Opiskelen NLP:tä joka on tulee sanoista neuro linquistic programming. Suomeksi sitä voisi kutsua neurokielelliseksi prosessoinniksi. Leikkisästi itse määrittelen NLP:n opiksi siitä miten hassuja me ihmiset olemme. NLP on mielestäni vaikea määritellä lyhyesti. Kuten monet muutkin isot, merkitykselliset ja hienot asiat (ainakin niiden mielestä, jotka ovat kiinnostuneita NLP:stä), se tuntuu pakenevan määrittelyjä. Se on joukko eräänlaisia työkaluja, joiden avulla voi mm. parantaa kommunikaatiota, viestintää ja itsen ja toisen ymmärrystä. Tässä lisää NLP:stä:
https://www.nlpyhdistys.fi/tietoa/usein-kysyttya/
Koen olevani NLP:ssä vielä aivan noviisi. Olen opiskellut sitä vasta vähän yli vuoden. Olen NLP Practitioner ja jos kaikki menee kuten olen suunnitellut, keväällä NLP Master Practitioner. Kuitenkin jo nyt NLP on avannut minulle monellakin tasolla aivan uusia ajattelu- ja jäsentämistapoja niin työ- kuin yksityiselämässä.
Kun elämäntapamuutos ei onnistu tai muutokset eivät jää pysyviksi
Voidakseen paremmin ja välttääkseen huonoista elämäntavoista johtuvia ongelmia terveydessään, hyvinvoinnissaan ja elämänlaadussaan, on tavallista haluta mm. muuttaa ruokavaliota ja ryhtyä liikunnallisemmaksi. Tavoitteisiin saattaa liittyä myös pyrkimykset henkiseen kasvuun ja parempiin ihmissuhteisiin. Usein halutaan myös nukkua ja levätä enemmän ja paremmin ja hakea tasapainoa elämän eri osa-alueille, kuten työn ja vapaa-ajan väliseen suhteeseen.
Ihmiset hankkivat tietoa ja apua näissä tähän liittyvissä projekteissaan. Usein he saattavat onnistua hienostikin esimerkiksi pudottamaan painoa ja voimaan paremmin. Tuloksia syntyy lenkkipolulla tai kuntosalilla, jaksetaan paremmin kun levätään ja syödään paremmin ja jaksetaan paremmin myös henkisesti kun opitaan pitämään selvemmät omat henkilökohtaiset rajat ihmissuhteissa. Opitaan sanomaan kyllä silloin kun oikeasti halutaan sanoa kyllä ja ei silloin kun oikeasti halutaan sanoa ei.
Entä jos tekemisen tasolla esimerkiksi ruokavaliomuutos ja muutos liikuntatottumuksissa jääkin lyhytaikaiseksi tai ei alunperinkään ota onnistuakseen? Se on aika tavallista kun ihmisten elämiä tarkastelee pidemmällä, esimerkiksi useamman vuoden aikavälillä.
Tyyppiesimerkiksi tästä voidaan ottaa painonhallinta. Monilla on jo tiedossa, että kalorien vähentämiseen perustuvat ruokavaliomallit tai jollakin tavalla liian hankalasti toteutettavat ruokavaliomallit johtavat usein (ei tietenkään aina) siihen että kilot lihotaan takaisin korkojen kera ja sitten jossain vaiheessa rumba alkaa alusta. Kuitenkin, myös fiksummilla tavoilla laihtuminen kuten pysyvät terveet ruokatavat ja mm. hiilihydraattien vähentäminen juuri itsellä toimivalla tavalla voi jäädä hyödyltään lyhytaikaisemmaksi.
Miksi ihminen palaa vanhaan ja lihoo? Tämä ilmiö ei liity pelkästään painonhallintaan vaan yhtä hyvin se voisi koskea vaikkapa liikuntaa tai suorituskeskeistä elämää, jossa nukutaan liian vähän. Toki syyt voivat olla eri ihmisillä erilaiset, mutta tässä otan esiin sen, että ne syyt voivat olla syvemmällä kuin vain esimerkiksi ympäristössä, tekemisessä tai tietämisessä.
Syy voi toki olla siinä että uudenlainen tapa ei ole vielä riittävän vakiintunut eli toistoa ei ole tapahtunut riittävästi, jotta uusi tapa olisi muodostunut luontevaksi positiivisella tavalla automaattiseksi toiminnaksi elämässä. Harjoittelu ja toistaminenkaan ei kuitenkaan aina riitä.
