perjantai 24. helmikuuta 2017

Puutetta raudasta vai ei?

vastuuvapauslauseke: En ole lääkäri tai terveydenhoidon virallinen ammattilainen enkä ota vastuuta siitä millä tavalla ihmiset hyödyntävät tätä kirjoittamaani tekstiä.

Raudanpuutoksen oirelista on pitkä ja oireet vaihtelevat yksilöittäin ja riippuen myös raudanpuutoksen vakavuudesta. Tässä osa oireista:

-uupumus
-sykkeiden kohoaminen varsinkin liikkuessa vaikka leposyke voikin olla normaali
-kalpeus
-hiusten lähtö tai/ja muuttuminen karheiksi
-kynsien hauraus
-päänsärky
-huimaus
-palelu
-kylmät kädet ja jalkaterät
-levottomat jalat
-infektioherkkyys
-ärtyneisyys



Myös raudanpuutoksen aiheuttajia on monia, kuten:

-riittämätön raudan saanti ravinnosta
-liiallinen maitotuotteiden saanti (maidon kalsium estää rautaa imeytymästä), samoin runsas kahvin ja teen juonti
-heikko ruoansulatus (hyvin moni kärsii tästä tietämättään)
-suolisto- ongelmat ja suoliston sairaudet (huonokuntoinen suolisto voi aiheuttaa ravintoaineiden imeytymisen vaikeutta), myös krooninen ripuli, koska ruoka ei ehdi imeytyä ennen nopeaa poistumista elimistöstä
-verenvuodot, kuten verenvuoto mahasuolikanavasta (verta ulosteessa joko punaisena jos vuoto on ruoansulatuskanavan loppupäässä tai mustana jos sen alkupäässä), runsaat kuukautiset
-infektiot
-raskaus
-raudan menettäminen runsaan hikoilun myötä: himosaunojat, urheilijat

lähteitä:

http://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/iron-deficiency-anemia/symptoms-causes/dxc-20266514

https://www.nhlbi.nih.gov/health/health-topics/topics/ida/signs

Laboratoriokokeet:

En ota tässä esiin aivan kaikkia aiheeseen liittyviä laboratoriokokeita, vaan joitakin.

Vakava raudanpuutosanemia selviää yleensä hemoglobiinin mittauksessa, mutta paljon yleisempi lievempi raudanpuutos, joka myöskin aiheuttaa kuitenkin usein merkittäviä ongelmia ei välttämättä tule esiin mittaamalla hemoglobiini. Hemoglobiini on siksikin usein kehno laboratoriokoe rauta-arvojen määrittämiseen, että siihen vaikuttaa veren tilavuus eli plasmavolyymi. Jos plasmavolyymi laskee, veri tiivistyy eli konsentroituu ja tottakai silloin tietyssä määrässä verta on enemmän hemoglobiinia. Samoin jos plasmavolyymi nousee eli verta kiertää tilavuuden suhteen enemmän verisuonistossa, veri tavallaan laimenee ja hemoglobiinia on vähemmän tietyssä tilavuudessa verta. On varsin tavallista että hemoglobiini on siis normaali tai jopa korkea vaikka henkilöllä olisikin raudanpuutosta.

Monilla stressaantuneilla ja/tai kroonisesti sairailla on jonkinasteisia vaikeuksia kehon suola- ja nestetasapainon kanssa ja he voivat kärsiä nestehukasta vaikka joisivatkin riittävästi. Tämä aiheuttaa plasmavolyymin laskua ja kuivumisoireita ja tekee hemoglobiinista vieläkin kehnomman työkalun saada kiinni raudanpuutos. Olen kirjoittanut aiheesta aikaisemmin näissä kirjoituksessa:

http://jalkeilla.blogspot.fi/2014/01/nestetasapaino-ja-aldosteronin-puute.html
http://jalkeilla.blogspot.fi/2013/11/sykeongelmat-ja-kilpirauhaslaakitys.html

