittäjä

A) "Jos kuitenkin miettisit sen koulutuksen loppuun käymistä?" (Kun olen niin väsynyt, että hyvä jos pysyn hereillä, saati että jaksaisin mokomalle suoda ajatustakaan 😈 ) A) Ruppeet vaan ulkona olemaan enemmän. Kyllä se varmasti piristää. Kotiäiti/työtön (mitä ennen reilun vuoden sairausloma), 35 v.

Kyllähän näitä kohtiin A ja B olisi kerrottavana minullakin, mutta kun en millään muista. ;)

B) "Kuule, minä näen täällä päivittäin 30 kiloa ylipainoisia ja työkykynsä menettäneitä ihmisiä (kilpirauhaspotilaita), niin että siinä sinulle perspektiiviä, että osaisit laittaa asioita oikeisiin mittasuhteisiin." Yksityislääkäri kun pyysin koehoitoa ja listasin kaikki 27 vaivaani, jotka mielestäni saattoivat johtua vajaatoiminnasta. Ylipainoa oli vain 15 kg ja hitunen työkykyäkin jäljellä.

A) Työkaverin suusta: "Etkö kuule mitään? Olet kuin jossain stransissa ja kokoajan napsit lääkkeitä kuin pilleristi. B) Kirurgi väitti ennen kilpirauhasleikkausta, että kauneusvirheen takia leikkauttaisin kilpirauhasen. Tulikin toisiin ajatuksiin leikkauksen jälkeen ja sanoi että ikävästi oli henkitorven ympärille kasvaneet aivanko kynnet mitkä puristivat henkitorveani. (struuma) Nim.merk. 32vuotias ravintolakokki

A) Ota kunnon kännit, niin kyllä se siitä..
B) Ota tuosta masennuslääkettä, niin kyllä se siitä..
Mies 39-vee

B) Lääkäri: sinun tulee liikkua enemmän ja syödä vähemmän, jotta laihtuisit (päivän kalorit olivat tuolloin 1600 ja hiilarit 20/vuorokausi, kovaa liikuntaa 6 päivänä viikossa). Minä: sitten minun on lakattava syömästä ja urheiltava joka ikinen päivä, jopa kahdet treenit päivässä. Lääkäri: Olet vain masentunut ja tarvitset lähetteen psykiatriselle. Oireesi ovat masennuksen aiheuttamaa psykosomaattista oireilua sekä liikalihavuutta, sinua ei vaivaa mikään muu. Minä: vuosien terapiat eivät ole poistaneet hiustenlähtöä, kipuja, lihomista, horkkaa... Nainen 47v, opiskelija.

A) Entisen kaverin suusta kun en jaksanut lähteä bilettämään: "Sulla mikään huono olo oo! Nyt ylös sieltä ja kaljalle! Siitä saat energiaa!" Nainen 25v, sairaslomalla.

B) kerroin lääkärille miten paino vaihtelee niin että toisena vuonna -8kg ja seuraavana +8kg ja sitä rataa, nauroi vaan päin naamaa että kyllä ne elintavat on mitkä vaikuttaa. Ei johdu mistään muusta. Itse kyllä sitten jälkeenpäin labra-arvoista näin että sinä vuonna kun paremmat kilppariarvot niin paino putosi helposti telleen ja vastaavasti kun huonommat niin painoa alkoi taas nousemaan. Vaihdoin endokrinologia. Nainen 36

A) En ollut nähnyt sukulaismiestä viiteen vuoteen. Kun kohtasimme, hän sanoi ensimmäiseksi "sie oot ollut ruoka-aikaan kotona" vastasin, että "kiva nähhä pitkästä aikaa ja niin. Eihän se elämä mene aina, niinkuin toivoisi. Toiset pyssyy terveinä mutta toiset ei."

A) "Mä menin tänne kuihtumaan.", sanoi 19v poikani, kun kysyin miksi hän oli mennyt peittoni alle sänkyyn. B) Terveyskeskuslääkäri (reumatologi): "Kohta kävelet nilkoilla ja lonkat joudutaan korvaamaan tekonivelillä", kun TSH oli 0,004 (yhdistelmällä 2kk) "Minä en välitä onko joku professori tai opiskelija, minä ajattelen omilla aivoillani", kun jouduin paljastamaan että olin hakeutunut yksityiselle kilpparin takia. "Sinulla on Sjögrenin syndrooma ja fibromyalgia, ja niiden oireisiin kuuluu nuo kivut ja väsymys. Ei niihin ole mitään hoitokeinoa!" Kun seisoin ovella lähdössä pois: "Sinun pitää vaihtaa silmälasit...tai vaihtaa asentoa" Olin aivan ymmälläni...tarkoitti siis asenteen muutosta!!!! Lääkäri on kotoisin lähi-idästä! B) Psykiatrian klinikalla: Selitin lääkärille aamulääkkeiden ottamisen vaikeutta, kun ne niin usein unohtuvat kokonaan...tai sitten unohdan, olenko ottanut vai en. Hän kertoi, että on olemassa sellaisia dosetteja ja minä siihen, että onhan mulla niitä useampikin, mutta kun en vaan saa niitä täytettyä vaikka kuinka päättäisin niin tehdä. Hän mulkaisi minua ja totesi: "Eikös tuo ole vaan ihan laiskuutta!" Nainen, 48, tekstiilityönopettaja, työtön

B) "Olet vaan vähän lihonut ja joskus laiskottaakin. Hiusten lähtö ajoittain on ihan normaalia" sanoi lääkäri, joka "diagnosoi" vajikseni näin... Noin puoli vuotta tämän jälkeen endokrinologi totesi vajiksen ja sain lääkkeet.

