sunnuntai 4. elokuuta 2019

Älä mene tarakka edellä puuhun ravintoterapiassa!

Tehdäänkö me aina ensisijaiset ja oikeat asiat, oikeassa järjestyksessä elämässämme? No joskus, mutta ei aina. Miten ravintoterapiassa voitaisiin pitkässä juoksussa ns. "osua riittävän tarkasti maaliin?"


Asiakkaat tulevat usein vastaanotolleni juuri tietynlaisten ongelmien kanssa ja he haluavat saada täydentävää apua erilaisiin sairauksiin ja oireisiinsa. Heillä saattaa olla mielessä, että aletaanheti toteuttaa juuri heidän tilanteeseen sopivaa yksilöllistä ravintoterapiaa, joka tepsii yksilöidysti ja kohdennetusti hetijuuri niihin ongelmiin, joiden kanssa he kamppailevat. Toki tämä pitää paikkansa, suhteellisessa mielessä. Jokaiselle alkaa jo heti alusta asti muodostumaan tietynlainen suunnitelma, jota lähdetään systemaattisesti toteuttamaan ja tarvittaessa tehdään matkan varrella kurssin korjauksia.

Ihmistä saattaa kuitenkin mietityttää jos ei jollakin tapaa "päästä heti asiaan". Miksei heti pistetä uusiksi juuri niitä yksittäisiä asioita, jotka voi olla paremman voinnin ja jaksamisen tiellä ja miksei jo heti alusta asti välttämättä tukita vaikkapa hormonitasoja, rakenneta viimeisen päälle hiottua ravintolisäohjelmaa tai miksei heti myllätä ruokavaliota aivan perusteellisesti. Tähän on kaksikin syytä:

1. Perusasiat on laitettava ensin kuntoon. Tarkemmat viilaukset ja kohdennetut täsmäkeinot eivät muutoin toimi. Samoin kun talolla on tärkeä olla tukevat ja taidokkaasti rakennetut perustat, myös ravintoterapian perustana on joukko perusasioita, joiden on tärkeä olla kunnossa. Mitä käy seinille ja katolle, jos perusta on huono?

Keholla on ihmeellinen kyky tasapainottaa, eheyttää ja parantaa itseään kun se saa siihen mahdollisuudet. 
Ravintoterapiassa usein aivan ensimmäisenä lähdetään mm. varmistamaan ruoansulatusta, korjaamaan ravintopuutoksia ja kiinnitetään ensin huomiota suuriin linjoihin ruokavaliossa. Usein tämän jälkeen näkee selvemmin, mihin nimenomaisiin tarkempiin yksityiskohtiin tulisi lopulta kiinnittää huomiota. Ravintoterapiassa siis monet sen toimintatavoista ja periaatteista ovat melko universaaleja vaikka ihmisten tilanteet, vaivat ja oireet ovat hyvin moninaisia. 

On myös yleistä, että ihminen on voinut tulla hieman sokeaksi omille elämäntavoilleen ja syömiselleen ja vasta se, että ammattilainen tarkastelee niitä lähemmin, auttaa löytämään tärkeimmät  ja ensisijaisemmat kehityskohdat. Ne voivat ollakin aivan muut asiat, kuin mitä ensin olisi voinut luulla.

Itse en esimerkiksi työssäni välttämättä suosittele ihan ensimmäiseksi aminohappoterapian toteuttamista tai jonkun tietyn spesifisen funktionaalisen lääketieteen testin hankkimista tai vaikkapa jodin tankkaamista jodin puutokseen. Ruoansulatuksen tukeminen, suolistomikrobiston tasapainottaminen tai vaikkapa ravintoaineiden yleisen saannin varmistaminen saattaa ollaensisijaista, samoin monissa tilanteissa huomion kiinnittäminen siihen että elämästä saadaan karsittua liikarasitusta aiheuttavia tekijöitä ja stressitasoihin saadaan kiinnitettyä huomiota. Isoimmat toipumisen esteet ovat usein stressi, tunneperäiset tekijät, heikko ruoansulatus ja ravintopuutokset. Perusasioiden huomioimiseen kuuluvat myös sosiaaliset aspektit, mm. ihmissuhteiden arvioiminen, liikunta, arvot ja uni/lepo. Mikä näistä tai jokin muu voi olla tekijä, joka eniten jarruttaa parempaan kuntoon tulemista?

