keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Tarpeeksi hyvä ateria just sulle?


Miten terveellisiä aterioida sinun tulisi syödä? Vastaus riippuu tietenkin yksilöllisestä tilanteestasi ja tavoitteistasi. On itsestään selvää että jos olet jollekin allerginen tai yliherkkä, niin sitten on hyvä sellaiset ruoka-aineet jättää syömättä josta saat selvästi oireita tai jotka muuten haittaavat huomattavalla tavalla hyvinvointiasi ja terveyttäsi.


Ei ole olemassakaan keskivertoihmistä, jolle sopisi joku tietynlainen ruokavalio. Niin kliseistä kun se onkin, olemme kaikki yksillöitä. Ikämme, geenimme, terveydentilamme, fyysinen aktiivisuutemme ja monet muutkin tekijät vaikuttavat siihenm mikä meille olisi se kaikkein optimaalisin ruokavalio.


"Perusterveet"

Ehkä sen kaikkein optimaalisimman ruokavalion metsästämisestä ei kannata ottaa liikaa stressiä, sillä ihminen on myös hyvin sopeutuvainen. Jos miellät itsesi perusterveeksi, sinulla on todennäköisemmin enemmän liikkumavaraa mm. herkuttelujen suhteen kuin ei niin terveillä, etkä ehkä välittömästi joudu maksamaan hyvinvointiisi nähden kovin korkeaa hintaa siitäkään jos välillä jää syöminen hieman vähemmälle tai kasvisten osuus on muutaman päivän ajan liian vähäistä.

Itseään ei kuitenkaan kannata huijata. Tunnet ehkä itsesi nyt terveeksi, mutta mieti silti ruokavaliotasi. Kuuluuko siihen paljon mm. sokeria, valkojauhotuotteita, alkoholia, virvoitusjuomia, rasvaa yksipuolisista lähteistä ja puuttuuko kasviksia, hedelmiä ja marjoja? Saatko proteiinia monipuolisesti sekä erilaisista eläin-että kasvikunnan tuotteita ja jos olet vegaani, oletko tutkinut että saat varmasti riittävän monipuolisesti proteiinia eli kasvikunnan proteiinilähteistä?

Millaisia pääosa aterioistamme on? Sanoisitko, että esim. 80% aterioistamme on terveellisiä ja riittävän monipuolisista ruoka-aineista koostuvia? Silloin ruokavaliosi saattaa olla aika hyvällä tolalla. Syötkö myös tarpeeksi ja ethän syö liikaa? Jos ei syö tarpeeksi, ei jaksa. Yksinkertainen, mutta ei aina niin itsestäänselvä totuus. Jos syö liikaa, sittenkään ei välttämättä jaksa ja painoakin saattaa kertyä. Tosin painoa saattaa kertyä myös siksi että aineenvaihdunta on jumissa alisyömisen, stressin tai diettailujen takia tai olet koostanut ateriasi siten että niillä on runsaasti tärkkelystä, sokeria ja rasvaa nimenomaan samoilla aterioilla. Rasva ja hiilihydraatit (sokeri ja tärkkyles) ovat lihottavin, väsyttävin mahdollinen yhdistelmä. Liika tärkkelys ja sokeri puolestaan saavat monet syömään liikaa ja tuntemaan tarpeettoman usein nälkää, koska tärkkelyksen ja sokerin tuottaman verensokeritasojen ja insuliinintuotannon seilaaminen edestakaisin tuottaa halun syödä liian usein verensokeritasojen syöksyessä alas niiden oltua hetken hyvin korkealla.

Jos olet nyt melko terve ja jaksava, onnittelen sinua. Se ei ole itsestään selvä tila eikä välttämättä kestä ikuisuuksia. On viisasta pyrkiä ennaltaehkäisemään. Älä leiki terveydelläsi. Jos ei nyt ole valmis näkemään vaivaa terveytensä eteen, myöhemmin suurella todennäköisyydellä joutuu sitten kokemaan vaivaa kun sen terveytensä on menettänyt. Ennaltaehkäiseminen on paljon kivuttomampaa kuin korjata jos syntyneitä vahinkoja. Joskus ravitsemuksen kannalta tärkein asia on pyrkiä mahdollisimman mutkattomaan ja terveeseen suhteeseen ruoan kanssa. Tiedäthän. On ihmisiä joiden kanssa on aina hankalaa ja elämä on täynnä draamaa ja ahdistusta. Tunnetko tällaista syömistä kohtaan? Ei aina riitä että vain kaadat pääsi täyteen tietoa terveellisestä ruoasta. Usein tarvitsee myös pohtia syomisen psykologiaa. Miksi syömme kuten syömme ja määräämmekö me ruokaamme vai viekö ruoka meitä kuin pässiä narussa? Loppujen lopuksi, ruokahan on vain yksi osa elämäämme. Se kannattaa toki laittaa kuntoon, mutta ei ole tervettä ajatella sitä koko ajan tai antaa sen hallita elämää.

