torstai 14. helmikuuta 2019

Rakkausruokamies Olli Posti seikkailee supermarketissa




Olli Originelli


Kun ensimmäisen kerran näin Olli Postin Supermarket-Survival kirjan ulkonäön, ajattelin että mitähän hitsiä. Onpas vähän hmmm. värikäs kirja. Vähän sama juttu kun ensimmäisen kerran aloin etäältä tutustua Olliin ja tapasinkin kerran ohimennen messuilla jo vuosia sitten: "Mikähän ihme tyyppi toi oikein on?" Nyt olen ihan parin viime vuoden aikana tutustunut Olliin somessa ja kasvotustenkin vähän enemmän ja olen oppinut todella pitämään hänestä ja arvostamaan häntä. Olli on originelli. Olli on ollut rohkea ja nähnyt todella paljon vaivaa hiffatakseen ja oppiakseen niitä asioita joita on tarvinnut hiffata ja oppia ja saadakseen itsensä ylös kurimuksesta, johon moni jää, vaikka ei välttämättä tarvitsisi jäädä. Ollin oma tarina kirjassa on liikuttavan rehellinen ja paljastaa Ollista kyvyn nousta tuhkasta kuin se tarinan Fenix-lintu. Pohjalla ja vaikeuksissa ollaan välillä, mutta ei jäädä tuleen makaamaan!

Senkin olen huomannnut Ollista, että hänellä on kyky innostaa porukoita. Hän nimenomaan on innostaja, ideoitsija ja kun hän antaa vinkkejä ja kertoo mielipiteensä, hän tekee sen väkivallattomasti maailmankuvastaan käsin, ei lukittaudu totuus-viestiin, joka katkaisee yhteyttä ja lukitsee kaikki viestit paikoilleen. Hänen tyylinsä mahdollistaa sen että ihminen voi innostua, koska häntä ei painosteta ylhäältä käsin vaan houkutellaan myönteisellä tavalla ja kansantajuisesti perustellen tekemään fiksuja valintoja niin että elämässä säilyy myös ilo syömiseen ja hyvinvoinnistaan ja terveydestään vaalimiseen. Nämä Ollin ominaisuudet ja supervoimat tulevat kirjassakin aivan erinomaisesti esiin.

Olli osaa myös joukkoistaa ja koska hän ei kuulu niihin ihmisiin, jotka kärsisivät kaikkivoipaisuuden syndroomasta, hän osaa myös tarvittaessa pyytää apua ja hankkia tietoa eri osaajilta ja asiantuntijoilta. Olli tuo kirjassaan esiin myös sen, miten paljon hän on saanut apua ihmisiltä. Se tuodaan esiin suoraan mm. kirjan lopussa ja se näkyy myös siitä että SuSu-kirjassa on myös kiinnostavia kokemuksia ja kertomuksia vieraskynäilijöiltä. Kun tuntee arvonsa, on varaa pyytää apua ja antaa kunniaa ja tunnustusta toisillekin. Itselläkin on ollut ilo olla mukana kirjan toteuttamisessa, sillä kirja sisältää minulta sitaatin rasvahappojen merkityksestä ihmisen biokemialle ja lisäksi kirjan lopussa on myös muutaman sivun verran minun selviytymistarinaani. (Tämä blogipostaus ei siis ole kirja-arvostelu, koska olen siihen varsin jäävi, tämä on mielipidekirjoitus.)

Muistan erään päivän kun Olli vain randomisti kysyi, voisko hän hypätä junaan ja tulla haastattelemaan mua Helsingistä tänne Hyvinkäälle. Sitten Olli tuli, hoidettiin audiohaastattelu ja jutusteltiin henkeviä. Minua on jäänyt kaduttamaan hommassa vain se, että mulla ei sattunut oikein olemaan mitään millä ruokkia Olli, sillä karjalaiset sukujuuret tuppaa olemaan sellaisia että kun tulee joku kylään, hän saisi mielellään vähän niinkuin pallona kierien hyvin syötettynä sitten lähteä tyytyväisenä (ähkynä) kotiinsa. :D

Mulla Olli yhdistyy mielessäni sienireissuun, sillä olen saanut päähäni, että joku päivä Olli vois tulla taas sillä junalla meille ja voitaisiin vaikka tämän vuoden syksynä tehdä sieniretki läheiseen metsään, jutella taas henkeviä ja laittaa sienistä ruokaa.

Kirja kun kangastatti

Takaisin siihen Ollin kirjaan. Miksi mulla, (taas sienijuttuja) tuli kirjasta mieleeni kangastatti? Mulla tuli siitä nimenomaan mieleeni sellainen pieni, vähän oranssimaltoinen kiinteä napakka kangastatti, jonka pillistö on tummahkon ruskea ja joka maistuu ihan tautisen hyvältä sipulin ja valkosipulisiivujen kanssa pannulla voissa paistettuna. Varmaankin siksi, että kirja on napakka, pieni ja täynnä tiivistä, herkullista asiaa.