A) "Olet työtön laiskuuttasi, ei respektiä täältäpäin.", sanoi sukulainen, jonka kanssa oli moneen kertaan puitu molempien sairauksia. Hänelläkin on vajaatoiminta ja muita vaivoja. A) "Tervetuloa maan pinnalle sieltä pilvilinnoista. Ei elämä mene niin, että vaan makoilee kotona. Millaista esimerkkiä annat lapsellesikin!" Sanoi "ystävä". B) "Mitäs jos nyt kuitenkin kokeilisit näitä masennuslääkkeitä?", sanoi tk-lääkäri naurahtaen ivallisesti, kun pyysin kilpirauhaskokeita ja kerroin, että mielestäni Thyroxin-lääkitys ei ole ihan kohdillaan. Nainen 46 v, 2 vuotta työttömänä, kun ei jaksaminen riitä työssäkäymiseen.

B) "Lopeta donitsien syönti, sanoi gynekologi". En syö leivonnaisia lainkaan.

A) "Vertaistuki luo hysteriaa", sanoi röntgenhoitaja (alansa ulkopuolelta) kun tyroksiinilla luunsa haurastuttanutta keski-ikäistä naista kuvasi....


Kokemukset päättyvät, blogistin osuus alkaa:

Välillä sitä miettii, miten ajattelemattomia, hölmöjä, sosiaalisesti taitamattomia ja jopa julmia aikuiset ihmiset voi olla toisilleen. Tyydytäänkö me kilpirauhaspotilaat myös liian helposti vain nielemään kaikki se epämiellyttävä, joka meihin sanallisesti kohdistuu ja voisiko tämä olla osa ongelmaa sairaudessamme ja oireissamme?
Karita Palomäki, psykofyysinen fysioterapeutti ja NLP-työnohjaaja kommentoi näitä potilaiden kokemuksia seuraavasti:
Karita Palomäki
"Jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi. Erityisesti tilanteissa, joissa olemme jo valmiiksi tavalla tai toisella heikoilla, stressaantuneita, voimattomia ja keinottomia. Ja erityisesti näissä tilanteissa toivoisimme, että terveydenhoitohenkilöstö, joka on kouluttettu auttamaan muita, kuuntelisi aidosti ja myötätuntoisesti myös minun tarinaani, mitä minulle on tapahtunut, ja miten minä itse oman tilanteeni koen.

Ymmärrän kyllä - itsekin terveydenhoidon ammattilaisena - että aina ei ole helppoa kuunnella. Joskus ammattilaiset voivat olla monenlaisessa "ristitulessakin" käypähoitosuositusten ja omien kliinisten kokemusten ja sisäisen tiedon välissä.

Ammattilaisuutta olisi kuitenkin se, että ymmärtää nosebon voiman. Se on plasebon vastakohta, eli vuorovaikutustyössä jokin asia, joka saa toisen ihmisen kehon ja mielen toimimaan ei-toimivalla tai usein jopa haitallisella tavalla. Tyypillisin nosebovaikutus ihmisten välisessä kohtaamisessa on se, että koemme tulevamme väärin ymmärretyiksi tai että meitä ei kuunnella ollenkaan.

Kilpirauhasen sairautta poteva ihminen on jo siihen asti joutunut kokemaan monenlaista stressiä, todennäköisesti jo paljon ennen kuin selvät sairauden oireet ovat edes alkaneet. Tämänkin sairauden käynnistävänä tekijänä on enemmän tai vähemmän stressaavia elämänvaiheita, joita meillä kaikilla on.

META-Healthin*) ymmärryksen mukaan kilpirauhasen toiminnan hiipumiseen liittyy subjektiivisesti koettu hallinnan menetys ja voimattomuuden kokemukset omassa elämässä, joko äkillisesti tai pitkän ajan kuluessa. Kun peilaa kilpirauhaspotilaiden saamaa kohtelua tähän taustaan, ei mikään ihme, että potilas on äärimmäisen herkistynyt stressaantumaan entisestään, kun kohtaa tämänkaltaista vuorovaikutusta! Joskus kohtaamisia voisi kuvata jopa traumaattisiksi.

Miltä tuntuu koota itsensä kerta toisensa jälkeen, jos saa jatkuvasti tällaisia kommentteja? Miltä tuntuu niellä ne sanat, jotka haluaisi toiselle sanoa, mutta konflikteja välttääkseen pysyy mieluummin hiljaa? Jokainen meistä voisi kokeilla olla hetken aikaa näissä saappaissa, ja miettiä miltä se todella tuntuisi.

Jokainen ammattilainen ja jokainen sairastuneen ihmisen läheinen tai työtoveri voisi pohtia omassa mielessään ja sydämessään, millaista kohtelua itse toivoisi vastaavanlaisessa tilanteessa. Meidän yhteiskuntamme joka tasolla tuntuu olevan myötätuntovaje. Voisimmeko me kaikki tehdä sille jotakin, eikä vanhalla tutulla tavalla odottaa muutoksen alkavan muista?
"
Psykologi Aku Kopakkalan mietteitä hänen luettuaan tämän kirjoituksen potilaiden kokemuksia:

                                    
akukopakkala-nelion-sisalla
Aku Kopakkala

"Kyllä kilpirauhaspotilaat voisivat kieltäytyä kuuntelemasta asiattomuuksia ainakin ammattihenkilöiltä. Ongelma on kuitenkin hankala, koska potilas lähtökohtaisesti voi huonosti eikä ole parhaissa voimissaan. Henkilökunnalla on auktoriteetti. Potilas joka ei parane on huono ja ärsyttävä, mutta jos hän sen lisäksi alkaa neuvoa lääkäriä...Ja potilas tarvitsee terveydenhoitoa.
Terveydenhoitohenkilöstö ärtyy jos potilas ei luota heihin. Lääkärit saavat tietonsa täydennyskoulutuksesta, jonka tarjoaa lääketeollisuus. Tilanne sisältää ristiriitoja.

Mielestäni olisi hyvä tapa jos aina jokaisen vastaanottokerran jälkeen potilas arvioisi vuorovaikutuksen onnistumisen. Kolme kysymystä voisi riittää:
- kuunneltiinko minua riittävästi ja käsiteltiinkö olennaista asiaa
- kohdeltiinko minua arvostavasti ja kunnioittavasti
- oliko tapaaminen hyödyllinen 
vastaamiseen voisi kulua 30 sekuntia, mutta tietoisuus siitä, että palaute annetaan ja menee heti vaikkapa hallinnolle ja vaikuttaa palkkaan tekisi terveydenhoidosta nopeasti paljon asiakaskeskeisempää.