Vähemmän terveet

Jos sinulla on heikko terveys ja erilaisia sairaudentiloja, on ehkä ainakin tilapäisesti oltava paljon tarkempi. Silloin sinun on luotavat itsellesi parhaiden kykyjesi mukaan ihan omat säännöt ja määriteltävä miten pitkään niitä ruoan suhteen noudatat. Ainakin siinä tapauksessa että haluat että ruokavalio on osa hoitoasi ja haluat pyrkiä tarjoamaan keholle kaikki mahdolliset rakennusaineet uudistaa, korjata ja tasapainottaa itseään. Niin pitkälle kuin se kenenkin yksilöllisestä tilanteessa on mahdollista. Saatat myös tarvita ammattilaisen apua ja tukea.

Tulet todennäköisesti kohtaamaan ymmärtämättömyyttä muiden ihmisten taholta. Joskus kannattaa pistää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, joskus vältellä ärsyttävimpiä tyyppejä ja joskus riittävän selkeä, tehokas, mutta ystävällinen viestintä auttaa. Ihmiset ovat usein avuliaita. Jos erikseen kerrot, että tarvitset tukea ja apua ruokavaliosi noudattamisessa ja tarjoat ruokavaliostasi sitten tietoa elämäsi ihmisille, voi hyvinkin olla että yllätyt siitä tuen ja kannustuksen määrästä jota tulet saamaan.

Ote blogistin elämästä

Olen itse käynyt jo pitkän tien hoitaakseni itseäni kokonaisvaltaisesti. On mm. korjattu ravintopuutoksia, poistettu sopimattomana gluteeni ja monellakin tapaa paranneltu ruokavaliota. Tuttua on jo myös se, että tekee havaintoja siitä missä ne omat rajat kulkevat hyvinvoinnin suhteen ja kuinka paljon esim. voi herkutella tai poiketa perusruokavaliostaan. Sitä on tavallaan oppinut laskemaan kustannukset. Jos otan alkoholia illalla, tulee sydämentykytyksiä enkä saa unta. Jos syön leipää, vaikkakin gluteenitonta niin siitä seuraa ähky olo ja ilmavaivoja varsinkin jos samalla aterialla syö myös proteiinipitoista ruokaa ja runsaasti rasvaa. Jos altistun gluteenille, tulee mahavaivoja, väsymystä, lihasjumituksia, alakuloa ja aivosumua. En halua myöskään liikaa ja liian usein maitotuotteita, koska olen juuri nostamassa rauta-arvoja menetettyäni ennen kohdunpoistoleikkausta joka kuukaisi paljon verta.

Kerran pari viikossa voi olla jotakin herkkua ilman että se keikauttaa venettä. Tänään anoppi toi mansikkasuklaasuukkoja ja söin suklaaosaa ja sisusta jättäen vehnäjauhoja sisältävän pohjan syömättä. Joskus huomaa että on selvästi mennyt liikaa aterioita, joilla on tärkkelystä ja sitten syön muutaman päivän melko vähähiilihydraattisesti. Yleensä pyrin siihen että tärkkelystä tulee lähinnä riisin tai juuresten muodossa esimerkiksi yhdellä aterialla päivässä. Joskus tuntuu vaikealta pystellä erossa tyttärelle ostetuista kauraleivistä. Kaurakaan kun ei oikein minulle sovi, mutta kun kauraleipä on niin helppo iltapala eikä siitä tule isoja terveyshuolia sillöin tällöin syötynä niin olen päätynyt sitä joskus syömään. Se on ikäänkuin sellainen väliinputoaja syömisvalintojen suhteen. Jättääkö kertakaikkiaan pois vai syödäkö joskus.

