Tapaan paljon ihmisiä, jotka ovat huonossa kunnossa. Olen myös itse ollut hyvin huonossa kunnossa. Ne ihmiset, jotka kohtaan työssäni ja vapaaehtoistyössäni ovat usein hyvin ratkaisuketkeisiä pyrkimyksissään, mutta heille on myös tärkeää tulla kuulluksi ja hyväksytyksi, ymmärretyksi. Työni ulkopuolella, kun en ole työroolissani, pyrin olemaan hyvin hienotunteinen.
Kaikki sairaudet ei näy päällepäin. Usein melko huonossakin kunnossa olevat ihmiset pyrkivät ihmisten seurassa sekä itsekunnioituksesta, että siksi etteivät vetäisi huomiota itseensä esiintymään niin normaaleina kuin mahdollista. Siitäkin huolimatta, että olisi kipuja, uupumusta ja ties mitä oireita. Muistetaan kun kohdataan ihmisiä, olla hienotunteisia. Emme voi tietää mikä tarina tai tilanne siellä on takana.
 | |
| kuva: Pixabay |
Usein ihmiset kertovat sisimmistä tunteistaan ja terveysongelmistaan vain lähimmille ihmisilleen. Joskus eivät edes heille jos eivät halua huolestuttaa. Jos joku kertoo olevansa sairas, hän ei halua kuulla miten joku on vielä sairaampi eikä tavallisesti halua myöskään että häntä yritetään piristää. Usein hän haluaa vain tulla kuulluksi ja huomioon otetuksi. Ei ole myös kiva kuulla: "Mutta sähän näytät ihan normaalilta". Miltäs sitten? Pitäisikö terveysongelmaisen lakata meikkaamasta, kulkea tukka rasvaisena epäsiisteissä vaatteissa? Tällaista sairastuneet yleensä kokevat ennemminkin kotonaan neljän seinän sisällä sellaisina päivinä kun ei tarvitse lähteä mihinkään. Niitä päiviä voi olla suurin osa päivistä. On voinut vaatia isoja ponnistelua raahautua suihkuun ja laittaa itsensä siistiksi. Piristysyritykset tai itsen tai toisten terveysongelmien kuvaaminen tuntuu helposti sairastuneesta hänen ongelmiensa vähättelemiseltä. Terveyden horjuminen tuntuu pelottavalta ja terveiden joukossa voi tuntea itsensä yksinäiseksi.
Pelkkä "Ikävä kuulla, toivotan paljon jaksamista tms." voi usein riittää. Monille huonossa kunnossa oleville sosiaaliset tilaisuudet on vaiketa. Heille kysymykseen "Mitä kuuluu?" voi olla hyvin raskasta vastata. Valehdellako että hyvää kuuluu, vai kertoa, että huonosti menee. Usein kysyjä ei ole varautunut saamaansa vastaukseen. Melko neutraalin "siinähän se"-vastauksen taakse voi kätkeytyä paljon.
Voisitko joskus tarjoutua ihan vain kuuntelemaan? Aina voi sanoa olevansa pahoillaan toisen tilanteen vuoksi. Jos tiedät mistä voi olla apua, kerro mitä vaihtoehtoja sinulla on mielessä ja jätä sitten terveysongelmia potevan päätettäväksi, haluaako hän kysyä asiasta sinulta lisää. Kaikki eivät jaksa tai halua etsiä ratkaisuja juuri sillä hetkellä. Ehkä parempi hetki voi koittaa myöhemmin.
On aika tavallista kohdata lähimmäinen, jolla on vaikeita terveyshuolia. Sellaisesta joilla ei niitä pitkään aikaan ole tai joka ei kenties ole koskaan joutunut kohtaamaan vastaavaa voi olla hyvin vaikea asettua potevan asemaan. Jos haluamme parantaa toistemme kohtaamisen taitojamme, näitä asioita on kuitenkin hyvä miettiä. Tässä joitakin pieniä tapoja auttaa:
 | |
| kuva: Pixabay |
-Viesti, jolla osoitat että hän on sinun ajatuksissasi. Vanhanaikainen kortti tai edes sähköinen viesti, jossa toivotat esim. jaksamista ja kerrot ajattelevasi lämmöllä voi todella merkitä paljon. Jos sairaus ei ole paranevaa sorttia tai jos se on krooninen, ei ehkä ole sopivaa lähettää parane pian-korttia.