Kilpirausta potevien kanssa monet muut ovat jossain määrin samassa tilanteessa. Sisäilmaongelmista kärsivät, kroonista väsymysoireyhtymää potevat ja muista systeemisistä sairauksista kärsivät voivat joskus kohdata vinoa hymyilyä ja yllättävää ivaa.
Myös esimerkiksi lääkkeiden vieroitusoireista kärsivät välttävät kertomasta pulmistaan terveydenhoidolle koska se voi herättää kieltämistä ja vähättelyä."

*) META-Health on uusi terveyden paradigma, joka auttaa ymmärtämään syvemmin sitä, miksi sairastumme ja miten koettu stressi liittyy sairastumiseen. META-Healthissa oleva integroitu tietoisuus yhdistää eri alojen kokemusperäistä ja tutkittua tietoa, mm. solubiologia ja alkionkehitysoppi (embryologia), stressi- ja traumatutkimus, aivotutkimus, energialääketiede (sekä kiinalainen että intialainen ymmärrys energiajärjestelmistä). META-Health Coach on eräänlainen rinnallakulkija, joka auttaa sinua ymmärtämään oireesi tai sairautesi syvemmät merkitykset. Coaching ei kuitenkaan korvaa lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa – ihanteellista olisi jos molemmat toimisivat yhdessä, yhteistyössä sinun parhaaksesi. Coach auttaa sinua löytämään oman yksilöllisen paranemisen vasteesi sekä miten voit panostaa omaan terveyteesi tunteiden, uskomusten, stressin ja kehosi elinten yhteyksiä tiedostamalla. (lähde mieliliike.fi-sivusto)

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Toipumistarina

Blogistin alustus: On yksilöllistä milloin kilpirauhasen vajaatoimintaoireistoon tarvitaan kilpirauhaslääkitystä. Kun katsotaan riittävän kokonaisvaltaisesti, löydetään ongelman alkulähteille ja osataan sitä kautta hoitaa asiaa. Olen vertaistuen parissa työskennellessäni huomannut kerta toisensa jälkeen että potilaan oma aktiivisuus ja vastuun ottaminen terveydentilastaan on tuonut parhaita tuloksia.

"Tean" tarina

Vuosi sitten olin aika romuna. Minulta löytyi lähes kaikki muut kilpirauhasen vajaatoimintaoireet paitsi sydänoireet. Samalla lähes kaikki lisämunuaisen vajaatoiminnan oireet, mutta lievempinä. Muisti meni niin huonoksi, että ajoittain en tiennyt miten jotain tavallista arkipäiväistä asiaa tehdään. Mikään uni ei riittänyt, olisin voinut nukkua vuorokaudet ympäri. Pää oli ”puurona” ja elin kuin hidastetussa elokuvassa. Palelin sisältä, kuin luuni olisivat olleet jäätä. Jatkuva päänsärky... Oireita oli ”miljoona”, tässä vain pieni osa.

Lyhennän pitkän tarinan johon mahtuu jos jonkinlaisia vastoinkäymisiä positiiviseen muotoon; eli vaikka välillä oli todellisia epätoivon hetkiä ja tuntui ettei kukaan osaa/halua auttaa, nyt olen lähes kokonaan toipunut. Kaikelle ei koskaan löytynyt selitystä, mutta itse olen kokonaisuuden ymmärtänyt näin: Minulla on todennäköisesti jo pitkään / aina ollut vajaalla toimiva HPA-akseli (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakseli), joka on sitten haitannut muuta hormonitoimintaa. Sopeuduin vuosikymmeniksi siihen että tarvitsen enemmän unta kuin muut ja olen silti ”vähän väsynyt”, palelemiseen, huimauskohtauksiin jne.

Sitten jouduin työskentelemään tilassa missä oli sisäilmaongelmia. Siitä seurasi melko nopeasti romahdus ja iso määrä uusia oireita. Olo helpotti vähän vapaapäivinä, esim. päänsärky oli hyvin selkeä indikaattori että viimeisten ongelmien ja romahduksen oli pakko olla työpaikalta peräisin (missä se tietenkin kiellettiin...).

Ensimmäinen apu oli hydrokortisoni, joka toimi kuin taika. Sitten pääsin vihdoin kokonaan pois oireita aiheuttavasta työtilasta. Muistissa kun ei tapahtunut kohenemista, pääsin neurologisiin tutkimuksiin jossa tuli vahva epäilys varhaisesta alzheimerin taudista (50-vuotiaana), alkaa kuulemma juuri samoin kuin oireilin. Onneksi lumbaalipunktiossa selvisi että siitä ei ollut kyse!

Kilpirauhaslääkitystä hoitava lääkäri mietti useampaan kertaan matkan varrella, mutta aina tuli jotain muuta mikä piti hoitaa ensin. Mikä nyt myöhemmin ajatellen olikin hyvä asia, koska selvisin kaikesta tästä ilman mitään kilpparilääkettä! Kilppariarvoni ovat olleet n.: TSH hyvin matala (aivolisäke ei siis toimi optimaalisesti), T4V ja T3V viitteiden sisällä, mutta alarajan tuntumassa. Kun oma lääkärini ei halunnut keskustella käänteisongelmasta, hankin omin päin kokeita. Niistä selvisi melko korkea rT3 suhteessa vapaaseen T3-hormoniin ja jodinpuute. Viimeinen radikaali muutos alkoikin tapahtua kun aloitin joditerapian ja nyt olen tosiaan hyvässä tilanteessa. Muisti on palautunut ennalleen (riemastuneena tästä olen lähdössä jopa opiskelemaan syksyllä), en enää palele (tuntuu edelleen uskomattomalta joka ikinen päivä), nukun normaalisti n. 8 tuntia enkä ole puolikuollut herätessäni,...
Jodi on tärkeää kilpirauhasen normaalille toiminnalle

Toisaalta harmittaa kadotetut vuodet; voi kun joku lääkäri olisi tajunnut tutkia lisämunuaiset, aivolisäkkeen, jodin,... mutta toisaalta olen onnellinen että lopulta kuitenkin ongelmakohdat löytyivät ja saatiin kuntoon. Kremppaa, kuten suolistovaivaa tässä on edelleen mutta se vuoden takainen painajainen on nyt ohi.