Joku kohentaa elämäntapojaan ja elämänlaatuaan puoleksi vuodeksi tai vuodeksi ja sitten ote alkaa jotenkin lipsua. Joku toinen taas onnistuu niin kauan kun elämässä tulee vähän vaikeampia aikoja ja sitten palataan vanhaan. Jotenkin se vain tapahtuu, usein montakin kertaa peräkkäin eräänlaisena syklinä. Kokeillaan erilaisia dieettejä ja ideologioita ja seurataan sen gurun oppeja, joka on juuri sillä hetkellä eniten pinnalla terveyspiireissä. Pysyvä, tasapainoinen muutos voi olla se mitä tavoitellaan, mutta miten siihen voidaan päästä?
Loogiset tasot
Neurologiset eli loogiset tasot ovat yksi NLP:n "työkaluista". Niiden kehittäjä NLP:n viitekehykseen on Robert Dilts. Loogiset tasot liittyvät nk. systeemiajatteluun. Kyseessä ovat eräänlaiset mielen tasot, syvyystasot, jotka ovat hierargisessa järjestyksessä toisiinsa nähden. Kun jotakin muutosta tapahtuu alempana hierargiassa, sillä on harvoin ainakaan helposti vaikutusta ylempiin hierargian osiin, mutta kun jotakin tapahtuu ylempänä hierargiassa, vaikutus kohdistuu jopa automaattisesti ja ilman sen suurempaa ponnistelua myös alemmille tasoille.
Loogiset tasot ovat seuraavat: 1. Ympäristö (missä?), 2. toiminta, tekeminen (mitä?), 3 kyvyt, osaaminen, taidot (miten?), 4. arvot ja uskomukset (miksi?), 5. identiteetti (kuka?) ja tarkoitus/missio (kuka muu?)
Jos otamme esimerkin kuvitteellisesta henkilöstä, toimistotyötä tekevästä 31-vuotiaasta Jaanasta jolla on ongelmia luoda pysyvä tapa syödä terveellisesti niin asiaa voisi tarkastella loogisilla tasoilla tämänkaltaisesti:
1. Ympäristötasolla Jaanalla on keittio, jossa valmistaa ruokaa, ruoanlaittovälineet, mahdollisuus ostaa kaupasta terveellistä ruokaa eli sitä on kaupassa saatavilla ja vaikka vähän pitää katsoa budjettia, rahaa terveellisiin ruoka-aineisiin on. Lisäksi työpaikalla on olemassa taukohuone jossa voi syödä ja lähistöllä on myös lounasravintoloita. Ympäristössä ei ole mitään eikä ketään, joka estäisi syömästä terveellisesti, paitsi mummo, joka tuputtaa pullaa ja loukkaantuu jos hänen leipomaa kuivakakkua ei syödä.
2. Tekemisen tasolla asiaan liittyy ruoan valmistamista, kaupassa käymistä ja päätösten tekemistä siitä mitä kulloinkin suuhun pistetään tai ei pistetä. Väsymys haittaa joskus tätä tekemistä, samoin jos ruokailuväli venyy ja väsyneenä ja nälkäisenä tekisi mieli pistellä poskeensa kaikenlaista hyvää, mutta epäterveellistä. Asiaan liittyy tunnetta erilaisista ruokahimoista, kuten himosta perunalastuihin, suklaaseen ja siideriin. Tunnetasolla asiaan liittyy katumuksen ja syyllisyyden tunteita ja tunteita siitä ettei hän tee tarpeeksi terveytensä eteen. Asiaan liittyy myös turhautumista ja kiukkuisuutta, jotka ilmenevät epäonnistumisen kokemuksen yhteydessä kun on "mätetty naamaan" mitä sattuu ja on turvonnut, ähky ja lihava olo.
3. Osaamisen, tiedon ja taitojen tasolla Jaanalla on käytössään runsaasti tietoja terveellisestä ruokavaliosta. Hän osaa myös valmistaa ruokaa ja laatia hyviä kauppalistoja. Hän osaa myös valita lounaspaikoissa ja ravintoloissa hyviä tavoitteitaan tukevia hyviä vaihtoehtoja. Jaanan mielestä häneltä kuitenkin puuttuu kekseliäisyyttä ja mielikuvitusta, jonka vuoksi hän kokee että hän syö välillä aina yksiä ja samoja ruokia. Lisäksi häneltä hänen mielestään puuttuu myös viitseliäisyyttä valmistaa ruokia. Olisi helpompaa vain valita jotain helppoa ja nopeaa kuin alkaa pilkkomaan vihanneksia keittiössä.
