tiistai 7. toukokuuta 2019

Kilpirauhasen vajaatoiminta ja paraneminen/toipuminen/palautuminen



Kilpirauhasen vajaatoiminnassahan vähän kaikki kropassa tuppaa hidastumaan, paitsi jos meillä on samaan aikaan myös autonomisen hermoston häiriö, jossa ollaan jatkuvassa ylivireystilassa tai mennään semmoiseen pienestäkin ärsykkeestä. Silloin ei niin tunne sitä hitautta mitä kudostasolla kuitenkin ilmenee silloin kun meillä ei ole soluissamme syystä jos toisesta tarpeeksi aktiivista kilpirauhashormonia. Monille vajaatoimintapotilaille on kuitenkin tuttua tunne siitä että elää kuin hidastetussa filmissä, ajatukset on hitaita ja vaikeita saada kokoon ja kroppakin tuntuu siltä kuin sitä saisi ajaa eteenpäin kuin autoa, jossa on käsijarru päällä. Kilpirauhashormonit ovat kehossa ikäänkuin hana, joka voi olla liian pienellä lirulla auki (vajaatoiminta) tai losotella roiskien ja hallitsemattomasti liiallisella paineella tuhlaten vesivarannot (liikatoiminta). Kun hana on lirulla, energiantuotanto ja proteiinisynteesi soluissa vähenee, samoin lämmöntuotanto ja kun se losottelee, energiaa ja kehon varantoja energiantuotantoon, aineenvaihduntaan ja proteiinisynteesiin kulutetaan liikaa ja meidän hieno "koneisto" on kovilla. Kilpirauhasen vajaatoiminta tuottaa sitä hiemankin tuntevalle tuttuja oireita kuten lämpötilan laskemista (ellei ole syitä, jotka kehossa kompensoivat tätä ilmiötä nostamalla lämpötilaa), masennusta, painon nousua, ummetusta, kuivaa ihoa, hiusten lähtöä, särkyjä ja kolotuksia. Kaikilla ei tosin ole samoja oireita ja elimistömme ja mielemme tilaan voi toki vaikuttaa samanaikaisesti monetkin tekijät. Yhdeltä kannalta ei ehkä ole vielä tarkasteltu vajaatoimintaa. Nimittäin vajaatoiminnassa myös elimistön kyky parantua, elpyä, tasapainottua ja palautua hidastuu. Oletko huomannut että palautuminen liikunnasta, kudosvaurioista, infektioista ja monenlaisesta rasituksesta on hidastunut kun kärsit vajaatoiminnasta joko siksi että sinulla ei ole vielä diagnoosia ja oikeanlaista lääkitystä, lääkitys ei ole vielä kohdallaan, lääke ei ole ehkä oikeanlainen tai hoitosi ei ole riittävän kokonaisvaltaista? Mitä voidaan tehdä? Suosittelen, että et ala hötkyilemään vaan annat itsesi toipua rauhassa. Lepää tarpeeksi ja liiku ja rasita itseäsi vain sen verran kuin jaksat ja sinulle on hyväksi. Venyttely ja luonnossa kävely voi olla hyväksi jos niitä pystyt ja jaksat tehdä. Yritä myös pitää mielesi mahdollisimman hyvänä. Stressi ja mielipaha ovat tekijöitä, jotka haittaavat kenen tahansa kehoa ja mieltä, varsinkin jos on jo valmiiksi epätasapainoa tai sairautta. Ansaitset voida hyvin ja tulla kohdelluksi hyvin. Ansaitset mielenrauhaa, iloa, tyytyväisyyttä ja hyviä ihmissuhteita. Ansaitset myös sen että voit itse tehdä hyvää elämässäsi toisille ihmisille. Lepo, hyvä seura, mielekäs tekeminen, ilo ja huumori on hyvin parantavia voimia. On myös erittäin tärkeää huolehtia ruoansulatuksesta, terveellisestä ruoasta ja siitä että korjataan kaikki mahdolliset ravintopuutokset. Näin kehosi toipumista ei hidasta ainakaan "materiaalipula" sen korjatessa itseään. Muita mahdollisia syitä hitaalle toipumiselle ja parantumiselle on tietysti monia monituisia. Erilaisten tekijöiden aiheuttama heikko ruoansulatus ja ravintopuutokset ovat usein siellä taustalla, samoin erilaiset stressi- ja rasitustekijät ja sairaudentilat. Jos jokin elimistöä tai mieltä rasittava tai stressaava psyykkinen, fyysinen tai sosiaalinen stressi jatkuu pitkään tai liian korkeana, on tavallista että tämä aiheuttaa heikentynyttä palautumista ja pitkäaikaisen stressin vaikutukset kohdistuvat ruoansulatuksen lisäksi kaikkiin elimistön säätelyjärjestelmiin: hormonitoimintaan, hermostoon ja immuunipuolustukseen. Kuvittele lasta rakentamassa legotaloa. Kuvittele sitten että hän rakentaa sitä siten että filmin nopeutta on hidastettu. Tämä voi kuvata oman elimistömme tilaa vajaatoiminnan aikana kun on tarve eheyttää, korjata, tasapainottaa ja rakentaa.