Osa kunniasta kuuluu ilman muuta myös melko mittavalle lisäravinnearsenaalille jota olen muokkaillut matkan varrella, joogalle, stressittömyyden opettelulle, terveelliselle syömiselle ja sosiaalisen median vertaistukiryhmälle,  josta olen saanut kullanarvoisia neuvoja ja vinkkejä. Yksi niistä TRE-terapia.
Osan avusta olen saanut yksityiseltä yleislääkäriltä. Itse olen lukenut ja tutkinut asioita niin paljon kuin pää on antanut periksi. Ravintoterapeutti on ollut myös loitsava apu. Samoi tuntemani fytonomi. Eli melkoista palapeliä tämä on ollut. 


Toivotan paranemisia ja hyvää kevättä kaikille jotka jaksoivat lukea, tsemppiä teille jotka olette nyt pahassa tilanteessa, toivon sydämestäni että tekin löydätte ratkaisun mikä toimii omalla kohdallanne!




maanantai 30. maaliskuuta 2015

Mielipidekirjoitukseni T3-monoterapian annostelusta

Kun tässä kirjoituksessa käytän termiä T3-lääkitys, tarkoitan sillä synteettistä T3-hormonia (Suomessa erityisluvallisena
kauppanimillä Liothyronin ja Thybon, muissa maissa mm. Cynomel, Cytomel, Tiromel, T3)

Välillä kuulee sellaisiakin tarinoita synteettisen T3-hormonin käytön aloittamisesta ja annostelusta että vähänkin kokeneempaa potilasta hirvittää. Lääkärit ovat saattaneet määrätä heti alkuun otettavaksi vaikkapa kokonaisen pillerin kerran päivässä kun puolikaskin 10µg:n annos voi olla liian "styrkkaa" kamaa hoitoa aloittelevalle potilaalle.
Toisinaan lukee myös siitä että potilaat nostavat tai laskevat annosta liian nopeaan tahtiin tai liian korkealle ja siitä seuraa vaarallisiakin tilanteita. Allekirjoittaneelle kävi itselle taannoin niin kun jouduin laskemaan Liothyronin-annostani hyvin alas melko korkeasta annostuksesta voidakseni aloittaa hydrokortisonin fysiologien annostuksen korvaushoidoksi puutteellisiin kortisolitasoihini. Laskin annostusta liian nopeasti ja jätin liikaa annoksia myös väliin toivoessani T3-tasojen laskevan veressä jotta voisin aloittaa kortisonin. Montaa annosta ei ole hyvä jättää väliin tässä tilanteessa tai siinä tilanteessa jos isommilla annoksilla kohtaa liikatoimintaoireita (esim. clearance) ja tulee tarvetta laskea annostuksia. Sanoisin, että voisi olla hyvä jättää korkeintaan yksi annos väliin ja ottakaa edes pieni annos T3:a joidenkin tuntien kuluessa. Tosin oikein voimakkaissa liikatoimintaoireissa, joihin joudutaan usein silloin kun ollaan tehty liian nopeita annosnostoja tai ollaan nostettu annokset liian korkealle saattaa olla tarpeen jättää useampikin annos väliin jos pulssi on tosi korkea, ruumiinlämpö saattaa myös nousta selvästi yli 37 asteen tai joissakin tapauksissa paradoksaalisesti tippuu yllättäen merkittävästi alemmas. Itsellä kävi annosten väliin jättämisessä lääkityksen laskuvaiheessa siten, että ruumiinlämpö alkoi laskea, samoin pulssi laski jopa vaarallisen alas. Tuli rytmihäiriöitä. En ikinä unohda miten pelottava tuo kokemus oli! Pelkäsin että sydän pysähtyy. Pieni 5µ:n annos korjasi kuitenkin tilanteen melko pian. Kun olin aloittanut hydrokortisonin fysiologisen annostelun pystyin nostamaan Liothyronin-annoksiani verrattain nopeassa tahdissa, koska siitä ei vielä ollut kauaa kun olin isommalla fysiologisella annoksellani 60µg/vrk ollut. Nostin 5µg kolmen päivän välein ongelmitta.

Kehottaisin kuitenkin aina kuuntelemaan sekä nostovaiheessa, että annosta laskiessa oloja. Todella hienoa, jos sinulla on lääkäri jonka puoleen kääntyä, joskin jotkut joutuvat tällä hetkellä hankkimaan lääkkeensä ja säätämään niitä ilman pysyvää suomalaista lääkärikontaktia sattuneista syistä. Jos tekee liian nopeita ja radikaaleja muutoksia, on vaikeampi päätellä oikeaa senhetkistä optimaalista annostusta. On hyvä seurata yleisvointia. Myös sykkeet, verenpaine ja kehon lämpötila ovat hyviä apumittareita.

T3:n käyttö kun kesken hoidon aloitetaan hydrokortisonin tai muun kortisonvalmisteen fysiologinen annostelu