4. Uskomusten ja arvojen suhteen Jaanalla on uskomus, että terveellisesti syöminen pitkällä aikavälillä on tylsää ja jopa mahdotonta. Hänestä olisi tärkeää syödä terveellisesti ja saavuttaa normaalipaino, koska hänen mielestään terveys, hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeää, jotta ihminen voisi olla hyvä ja toimelias elämä ja jotta ihmiset eivät olisi taakaksi muille, jos he sairastuvat sairauksiin, jotka olisi ollut vältettävissä terveellisellä ruokavaliolla. Tämä ajatus tuottaa Jaanalle ahdistuneisuutta (kohta 2, tekeminen, tunteminen)
5. Identiteetin tasolla Jaana kokee olevansa ihmisenä tavallinen, reilu, tehokas ja rehellinen ja ruokavalion noudattamisen suhteen omien sanojensa mukaan "saamaton pösilö".
6. Mission tasolla Jaana kokee kuuluvansa universumiin ja luontoon. Hän kokee että hänen elämäntehtävänsä on elää mahdollisimman hyvä elämä ja olla hyvä ihminen.
Operoiminen hierargiassa ylemmillä loogisilla tasoilla voi tuottaa tulosta
Jaana on jo yrittänyt useammankin kerran ruokavalio- ja elämäntapamuutosta ja onnistunutkin jonkin aikaa, palaten kuitenkin aina syömistapoihin, joka tuottaa hänelle terveysongelmia ja uhkia sairastua elintapasairauksiin. Liikuntaharrastuksetkin ovat alkaneet, sitten lopahtaneet, alkaakseen sitten taas tilapäisesti uudestaan.
Jaanan käyttämät keinot ovat perustuneet loogisilla tasoilla ympäristöön, tekemiseen, tietämiseen ja osaamiseen. Joitain asioita voitaisiin toki kohentaa mm. näilläkin tasoilla, kuten tarkistaa omia sosiaalisia rajoja, strategioita ja toimintaansa suhteessa pullaa tuputtavaan sukulaiseen.
Käytännön ja tekemisen tasolla voitaisiin kiinnittää huomiota siihen että Jaanalla olisi paremmat edellytykset hankkia itselleen terveellistä ruokaa nopeasti ja helposti myös väsyneenä ja myös siihen että ateriavälit eivät veny, jotta nälkä ei pääse yltymään niin että tekisi mieli väsyneenä ja nälissään syödä harkitsemattomasti. Jaana voisi myös kartuttaa reseptikokoelmaansa, jotta hän ei söisi liian yksitoikkoisesti ja tuntisi kyllästyvänsä ruokavalioonsa.
Nämäkään em. keinot eivät silti välttämättä Jaanan kohdalla vielä riittäisi tavoitteeseen pääsemiseen eli siihen että terveellisestä syömisestä tulisi pysyvä tapa. Miksi? Siksi että Jaanan syyt hänen ongelmaansa eli palaaminen takaisin huonompiin syömistottumuksiin ovat pohjimmiltaan ylemmillä loogisilla tasoilla, jolloin nimenomaan niiden käsitteleminen ja muutos näillä tasoilla johtaa kokonaisvaltaisempiin ja parempiin tuloksiin.
Ylempien tasojen ongelmia ei ratkaista muuttamalla jotakin alemmilla tasoilla, mutta alempien tasojen ongelmien ratkaisemisesta tulee helpompaa, jopa joskus lähes automaattista kun ylemmän tason ongelmat päästään ratkaisemaan.
Koska Jaanalla on uskomus, että pitkäaikainen terveellinen syöminen on vaikeaa, jopa mahdotonta ja koska asiaan liittyy myös syyllisyyden ja ahdistuneisuuden tunteita, ovat hänen uskomuksensa häntä lannistavia ja ikäänkuin itseään toteuttava ennustus. Kun ei oikein uskota, että voidaan päästä tavoitteeseen, ei kenties toimita arjessa tavoilla, jotka sitä edistäisivät.
Osin tämä on tietenkin alitajuista ja tiedostamatonta ja uskomus taustalla voi myös vielä edelleenkin olla se, että tavoitteeseen päästäisiin kiinnittämällä huomiota mm. tekemiseen, tietoon ja osaamiseen.
Kiinnittämällä huomiota uskomuksiin, arvoihin ja identiteettiinsä eli ydinuskomuksiin ja uskomuksiin siitä mitä ja millainen hän on ja miettimällä niitä myös hänen missionsa, elämäntarkoituksensa ja sen valossa mistä hän uskoo olevansa osa jotakin suurempaa, Jaana voi saada kokonaisvaltaisempaa ja syvempää näkemystä ja pysyvämpi muutos ruokavaliossa voi mahdollistua ja onnistua.