Jotta voidaan saada parempia vastauksia, on ensin esitettävä parempia kysymyksiä: Mikä minua pohjimmiltaan syö, miten on tultu tähän pisteeseen ja mistä lähteä siis liikkeelle? Kun olet lähdössä retkelle luontoon, sen sijaan että ryntäät polulle sokkona etkä tiedä mitä maastossa voi tulla vastaan, saatat haluta ensin kiikaroida maastoa jostai vähän ylempää ja vilkaista karttaa.

2. Ota huomioon realiteetit. Meillä on ymmärrettävästi taipumus lähteä selvittämään hyvinvointiin, elämään ja terveyteemme liittyviä asioita päättäväisinä ja tarmokkaasti, mutta onko meillä tapana myös herkästi yliarvoida jaksamisemme? Miten monta asiaa pystyt ja jaksat muuttaa ja toteuttaa kerralla? Oletko miettinyt, että kun lähdet sijoittamaan aikaa ja rahaasi ravintoterapiaan, se on aina jonkin sortin maratoni, ei pikamatka eikä löysä kävelylenkkikään. Koska sinun usein tarvitsee tehdä joitakin asioita kenties eri tavalla ja ehkä jopa ensimmäistä kertaa, on hyvä valmistautua siihen että uusien rutiinien ja tapojen toteuttaminen, mm. se että opit uudet tavat hankkia ruokaa, valmistaa sitä, syödä sitä ja muistaa ottaa ravintolisät ajallaan vie aikaa. Aluksi päädyt tilanteeseen, jossa kaikki tuntuu uudelta ja kenties jopa vähän kaiken elämäsi nielevältä, mutta kun aikaa kuluu ja toistoja tulee riittävästi, totut ja eri tavalla toimiminen ja uudet asiat tulevatkin luontevaksi osaksi elämääsi. 

Aluksi motivoi edessä oleva palkinto, se että ravintoterapia auttaa sinua voimaan ja jaksamana paremmin, sitten motivaatiota tulee lisäämään se kun alat saamaan tuloksia etkä halua enää luopua saavutetuista eduista. Motivaatiota toki saattaa syödä esimerkiksi se, ettei sinua kannusteta, et oikein meinaa uskoa itseesi tai ravintoterapiaan tai koet jollakin tapaa mokailevasi tai epäonnistuvasi. Näistä asioista pitää puhua. Ravintoterapeutin kanssa ja ehkä ystävien ja läheistenkin kanssa. Kannattaa myös ottaa selvää mm. vertaisyhteisöissä tai vaikka joissain hyvinvointiaiheisissa Facebook-ryhmissä, miten muut ovat onnistuneet. Muista myös, että on tavallista että tulee takapakkia, epäonnistumisia tai apua ei löydy ihan heti. On myös tavallista, että iskee epäuskon hetkiä. Niillä on kuitenkin taipumus mennä ohi ja toivottaa ne tervetulleeksi, jotta ne voivat sitten jolkotella taas menemään omille teilleen ja pääset jatkanaan ravintoterapiaasi niiltä rauhassa.