Jos joudut laskemaan annosta aloittaaksesi HC:n (Hydrokortison) voit toimia vähän nopeammin kuin annosnostoissa. Kroppa usein kestää T3:n vähennykset helpommin kuin nostot. Jos nyt itse näillä tiedoilla ja tällä kokemuksella aloittaisin HC:n ja laskisin T3:n alas toimisin niin että ensimmäisenä päivänä laskisin annostusta puoleen, sitten seuraavana päivänä taas puoleen ja kun olisin pari päivää ollut n. 20µg:n T3-annoksella aloittaisin kortisonin fysiologisen annostuksen. Sitten kehoani kuunnellen aloittaisin varovaiset nostot (3-5päivän välein tai hitaammin jos kroppa sitä tuntuu vaativan) kunnes pääsen sinne asti että kropassa tuntuu lieviä kilpirauhasen liikatoimintaoireita. (mahdollista vapinaa, levottomuutta ja yliaktiivisuutta, joillain myös lihassärkyjä, uupumusta, lihasheikkoutta, lämpö nousee yli 37:n vaikkei ole flunssaa, pulssi korkea, esim. yli 80-90 levossakin, mahdollisesti verenpaine korkea, hikoiluttaa, kuuma, maha saattaa mennä löysälle, saattaa olla koko ajan nälkä..) Siitä laskisin hitaasti siihen annostukseen jossa olo on sopiva. HC:n aloituksen jälkeen pienempi annos saattaa riittää, koska sen avulla T3:lla saattaa olla paremmat edellytykset täyttää tehtävänsä solutasolla edellyttäen että myös rautatasot ovat riittävät, samoin b12-vitamiinitasot eikä ole mm. hoitamatonta verensokeriongelmaa. Krooniset infektiot tai inflammaatio saattavat aiheuttaa sen, että T3-lääkityksen tarve on korkeampi kuin tavanomaisesti. Kun tulehdusta saadaan hoidettua, pienempi määrä T3:a saattaa riittää.

Kun Liothyronin- tai Thybon- hoito aloitetaan tavoitteena monoterapia (ei T4-hormonia sisältävää valmistetta  tilapäisesti tai pysyvästikään hoidossa mukana) se voidaan tehdä joko siten että mahdollinen muu kilpirauhaslääkitys kuten Thyroxin tai eläinperäinen lasketaan hiljaksiin alas samalla kun T3-lääkitystä nostetaan. Tällä menetelmällä saatetaan välttää se että potilas jää kovin vajaatoimintaiseksi siksi aikaa kunnes T3-annostus saadaan vähän isommaksi. Thyroxin tai eläinperäinen valmiste esimerkiksi puolitetaan viikoksi tai kahdeksi samalla kun aloitetaan T3-hoito. Jos annos on verrattain korkea, esim. 150µg Thyroxinia tai ylikin tai 180mg eläinperäistä tai ylikin, voidaan olla esim. viikko ensin puolikkaalla annoksella ennen T3-hoidon aloittamista. Tällä varmistetaan ettei jouduta vahingossakaan liikatoiminnalle heti alkuun edes maltillisilla nostoilla. Thyroxin ja eläinperäiset voidaan siitä edelleen viikon tai parin välein puolittaa kunnes em. jäävät kokonaan pois ja T3-hormonia menee jo jonkin verran esim. 20-30µg vuorokaudessa jaettuna useaan ottokertaan. Joskus kuitenkin Thyroxin tai eläinperäiset lopetetaan kerralla ja aloitetaan T3:n vähittäiset nostot tai joskus muuta kilpirauhaslääkitystä ei taustalla edes ole.

Annostuksen aloittaminen käytännössä

Kun käytetään yksinomaan T3-hormonia, puhun tässä yhteydessä T3-Only:stä tai T3-monoterapiasta. Potilaat ovat kansainvälisesti havainneet että hyvä tapa aloittaa T3-hoito on ottaa ensin aamulla 5µg T3:a ja toinen 5µg iltapäivällä
esim. klo 9.00 ja 15.00 Tässä annostuksessa pysytellään muutama päivä ja sitten annokset jaetaan kolmeen osaan: 5+5+5 esimerkiksi klo 9.00, 14.00 ja 19.00 Tässä jälleen pysytellään muutama päivä ja sitten joko otetaan neljäs annos (5+5+5+5 esim. klo 8.00, 12.00, 16.00 ja 20.00) tai pysytään kolmessa annostuksessa. T3-hormonin puoliintumisaika kehossa on sen verran lyhyt että siksi sitä tulisi ottaa useamman kerran vuorokaudessa. On käytännössä huomattu että keho tuntuu vaativan riittävän kertastimulaation jotta T3 vaikuttaisi tehokkaasti. Tervekin elimistö tuottaa tätä hormonia tietyllä tavalla aaltomaisesti. Siksi esim. USA:ssa myynnissä olevat hitaasti T3-hormonia vapauttavat valmisteet eivät ole toimineet kovin hyvin. Käytännössä riittävän kerta-annoksen on havaittu olevan yleensä vähintään 10µg.

On hyvin tavallista että uudesta annosnostosta tulee tilapäisesti sykkeen nopeutumista ja jopa lieviä vaarattomia rytmihäiriöitä. Jos nämä oireet eivät poistu muutamassa päivässä tai jos ne ovat vakavampia voidaan olla liikatoiminnalla jos annostus on jo lähellä ns. fysiologista tarvetta joka suurimmalla osalla on 40-60µg vuorokaudessa ja jos hoitoa on takana jo useita kuukausia, jossa ajassa mahdollinen ylimääräinen rT3-hormoni ja T4-hormoni poistuvat kehosta ja T3 pääsee paremmin vaikuttamaan solutasolla.  Toinen vaihtoehto oireille on että kehossa on jokin epätasapainotila jonka vuoksi se ei meinaa T3-hoitoa sietää. Annosnostojen tekeminen kannattaa joka tapauksessa keskeyttää jos kohdataan liian rajuja oireita. Tässä tilanteessa on hyvä ottaa yhteys lääkäriin jos vain mahdollista ja lähteä selvittämään oireiden syytä. Usein oireiden taustalla voi olla liian alhaiset raudat (tulee tutkia perusteellisesti, hemoglobiinin mittaus ei ole riittävän luotettava keino), lisämunuaisen kuorikerroksen hormien erityksen häiriö (esim. liian alhaiset tai liian korkeat kortisolit), b12-vitamiinin puute, krooninen infektio kuten borrelioosi, homealtistus, suolisto-ongelmat, ruoka-aineallergiat ja-yliherkkyydet yms. Viisainta olisi selvittää ainakin kortisolitasot sylkitestillä (verikoe on yksinään usein riittämätön koe kortisolitasojen määrittämiseen) ja rautatasot ennen hoidon aloittamista eikä vasta kun hoito on jo käynnissä.