Kirja mukaan kauppaan

Kirjan voi helposti ottaa mukaan kauppareissulle, koska vaikkakin se on paksuhko, se ei ole liian iso mahtuakseen vaikka laukkuun tai reppuun. Kaupassa kirjasta voi selata ideoita sen mukaan mitä löytyy mm. hevi-osaston sesongista ja muiltakin osastoilta. Ruokakaupassa käynti voi olla seikkailu ja kuten sienimetsältä, mukaan saaliiksi voi tarttua monenlaista; Kaikenlaisia ruoka-aineita, joita ei kauppaan lähtiessä ollenkaan arvannut hankkivansa. Ellei sitten halua tehdä etukäteen ostoslistaa, josta ei poiketa. Joskus sekin voi olla toki paikallaan jos on taipumus rönsytä siellä kaupassa esimerkiksi ohi kukkaronnyöriensä tai ohi napaläskiensä. :D (Ollilla ei ole tätä vaaraa, hän on luuta, nahkaa ja lihasta ja voisin kuvitella että hän vain piirtelisi ostoslistaansa vaikkapa sydämiä. Pitääkin kysellä mitä piirtelisi, jos piirtelisi...)

Sankariviitta

Ja ne kirjan kansien värit! Ei todellakaan tylsää ja tavanomaista vaan riemastuttavat pinkki ja turkoosi! Lisäksi kirjassa on kuvia Ollista super-Ollin viitassa mm. lentelemässä just sinne minne ikinä tarvitsee ja minne ikinä hän haluaa mennä. Ottakaa ihmiset mallia Ollista ja pukekaa se oman elämänne supersankariviitta päälle, jos ei kirjaimellisesti, niin kuvainnollisesti. Meiltä kaikilta löytyy se vaatekaapista. Toisilla se vaan saattaa olla muitten roippeitten alla tai pakattuna varastoon pilkkihaalarin alle.

Marginaalit

Kun kirjan avaa, huomaa, että marginaalissa on tilaa muistiinpanoille. Ehkä juuri tätä voisi käyttää kaupassakäynnissä, eli poimii tekstistä tärkeimmät ideat ja sanat marginaaliin, josta ne sitten helposti löytää kaupassa. Tai sitten voi vaikka hommata niitä pieniä kapeita post-it lappuja, johon voi kirjoittaa vaikka ruoka-aineiden nimiä. Ollin suositukset ja ideat löytyvät silläkin tavalla kaupassa kirjasta helposti.

Kirjan antia
Miksi tämä kirja kannattaisi hankkia? Minusta se on raikkaan omanlaisensa ja erilainen verrattuna moneen muuhun ravitsemusaiheiseen hyvinvointikirjaan. Pidin etenkin näkökulmista joita Olli kirjassa toi esiin. Pidän hänen ajatuksistaan kestävän, ravitsevan ja ekologisen ruoantuotannon, tuotantoketjun ja ruoanlaiton suhteen. Monet asiat on tehty ennen järkevämmin, mutta ajatelkaas kun vanha osaaminen ja tieto yhdistetäänkin siihen mitä kaikkea ravinnosta on nykyaikana saatu selville? Ei siitä voi syntyä kuin parempaa rakkausruokaa!

Pidin myös siitä ajatuksesta, että kun päivitämme ruokamme ravintotiheämmäksi ja maultaan ja ravintoarvoiltaan paremmiksi, elimistö vähentää vaatimuksiaan pistää mussutellen sisuksiinsa kaikenlaista tyhjää roskaa. Vaikka Olli kirjoittaa mielestäni ihmisten suuntaan hyvin väkivallattomasti, hänestä löytyy sopivan pippurinen puoli myös kun hän tuo esiin nykyruoan epäkohtia ja vääryyksiä mitä ruoan tuotantoon sisältyy. Tässä näen nykypäivän soturin, joka puolustaa lempeästi ihmisten oikeuksia voida paremmin, elää paremmassa maailmassa ja voida tehdä parempia valintoja. Olli on visionääri.

Kirjassa käydään läpi yksityiskohtaisesti erilaisia ruoka-aineita ja ruoka-aineryhmiä ja perustellaan miksi ja millä tavalla päivittäiset käytössä olevat ruoka-aineemme voi päivittää ravitsemuksellisesti paremmiksi ja maukkaammaksi, sellaiseksi johon elimistömmekin voi olla tyytyväinen ja josta se täyttää parhaalla mahdollisella tavalla ravinnontarpeitaan. Kirja on tässä suhteessa ideoiden ja vinkkien kultakaivos, samoin kuin näkökulmienkin. Ihmisten ravistelua ja oivalluttamista noiden sanojen parhaassa mahdollisessa merkityksessä.

Mielestäni Supermarket Survival-kirja sopii niille ihmisille jotka ovat avarakatseisia ja valmiita makustelemaan niin erilaisia näkökulmia kuin parempaa ja kiinnostavampaa ruokaakin. Kirja on nimenomaan kirja syöjältä ja nautiskelijalta toiselle syöjälle ja nautiskelijalle, ihmiselle joka on myös valmis ennakkoluulottomasti alkaa aluomaan ihan omaa ruokakulttuuriaan. Sen voi aloittaa pienestä. Kaikkia muutoksia ei tarvitse tehdä heti ja toki jokainen voi itse päättää missä kohtaa pitäytyy totutussa ja missä kohtaa ja mihin tahtiin kokeilee uutta.