Verenkuvan tutkimiseen verikokeella sisältyvät myös nk. punasoluindeksit, joiden perusteella voi päätellä mm. johtuuko raudanpuutos tiettyjen B-vitamiinien puutteesta tai mahdollisesti alkoholin liikakäytöstä. Näissä kokeissa viitearvot ovat aika laajat, joten rauta-asiat kannattaa ottaa mietintään jos punasoluindeksien arvot ovat lähellä viitteiden ylä- tai alaosaa. En käyttäisi missään nimessä kuitenkaan raudanpuutoksen arviointiin pelkkää hemoglobiinin tai punasoluindeksien mittausta. Ne eivät ole useinkaan osoittautuneet riittäviksi tutkimuksiksi. Minun asiakkailta on usein löytynyt muista kokeista raudanpuutosta ja he ovat piristyneet rautavalmisteiden käytöstä.

Mitä sitten suosittelisin harkittavaksi rautakokeiden suhteen?


Suosittelisin seuraavia kokeita: Transferriinin saturaatio eli TrFeSat, ferritiini eli ferrit, ja transferriinireseptorit eli TfR.

Transferriinin saturaatio sisältää osatutkimuksena seerumin raudan ja transferriinin tutkimisen, joten niistä ei tarvitse tällöin maksaa erikseen. Transferriinin saturaation viitearvot ovat varsin väljät, joten optimaalisinta olisi jos tulos olisi jotakuinkin luokkaa 35-45%.

Seerumin raudankin viitearvot ovat varsin laajat, ja olisi hyvä pyrkiä n. arvoon 20 (esim. 17-24).

Transferriinireseptorien pitoisuus nousee anemiassa, mutta viitearvojen kanssa on hyvä olla tässäkin kokeessa tarkkana ja huomioida oirekokonaisuutta jos rauta-arvot ovat esimerkiksi viitteiden yläkolmanneksessa. Tämä koe on hyvä, koska siihen eivät vaikuta lyhyen aikavälin muutokset ja se on siksi vakaampi arvo kuin esimerkiksi seerumin rauta.

Ferritiini voi olla ongelmallinen rautamittari ja aivan liian usein sitä näkyy käytettävän yksinään rauta-arvojen määrittämiseen. Ferritiiniin voi vaikuttaa mm. estrogeenitasot ja sinkin ja kuparin tasot, samoin se miten tehokkaasti maksa pystyy valmistamaan kuljetusproteiineja kuten kuparia kuljettavaa keruloplasmiinia. Ferritiini voi nousta infektioissa ja inflammaatiossa eli elimistön hiljaa kytevässä tulehduksessa, maksavaurioissa, syövissä ja olla matalahko jos estrogeenia ja/tai sen metaboliitteja on runsaasti (estrogeenidominanssi)

http://www.holistic-back-relief.com/copper-toxicity.html
Siitä millä tasolla ferritiinin vähintään tulisi olla on eri mielipiteitä. Sen viitearvojen alaraja on todella alhaalla. Asiaa tuntevien keskuudessa arvioidaan että ferritiinin tulisi joka tapauksessa olla mieluiten yli 50. Jotkut ovat sitä mieltä että sen tulisi olla tätäkin vielä jonkin verran korkeampi. Jos muut rauta-arvot ovat kohdallaan ja ferritiini alakanttinen, ei todennäköisesti ole kyse varsinaisesta raudanpuutoksesta vaan jotakin muusta, kuten kuparin kertymisestä kehoon, sinkin puutoksesta tai liiallisesta estrogeenista tai liiallisesta estrogeenista suhteessa progesteronin määrään naisilla.

Myös hepsidiini on yksi mahdollisesti hyödynnettävistä rautakokeista

Muistathan katsoa mitä ohjeita rautakokeisiin valmistautumisesta on ja jos tilaat itse ajan laboratorioon kuten Cityterveyteen, muista kysyä tarvitseeko mm. olla ravinnotta ja jos niin kuinka pitkän aikaa ennen koetta. Ota myös tarkasti selvää mihin aikaan aamusta koe pitäisi ottaa.