Sitten kun ollaan päästy kolmeen tai neljään annoskertaan vuorokaudessa, voidaan alkaa hitaasti nostaa annostuksia 5µ:n verran kerrallaan alkaen aamusta. Jotkut pystyvät tekemään nostoja kolmen päivän välein, toisien täytyy odottaa kropan tottumusta uuteen annoskokoon jopa viikko. Herkimmät nostavat 2.5µg:n
verran. (Joka tapauksessa apteekista kannattaa hankkia hyvä pillerinpuolittaja kun pieniä tabletteja joutuu jakamaan neljään, jopa kahdeksaan osaan) Tässä siis hieman siitä miten annosnostot voisi mennä sen esimerkin mukaan että käytössä on neljä ottokertaa. Sama idea pätee myös jos annoskertoja on esim. kolme.
5+5+5+5, 10+5+5+5, 10+10+5+5, 10+10+10+5, 10+10+10+10, 15+10+10+10 jne.

Apteekista voi hankkia tablettileikkurin, jolla voi saada tabletin leikattua pieniinkin osiin. Potilaat ovat havainneet, että tabletti leikkautuu siistimmin kun leikkurin alla on jotakin pehmeähköä, kuten talouspaperin palanen.
Monilla voi olo olla alkuvaiheessa hoitoa todella todella kurja, varsinkin jos keho on vielä tosi vajaatoimintainen ennen kun annosta saa isommaksi. Useimmilla vähän helpottaa kun annos ylittää n. 50µg:n
vuorokausiannostuksen. Toisilla alkaa auttaa heti ja onnekkaimmat onnistuvat annosnostoissakin suht vaivattomasti. Olen sitä mieltä että ikinä ei pitäisi aloittaa T3-Onlyä jos rautatasot, kortisolineritys, b12-vitamiinitasot ja verensokeriasiat eivät ole kunnossa. Jos näissä on ongelmia, annosnostot saattavat osoittautua mahdottomiksi. Saatat tosiaan saada liikatoiminnan kaltaisia ongelmia vaikka kehosi lämpötila on vielä
alhainen ja muutenkin osa oireista viittaa selkeästi siihen että solutasolla olet kilpirauhashormonien osalta vielä alitoimintainen. Lisämunuaisten hormonitoiminnan lieväkin häiriö, saattaa myös olla osittain samankaltaista kilpirauhasen liikatoiminnan oireiden tai anemian kanssa, joten näitä sairaudentiloja saatetaan sekottaa.

Itse olin hoidon alkaessa niin huonossa kunnossa että olin lähes petipotilaana. Jouduin käyttämään melkoisia määriä erilaisia lääkkeitä oireenmukaisena hoitona jotta jaksoin olla olemassa. Sittemmin olen voinut nämä lääkitykset lopettaa tai käytän niitä enää harvoin. Särkyihin käytin reseptisärkylääkkeitä. Jouduin turvautumaan myös pahoinvointilääkkeisiin ja lihasrelaksantteihin. Kannattaa varautua siihen että lääkityksen alkuvaiheessa joutuu olemaan töistä tai opinnoista poissa jos niihin ylipäätään on terveydentilansa vuoksi kyennyt.

Valmistautukaa siihen että nämä ovat hitaita ja monimutkaisia prosesseja, jotka harvoin menevät ihan putkeen. Takapakkeja ja ratkaistavia mysteerejä tulee suurimmalle osalle hoidon läpikäyneistä. Lääkehoito on vain osa kokonaisvaltaista hoitoa. Olennaista on stressin hallinta (saattaa vaatia radikaalejakin elämänmuutoksia), oikea ruokavalio, lisäravinteet, suoliston kunnosta huolehtiminen ja mahdollisten muiden sairauksien ja häiriötilojen hoitaminen.

"Clearance" ja "Clearing"

Clearingista, puhutaan paljon, vaikka usein siitä puhuttaessa tarkoitetaan Clearancea. Paul Robinson, tämän planeetan valistunein ihminen, mitä tulee T3-hormonin käyttöön hoidossa on selittänyt näiden kahden sanan eroa minulle. Kun kehosi joidenkin viikkojen jälkeen T3-monoterapian aloittamisen jälkeen kutakuinkin puhdistuu T4- ja rT3-hormoneista monet huomaavat sen melko äkillisinä kilpirauhashormonien liikatoimintaoireina. Tähän kuluu usein n. 12 viikkoa, mutta aika on hieman yksilöllinen. Tätä vaihetta kutsutaan clearanceksi ja se on pääosin riippuvainen siitä missä vaiheessa hoitoa TSH painuu alas ja oman kilpirauhasen (jos sellainen on vielä tallella tai siellä on edes jonkinlaista toimintaa) käskyttäminen TSH:n toimesta loppuu ja T4-hormonin, joka on T3:n ja rT3:n varastomuoto, tuotanto lakkaa. Toiset eivät huomaa olossaan tätä ollenkaan tai huomaavat sen vain lievänä. Usein ne jotka ovat nostaneet annoksensa esimerkiksi yli 75µg:n vuorokausimäärän yli, jota en suosittele, kokevat clearancen voimakkaampana.

Clearancea ei voi nopeuttaa isommilla annostuksilla tai nopeammilla annosnostoilla. Siksi onkin  epäviisasta mennä isoille annoksille. Isoilta annoksilta clearancen oireet voivat olla tosi epämiellyttäviä ja rajuja ja niistä voi joutua jopa ensiapuun. Oireet ovat siis tyypillisiä liikatoimintaoireita. Ne jotka ovat kokeneet clearancen selvästi ovat kuvanneet tilaa sen kaltaiseksi kuin pato olisi purkautunut ja elimistön aineenvaihdunta olisi hyvin lyhyessä ajassa, muutamassa päivässä tai tunnissa nytkähtänyt kunnolla käyntiin. On siis yksilöllistä kokeeko tämän "clearingin" rajuna, vähemmän rajuna tai ei ollenkaan. Olisi tietenkin paras jos sitä ei tarvitsisi rajuna kokea, joten kannattaa pitää annokset maltillisena, esim. 60µg:n vuorokausiannostuksessa.