Tänään tein salaattia lounaaksi. Suurin osa aineksista oli oikein hyviä ja terveellisiä, mutta pieni kompromissejakin tuli tehtyä. Sellaisia, joita ei kenties olisi tehnyt silloin kun ruokavalio oli tarkempi, mutta nyt tällaiset pienet poikkeamat ovat täysin ok.

Sillikatkarapusalaatti kahdelle:

reilu kourallinen rucolaa
puolikas kurkku pieneksi kuutioituna
keskikokoinen porkkana pieneksi kuutioituna
pari kourallista varsiselleriä ohueksi leikattuna
kourallinen hapankaalia
tölkki suolaliemeen säilöttyjä ja hyvin valutettuja katkarapuja
puolikas iso tölkki valmiita sinappisillejä
2 rkl punaviinietikkaa
2 rkl punaista palmuöljyä
kourallinen siemensekoitusta

Mikä tässä salaatissa sitten oli sellaista, jonka vuoksi se ei minun mielestäni ollut ihan optimaalisen terveellistä? No sinappisillissä on jonkin verran mm. sokeria, liikaa tulehduttavia rasvahappoja sisältävää kasviöljyä ja mahdollisesti myös lisäaineita (en vaivautunut lukemaan tuoteselostetta, tuttu merkki ja tiedän gluteenittomaksi). Kaikki kasvikset eivät olleet luomua, katkarapujen liemessä oli teollista suolaa ja punaviinietikkaa paremman makuista ja kenties terveellisempää olisi ollut sitruunamehu, mutta unohtin ostaa sitruunoita. Muutoinhan kyllä kaikenkaikkiaan sanoisin, että tämä salaatti oli juuri minulle se tälle päivälle riittävän terveellinen lounas. Se vei hyvin nälän, koska siinä oli ruokaisuutta tuomassa sekä katkaravut, sillit, rasva, että siemenet ja siinä oli paljon kasviksia. Lisäksi hapankaali on myös hyväksi vatsalle, ainakin niille kenelle se sopii. Sanottakoon vielä, että otin myös miedosti sitruunanmakuisen kalaöljyni tänään siten että se toi mukavasti makua tähän maukkaaseen salaattiin.

Ruokavalio on usein hankala ja ahdistusta tuottava asia, jonka kanssa joutuu kamppailemaan jos ei ole tehnyt vielä itselleen selväksi millainen se oma hyvä ruokavalio on ja miten ruokaansa haluaa suhtautua. Voi olla että tarvitsee myös apua ja tukea ammattilaisilta ja elämänsä ihmisiltä. Jos nyt kamppailet ruoka-asioiden kanssa tai tiedät etäisesti että joo, pitäisi petrata mutta ei ollenkaan huvittaisi kun on kaikkea muutakin niin kuvittele mielessäsi seuraavaa unelmaa:

"Kun syön, niin nautin ruoan mausta ja ulkonäöstä, väristä ja koostumuksesta. Syön kaikessa rauhassa ja pureskelen kunnolla. Ateriani on minulle juuri sopivan terveellistä, vatsani voi hyvin ja ruoka auttaa minua voimaan paremmin, ennaltaehkäisee monia sairaudentiloja ja epätasapainotiloja kehossani ja tuottaa hyvinvointia ja mielihyvää myös psyykelleni. Saan iloita siitä että olen löytänyt minulle sopivat tavat syödä ja ruoka on juuri oikealla paikalla elämässäni. En sen kummemmin laiminlyö terveellistä syömistä kuin anna ruoan terrorisoidakaan minua. Minua ei ahdista syöminen, enkä kärsi huonosta omatunnosta sen paremmin sen vuoksi että olisin mässäillyt miten sattuu kuin siksikään että olisin liian stressaava ja pikkutarkka. Ruoka on luonteva ja kiva osa elämääni, mutta elämääni kuuluu paljon muutakin. Kun olen oppinut ja tottunut syömään itselleni sopivasti, en joudu enää käyttämään paljoa aikaa syömisten miettimiseen. Se sujuu jo nyt kuin polkupyörällä ajo; sopivan vaivattomasti, vaikka toki eteensä, sivuilleen ja taaksekin joutuu välillä matkatessaan katsahtamaan."

Voit saavuttaa tämän kaiken. Uskotko sen?

Punaisesta palmuöljystä: http://jalkeilla.blogspot.fi/2017/07/puolustuspuhe-punaiselle-palmuoljylle.html