Joskus on tarpeen muuttaa suunnitelmia ja tehdä kenties asioita hitaammassa tahdissa tai eri tavalla. Ravintoterapia on usein sitä että tehdään ensin valistuneimpia arvauksia sen lisäksi että saatetaan numeerisesti mitata asioita ja sitten tarvittaessa kokeillaan jotakin ihan muuta jos terapia ei kaikilta osin vie heti kohti oikeaa suuntaa. Saattaa vaikka olla jokin piirre tai ruoka-aine ruokavaliossa, joka ei sovikaan, samoin ravintolisä, joka pitää vaihtaa toisenlaiseen tai sitten jokin tutkimus ei tuonutkaan riittävästi informaatiota ja kannattaakin valita jokin toinen testi.

Ravintoterapiaa tulee usein myös mukauttaa siihen mitä meidän elämässämme tapahtuu. Elämässä tapahtuu yllättäviäkin asioita ja tulee aina kulloisessakin tilanteessa tarkastella rehellisesti, onko aihetta oikeasti muuttaa jotakin ravintoterapiassa. Joskus se pitää jättää tauolle tai tehdä siihen muutoksia, toisinaan huijaamme esimerkiksi itseämme että kun me kerran tulimme flunssaan tai töissä tapahtui jotain tosi stressaavaa niin se on selkeä syy palata vanhaan, jolloin edistyminen hidastuu tai siihen tulee takapakkia. Flunssaisen ei tarvitse heittää ruokavaliotaan lekkeriksi, ei myöskään stressaantuneen. Se on silloin jokin pieni lapsi sisällämme, joka on esittänyt elintavoistamme toiveita, joiden toteuttaminen ei ole kokonaisuuden kannalta meille ollenkaan hyväksi. Tiedostammeko kuvion? 

Tällaisten kuvioiden ja omien ajatusten, tunteiden ja toimintatapojemme tiedostaminen nimittäin avaa ovet siihen että pääsemme eteenpäin. Ei ehkä heti ja kaikissa tilanteissa, mutta vähitellen yhä useammin ja paremmin lopputuloksin. Ravintoterapia linkittyy usein myös ihmisenä kasvamiseen, koska se mitä syömme, miten elämme, mitä ajattelemme, toimimme ja tunnemme ovat kaikki osa meitä. Muuta tarinasi, muutat elämäsi!

Koska ravintoterapiaa ei voi eikä kannata toteuttaa "heti mulle kaikki tänne"-periaatteella tai yrittämällä oikopolkuja, sille kannattaa varata aikaa ja tilaa elämässä. 

Aikaa siksi että etukäteen et tiedä täsmälleen tapaatko ravintoterapeuttiasi kolme kertaa neljän kuukauden aikana, viisitoista kertaa kahden vuoden aikana vai esimerkiksi jotakin tältä väliltä.

Tilaa siksi, että se että opettelee tekemään asioita vähän eri tavalla ei ala automatisoitua toimintatavoiksi elämääsi ihan hetkessä. Itse toivoisin aina omilta asiakkailtani erityisesti sitä että he pyrkisivät huolellisesti kohta kohdalta tapaamisten välillä toteuttamaan suunnitellut asiat, sillä näin päästään parhaalla mahdollisella tavalla eteenpäin, systemaattisesti. 

Myös luottamukselliset ja riittävän suorat välit terapeutin ja asiakkaan välillä ovat tärkeät. On hyvä laittaa viestiä jos tuntuu että jotakin pitää kysyä tai muuttaa jo ennen seuraavaa tapaamista tai jos tuntuu että tapaamista pitää aikaistaa.Ravintoterapian tulee olla riittävän tärkeällä sijalla elämässä, jotta siitä voi hyötyä parhaalla mahdollisella tavalla.

Mitä muuten tulee siihen, että olet varannut tilaa ja aikaa elämässäsi ravintoterapialle ja malttanut laittaa ensin perusasioita kuntoon, saatatkin huomata, että moni alkuperäinen ongelma onkin lievittynyt tai jopa kadonnut jo näillä keinoilla. Hyviin lopputuloksiin ei siis välttämättä päästäkään juuri ihan sillä tavoin kuin alunperin oltiin voitu ajatella.