Clearance tapahtuu ennen pitkää aivan kaikille T3-monoterapialla edellyttäen että TSH painuu alas eikä omaa T4-hormonituotantoa ole. Clearing-vaihe tarkoittaa niitä viikkoja joiden aikana T4- ja rT3-hormonit vähitellen poistuvat elimistöstä. Kilpirauhashormoneja on kilpirauhasessa varastossa ja sekä T4-hormonilla, että rT3-hormonilla on pitkät puoliintumisajat. Tästä syystä siinä menee viikkoja tai muutama kuukausikin aikaa että clearance saavutetaan. Jos clearancea ei koe lainkaan eikä T3-Only eli T3-monoterapia tuota riittävää hoitovastetta eli vie pois kilpirauhasen vajaatoiminan oireita voi syynä olla esimerkiksi inflammaatio tai puutteelliset tai liian korkeat kortisolitasot. Muitakin mahdollisia syitä on paljon. Kaikkia ei varmasti vielä edes tiedetä. Jotkut lääkkeet haittaavat solutasolla T3-hormonin toimintaa, mm. rauhoittavat, psyyke- ja masennuslääkkeet. Kaikki mikä voi vaikuttaa solutasolla energia-aineenvaihduntaan, voi estää T3-hormonia täyttämästä omaa tehtäväänsä solussa. Myös se, että ollaan clearance-vaiheen koittaessa maltillisilla annoksilla voi olla syy siihen miksei clearancea tunne kehossaan.

Vastuuvapauslauseke

En ole lääkäri, joten vapautan itseni kaikesta vastuusta koskien tätä kirjoitustani. Olen kirjoittanut tämän tekstin oman tietämykseni ja kokemukseni perusteella jota olen kartuttanut potilaana omakohtaisten kokemusteni pohjalta, lukemalla paljon muiden potilaiden kokemuksia sekä suomalaisista että ulkomaisista verkon keskusteluryhmistä että lukemalla eri asiantuntijoiden kirjoituksia ja kirjoja. Mielestäni paras informaatio T3-hormonin käytöstä on Paul Robinsonin kirjoissa Recovering with T3 ja CT3M Handbook.

Paras tietolähde
Paul Robinson antaa kirjassaan "Recovering with T3" kullanarvoisia yksityiskohtaisempia vinkkejä T3-hormonihoitoon, joten suosittelen tätä kirjaa kaikille englanninkielen taitoisille. Annostuksen rakentamisesta siinä neuvotaan mm. niin että annostus voidaan sorvata kullekin potilaalle yksilöllisesti siten että aletaan aamusta alkaen rakentamaan sopivaa lääkkeenottoväliä kuunnellen kehoa. Seuraava annos tulisi aina ottaa hieman ennen kun alkaa tuntea kuinka kehossa T3-hormonin määrä laskee. Tämä pätee hyvin varsinkin kun on vähän pidemään käyttänyt T3-hoitoa. Alussahan annoskertoja saattaa olla useampia jos keho ei vielä siedä isompaa kerta-annosta. Hyvä ohje koska olisi sopiva aika annosnostolle siinä vaiheessa kun ollaan jo vähän pidemmällä annostelussa ja hoidon vaikutukset kilpirauhsen vajaatoimintaoireiden poistumisen suhteen ovat alkaneet tuntua on tehdä seuraava annosnosto silloin kun tuntee vajaatoimintaoireiden nykyisellä annostuksella palaavan. Eli välttämättä ei tarvitse miettiä aina päivissä tuota nostoa vaan kuunnella kehon viestiä. Robinsonin kirjoissa opastetaan myös lämpöjen, pulssin ja verenpaineen tarkkailua apuna annostuksessa. Robinsonin kirjoissa on kaikenkaikkiaan hyvin kattavasti tietoa T3-hormonien käytöstä. CT3M eli Circadian T3 Method on Paulin kehittämä hoitoprotokolla jossa tietyllä potilasryhmällä voidaan välttää kortisonin käyttö jos kortisolit ovat liian matalat jotta kilpirauhashormonikorvaushoito voisi toimia ja menetelmän ansiosta on myös tietyllä potilasryhmällä mahdollisuus päästä kortisonhoidosta kokonaan eroon tai vähentää kortisonin määrää merkittävästikin.

T3-Onlyn kesto

Parhaassa mahdollisessa tapauksessa T3-Only on tilapäinen, ehkä vaikealta ja monimutkaiseltakin tuntuva vaihe elämässä, mutta saat toivon mukaan selvitettyä mikä T3-monoterapian tarpeen, kuten rT3-dominanssin on sinulle aiheuttanut, mikä sitä mahdollisesti ylläpitää ja miten nämä ongelmat saadaan hoidettua pois. Aina näitä ongelmia ei saada kiinni ja rT3-dominanssi uusiutuukin herkästi. Tällöin on mahdollisuus jäädä pysyvästi T3-Onlylle, mutta aina olisi hyvä pyrkiä ottamaan lääkitykseen myös T4-hormonia mukaan siinä vaiheessa kun kaikki mahdollinen mm. elintapojen, ruokavalion, suoliston kunnon, ym. asiaa vaikuttavien tekijöiden suhteen on tehty ja olo on ollut jo jonkin aikaa melko vakio.