Jos on paljon raudanpuutokseen liittyviä oireita, mutta et ole ihan varma onko kyseessä kokeiden perusteella raudanpuutos, voi toki rautaa ottaa esimerkiksi 25mg päivässä tai kokeiluna enemmänkin vaikkapa parin viikon ajan 100mg. Yleensä huomaa jo muutamassa viikossa piristääkö raudanpuutos.

Mitä tehdä raudanpuutokselle?
Rautaa pitää toki tankata jos rauta-arvot ovat alakanttiset, mutta tässähän ei pelkästään ole mitään järkeä, jos ei pyritä ottamaan selvää mikä juuri sinun kohdalla aiheuttaa raudanpuutoksen ja mitä asialle voi tehdä. Saatetaan tarvita gynekologia jos raudanpuutos johtuu runsaista kuukautisista ja ehdottomasti tarvitaan lääkärin hoitoa jos raudanpuutos johtuu vuodosta mahasuolikanavassa.

Lääkärin olisi syytä myös tutkia tilannetta jos sinulla on mahasuolikanavan oireilua. Saatetaan tarvita mm. ulostenäytteitä, verinäytteitä ja tähystyksiä. Jos lääkäri ei löydä tutkimuksissa mitään erikoista suolistosta, tilannetta voi olla hyvä tutkia funktionaalisen lääketieteen testeihin perehtyneiden ravintoasiantuntijoiden tai lääkärien toimesta, jotka voivat tutkia tilannetta vielä tarkemmin. Joskus jo ruokavalion, elintapojen, ja ravintolisien kohdalleen saattaminen on paras mahdollinen apu.

Rautapitoisia ruokia on toki hyvä pyrkiä sisällyttämään riittävästi ruokavalioon. Niitä ovat mm. maksaruoat, punainen liha, muut lihat ja kalat, merenelävät, kananmuna, pinaatti ja muut vihreät kasvikset, nokkonen, kuivatut hedelmät kuten rusinat (tosin sisältävät paljon sokeria), linssit, siemenet. Rautaa on myös mm. viljoissa ja leseissä, mutta näissä on luonnostaan raudan imeytymistä heikentäviä antiravinteita, joten ne eivät tässä mielessä ole erityisen hyvä rautalähde. Siemenet ja pähkinät on hyvä liottaa ennen käyttöä runsaassa vedessä yön yli, jotta niistä saa ravintoaineiden imeytymistä ja suolistoa ärsyttäviä antiravinteita vähennettyä.

fineli.fi-sivuston listaa rautapitoisista ruoka-aineista: https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?component=2160&sortByColumn=component&sortOrder=desc

Ravintolisät
Ravintolisänä rautavalmisteita on monenlaisia. Verenmuodostukseen ja rauta-arvoihin vaikuttavat kuitenkin monet muutkin mikroravintotekijät kuin vain rauta. C-vitamiini edistää raudan imeytymistä. Myös B-vitamiinistatus on oltava kunnossa, samoin mm. sinkkiä ja kuparia on oltava riittävästi. Se mitkä ravintolisät sopivat kenellekin, on toki yksilöllistä. Mm. B-vitamiinien suhteen suurimmalla osalla toimivat parhaiten aktiivisessa muodossa olevat B-vitamiinit, mutta joillekin ne eivät geneettisistä syistä ainakaan kaikissa tilanteissa sovi vaani niistä tulee mm. levottomuutta ja ahdistuneisuutta.

Itse suosin B-vitamiinien ja monivitamiinien suhteen Thorne Research-merkkiä ja tilaan valmisteet Iherbistä, koska ne ovat siellä edullisia ja koska vastaavia ei saa Suomesta. Iherbistä tilaan niinikään myös hivenainevalmisteen Only Trace Minerals sarjalta Life Extension. Myös muut sarjan hivenaineet ovat hyviä ja edullisia. Toki tilaan ravintolisiä sitten myös muualta ja ostan myös paikallisesta kivijalkamyymälästä.