-Kosketus. Kosketa tai halaa, jos se sinusta tilanteessa on luontevaa tai sopivaa. Yhtä lailla aikuinen tarvitsisi kosketusta ja hoivaa sairastuessaan kuin lapsi. Meitä ei ole tarkoitettu sairastamaan yksin. Olemme yhteisöllisiä olentoja.
-Huomioiminen, yllätykset. Järjestä joku pienikin tai vaikka käytännöllinen yllätys. Mitä jos maksaisitte yhdessä muutaman tutun kanssa jonkun vähävaraisen lähimmäisenne lääkärikäynnin tai käynnin luontaisterapeutille tai ravintoasiantuntijalle, jos tiedätte, että hän pitäisi tällaista apua arvossa ja sopivana? Vähävaraiselle, joka arvostaa ravintolisiä, lahjakortti luontaistuotekauppaan voi myös olla erityisen kallisarvoinen huominosoitus ja apu. On hyvin parantavaa myös huomata että toiset välittävät eikä ole yksin.
-Käytännön apu. Tarjoudu auttamaan jossakin käytännön asiassa. Tarjoa vaikka kyyti asioille, lääkäriin, hoitoihin, laboratorioon. Tarjoudu käymään kaupassa. Yleensä voi kysyä, onko kotitöitä ollut vaikea jaksaa ja tarjoutua sitten auttamaan jossakin. Jos olet miettinyt vapaaehtoistyötä, voisiko kohde löytyä vaikka siitä että pyytäisit saada käydä kerran viikossa auttamassa jonkun tuntemasi heikkokuntoisen arkisissa askareissa parin tunnin ajan? Joskus apua voi olla vaikea ottaa vastaan. Ei haluta olla vaivaksi. Silloin on paikallaan selvittää, että auttaa oikein mielellään ja saa siitä itse hyvän mielen. Miten vaikeaa meillä onkaan joskus välittää toiselle ihmiselle ajatus siitä, että meillä on lämpimiä tunteita tätä kohtaan ja että välitämme. Toisille on vaikeampi päästää ihmisiä yksityisalueelleen, kuten kotiinsa siivoamaan. Tätä on hyvä kunnioittaa.
 | |
| kuva: Pixabay |
-Kuuntelu, hyväksyminen. Vaikka et täysin ymmärrä mitä terveysongelmia poteva joutuu käymään läpi, muista kuunnella ja osoita uskovasi siihen mitä hän kertoo oireistaan. Usein kroonisia sairaudentiloja potevat joutuvat kohtaamaan kanssaihmisiltään ja jopa hoitavilta tahoilta tuntemustensa ja oireidensa vähättelyä. Sanat "Uskon sinua." saattavat merkitä hyvin paljon.
-Auta toisia ymmärtämään. Toisten asioista ei ole hyvä juoruilla, mutta joskus on paikallaan tehdä muille tiettäväksi jonkun läheisemme tilannetta, varsinkin jos itse tiedät millaisten asioiden kanssa hän kamppailee, mutta muilla on asiasta virheellinen käsitys. Onko meillä rohkeutta esimerkiksi puuttua keskusteluun, jossa joku sanoo vaikkapa jotakin seuraavanlaista:
"X vaikutti taas niin negatiiviselta. Aina hän valittaa terveyshuoliaan. Hänen pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja suhtautua asioihin positiivisemmin"
"Taas Y perui tulonsa. Hänellä taitaa olla parempaa tekemistä."
 | |
| kuva:Pixabay |
"Kyllä minäkin olen usein väsynyt, mutta en tee siitä numeroa"
Onko meillä uskallusta sanoa esimerkiksi: "Tiesitkö että hän on ollut todella huonossa kunnossa ja tarvitsisi varmasti meidän tukea ja apua?"
Myötätuntovajeeseen törmätessämme meillä on kaikilla mahdollisuus tehdä oma osamme. Sairaus, uupumus, kipu ja kärsimykset ovat asioita, joiden tulisi tuoda ihmiset yhteen, ei erottaa heitä toisistaan.