Jos keho pystyy hyödyntämään T4-hormonia sillä on aina paremmat mahdollisuudet säädellä itse kipirauhashormonitasojaan. Yksi vaihtoehto saattaa olla pitää pieni määrä esimerkiksi eläinperäistä valmistetta T3-valmisteen rinnalla. RT3-dominanssi ei myöskään ole ainoa syy miksi jotkut tarvitsevat t3-monoterapiaa. Osaksi syyt löytyvät geneettisestä alttiudesta. Syyt miksi jotkut joutuvat olemaan pysyvästi T3-Onlyllä ovat kaikenkaikkian hieman epäselvät, mutta tiedetään että tällainen joukko selvästi on olemassa. Osatekijänä saattaa olla heikko muunto T4-hormonista T3-hormoniksi alhaisen TSH:n vuoksi. Muunnon on havaittu olevan ainakin osittain riippuvainen TSH:n määrästä. Usein kilpirauhaslääkitys joudutaan riittävän hoitovasteen aikaansaamiseksi joka tapauksessa nostamaan niin ylös, että TSH laskee joten T4:stä muuntoa ei silloin välttämättä tule riittäväksi ellei hoidossa ole riittävästi T3-hormonia mukana. Usein pieni määrä T3-hormonia T4-hormonin rinnalla hoidossa ei TSH:n laskun takia autakaan riittävästi tai kovin pitkäksi aikaa. Siksi monilla T3-hormonin osuuden tulee olla merkittävä tai tulee käyttää yksinomaan T3-hormonia.

Lääkkeettömyys

Jotkut voivat T3-Onlyn jälkeen päästä täysin lääkkeettömäksi mikäli heillä on tarpeeksi omaa toimivaa kilpirauhaskudosta jäljellä. Tämä on mahdollista varsinkin jos kilpirauhanen on alunperinkin ollut terve ja kilpirauhashormonien solutason ongelma, kuten rT3-dominanssi on kehittynyt eutyreoottisista syistä eli muista kuin kilpirauhaseen itseensä liittyvistä syistä. Joskus henkilöllä jolla on autoimmuunityreoidiitti eli kilpirauhasen autoimmuunisairaus saadaan ruokavaliolla ja lisäravinteilla niin hyvin hoidettua autoimmuunireaktio pois että voidaan myöskin pärjätä ilman lääkkeitä edellyttäen ettei autoimmuunireaktio ole vielä ehtinyy tuhota liikaa kilpirauhaskudosta. Jos omaa toimivaa kilpirauhaskudosta ei ole riittävästi jäljellä tai kilpirauhanen on poistettu voi potilas tavallisesti siirtyä käyttämään eläiperäisiä valmisteita (Thyroid Erfa tai Armour Thyroid). Jotkut päätyvät käyttämään yhdistelmähoitoina synteettisiä T3- ja T4-hormoneja tai käyttävät synteettistä T3-hormonia eläinperäisen valmisteen kanssa.

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Endokrinologit eivät ole kilpirauhaslääkityksistä yksimielisiä

Valvira kuulee meneillään olevassa "kilpirauhassodassa" vain tiettyjä lääkäreitä jotka on nostettu jonkinlaisiksi auktoriteeteiksi ja joiden sanomisia ja tekemisiä eivät kyseenalaista Valvira, ei Fimea, eivät asiassa vastuulliset ministeritkään. Ei, vaikka vähintään kymmenet potilaat pommittavat hädissään eri tahoja Lääkäriliittoa, Duodecimia, em. tahoja ja jopa oikeusasiamiestä myöden. Mielestäni meneillään ei ole minkäänsortin aito tieteellinen debatti vaan arvovaltakiista ja välinpitämättömyyden multihuipentuma.

Todellinen tilanne on se, että joudumme vertaistuessa jatkuvasti kertomaan ihmisille mitkä on lailliset keinot hankkia lääkkeensä ulkomailta. Kaikilla ei ole tähän rahaa tai kielitaitoa ja niillä, jotka saavat lääkkeensä järjestetyksi ei sitten ole lääkärikontaktia ja he joutuvat turvautumaan lääkeannosten säätämisessä potilastovereihinsa. Tämä jos mikä on väärin ja vaarallista! Ihmisiä on myös jäänyt ilman lääkityksiä ja heidän olonsa on huonontunut tai heidät on käytännössä pakotettu siirtymään sellaiselle lääkitykselle, jolla heidän elämänlaatunsa ja terveydentilansa on merkittävästi huonontunut.

Miksi tietyt lääkärit näyttävät saavan jonkinlaisen monopolin kuulluksitulemisessa, vaikka alan erikoislääkärit, endokrinologitkaan eivät ole yksimielisiä?

Endokrinologi Matti Välimäki sanoutui irti Endokrinologiyhdistyksen kannanotosta koskien kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoa jo viime keväänä, vaikka on yhdistyksen kunniajäsen, tai oli ainakin tuolloin. Nykyistä tilannetta en tiedä.  ( http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/12/kilpirauhasen-vajaatoiminta-aiheuttaa-monia-oireita )

Tiedän myös endokrinologeja, jotka määräävät potilailleen eläinperäistä lääkitystä, vaikka sitä ei suurimman osan endokrinologeista mielestä sovi määrätä. Yksi tunnettu sisätautilääkäri määrää niin päättömän korkeita aloitusannostuksia eläinperäiselle, että ihmettelen ettei hänestä ole vielä kukaan tehnyt valitusta Valviralle.

Kaikki endokrinologit eivät ole mielipiteissään jyrkän dogmaattisia edes T3-monoterapiahoitojen suhteen. Tästä todisteena erään miespotilaan teksti, jonka saan hänen luvallaan julkaista:


"Keskussairaalan endokrinologi T3-monoterapiasta (annos 80 µg vuorokaudessa) kohdallani: "Kyseessä on epätyypillinen hoitovaste, jota kuitenkin aina silloin tällöin todetaan... Potilaan hypotyreoosin hoito ei ole yleisten hoitosuositusten mukaista. Vointi kuitenkin parempi pelkällä Liothyronin-lääkityksellä kuin Liothyronin-Thyroxin-yhdistelmällä."
Endokrinologi ei edes suositellut paluuta yhdistelmälääkitykseen, ymmärsi ja uskoi, ettei se tällä hetkellä ole minulle sopiva vaihtoehto. Tk-lääkäri oli lausunnosta kovin huojentunut, kun on uusinut reseptejäni. (blogistin huomio: on erittäin harvinaista että terveyskeskuslääkäri suostuu uusimaan muun kuin Thyroxin-reseptin)
Taustalla siis kroonisia infektioita (borrelioosi, keuhkoklamydia, mykoplasma, coxsackie-virus, bartonella), joiden takia Thyroxin ei sovi. "