Rautavalmisteista moni suosii Solgarin Gentle-Iron valmistetta, joka on nimensä mukaisesti sopinut monille, joilla tulee rautavalmisteista herkästi maha kipeäksi. Jotkut vannovat Apteekissa myytävän Maltoferin nimeen, joka kolmiarvoisena rautana monilla imeytyy parhaiten. Toiset käyttävät nestemäisiä rautavalmisteita, joita myydään luontaistuotekaupoista. Monia on auttanut rauta-arvojen nostamisessa myös ternimaitovalmisteet (eng. colostrum) tai niistä eristetty laktoferriini. Toisaalta em. eivät sovi niille joilla ruokavaliossa ei saa olla yhtään maitoproteiinia. Kannattaa tarvittaessa kokeilla eri valmisteita.

Tableitteina rautavalmisteita on monenlaisia. Monille tulee joistakin apteekin valmisteista herkästi vatsaongelmia, mutta esimerkiksi aminohappokelaatteina on saatavissa rautavalmisteita moneltakin valmistajalta luontaistuotekaupoista ja nettikaupoista. Luontaistuotekaupassa on hyvä kääntyä asiantuntevan ja koulutetun myyjän puoleen valintoja tehdessä.

Niiden, jotka eivät halua käyttää verta missään muodossa on hyvä huomioida että joissain rautavalmisteissa voi olla verestä peräisin olevia ainesosia.

Siitä ei olla täysin yksimielisiä, kuinka paljon raudanpuutteessa kannattaa rautaa ottaa. Toiset ovat sitä mieltä, että elimistö ei pysty hyödyntämään määräänsä enempää ja esimerkiksi yli 25mg:n annokset ovat turhia. Toiset suosittelevat rautatankkaukseen 100mg:n annoksia. Itse suosin jälkimmäistä menettelyä sillä olen nähnyt että isommilla annoksilla on kuitenkin saatu parempia tuloksia nopeammin aikaiseksi. Perustan havaintoni sekä kokemukseeni sekä suomalaisesta että ulkomaisesta vertaistukitoiminnasta, että työkokemukseeni. Tottakai myös sillä on annostelussa merkitystä miten vakavasta raudanpuutoksesta on kysymys.

On hyvä seurata esimerkiksi parin kuukauden välein rautatasojen kehittymistä että nähdään ollaanko menossa oikeaan suuntaan ja on myös hyvä seurata ettei lopulta saakin sitten liikaa rautaa. Liika rauta ei sekään ole terveydeksi.

Mitä muuta oireiden taustalla voi olla?
Kaikki mikä voi vaikuttaa raudanpuutokselta ei välttämättä ole sitä tai ei välttämättä ole ainoastaan sitä. Myös alisyöminen, hiilarien vetäminen liian alas liian pitkäksi aikaa, suolisto-ongelmat, kilpirauhasen vajaatoiminta, krooninen väsymysoireyhtymä, krooniset infektiot, hormonipuutokset ja muut hormonitasapainon häiriöt ja esimerkiksi homealtistus voivat naamioitua muistuttamaan raudanpuutosta. Muistetaan siis kokonaisvaltainen ajattelu kun lähdemme selvittämään miksi emme voi hyvin ja miksi emme jaksa. Lääkärin on myös hyvä tarkistaa ettei taustalta löydykin jotakin yllättävää ja välitontä hoitoa vaativaa. Raudanpuutokseen yhdistettävien oireiden kanssa kannattaa siis joka tapauksessa kääntyä lääkärin puoleen. Jos lääkäri ei ota riittävän vakavasti, joutuu kenties kovistelemaan terveydenhoitoyksikköä tai kääntymään kokonaan toisen lääkärin, lääkärikeskuksen tai terveyskeskuksen puoleen.