Ketkä saavat avun?

Asiakkainani on ihmisiä, jotka kärsivät pääosin seuraavista vaivoista: Kilpirauhasen vajaatoiminta, mielialahäiriöt, keskittymishäiriöt, syvä uupumus, erilaiset hormonaaliset epätasapainotilat, krooniset infektiot, väsymysoireyhtymä, mahasuolikanavan ongelmat. Näihin he hakevat apua ravintohoidosta ja funktionaalisesta lääketieteestä (usein hyvällä menestyksellä) ja he käyttävät usein myös muita hoitomuotoja. En suostu enää itse erottelemaan virallisia hoitomuotoja täydentävistä hoitomuodoista. Hoitomuoto kuin hoitomuoto. Sillä on merkitystä saako ihminen apua vai ei. Jako virallisiin ja ei-virallisiin hoitomuotoihin on keinotekoinen ja vain pieni jengi saa määrittää tuon jaon. Määrittäjät eivät ole minun auktoriteettejani.

Ihminen on itse vastuussa hyvinvoinnistaan ja aktiivinen toimitsija

Kun ihminen kokee ettei hän ole terve ja toimintakykyinen ja hän kärsii, tila on jatkunut pitkään ja häntä uuvuttaa, kun oireita on paljon. Silloin hänen kropalleen ja mielelleen on jo usein ehtinyt tapahtumaan paljon kaikenlaista. On tärkeä käydä tarkasti läpi tämän ihmisen elämää. Mitä tapahtui kun jotakin merkittävää terveydentilassa muuttui, vai alkoivatko oireet pikkuhiljaa? Mitä on tähän mennessä tehty? Millainen hänen terveyshistoriansa on ollut hedelmöityksestä tähän päivään? Minusta on viisaampaa että ihminen hoitaa itseään kokonaisuutena, ei paloina. Eikä niin että hän on jonkun erilaisten hoitomutojen tai hoitolinjan kohde. Hän hoitaa itseään. Muut korkeintaan auttavat. Hän on aktiivinen toimitsija hoidossaan. Sillä tavalla syntyy kestävämpää ja kokonaisvaltaisempaa.

Tiedon hankinta ja sinnikkyys

"Tee mulle valmis ruokalista ohjeineen niin noudatan sitten sitä". En tee. En tee kenellekään sellaista karhunpalvelusta että jättäisin selittämättä miksi toimia jollakin tavalla, miksi kokeilla juuri tietynlaista ruokavaliota, miten koostaa ateriat ja miksi. Jos ihminen haluaa asettua hoidon kohteeksi eikä ole valmis itse näkemään vaivaa ottaakseen selvää asioita mahdollisuuksiensa rajoissa, hän on selvästi apuni ulottumattomissa. Tarvitaan oppimista ja oivallusta, vastuun ottamista omasta hyvinvoinnistaan ja terveydentilastaan, aikuiseksi kasvamista syömistottumustensa suhteen. Lapsille tehdään ruoka valmiiksi ja syötetään se. Ei enää vastuullisille aikuisille ihmisille. Se voi olla pelottavaa ja tuntua epävarmalta, mutta tiedättekö mitä? Elämä on aina jossakin määrin pelottavaa ja epävarmaa. Sitä retkeä ei kuitenkaan tarvitse tehdä yksin.

Ravintoneuvonnassa tehdään tarvittaessa kurssin korjauksia ja joskus suunnitelmaa pitää myös muuttaa lennossa kun saadaan lisäinformaatiota mm. sen perusteella että joku asia ei ole toiminut juuri tietyllä yksilöllä tai hänen terveydentilastaan on saatu lisää dataa. "Nyt vaihdetaan nämä sun maitohappobakteerit toisiin kun tämä testi paljasti että laktaattitasosi ovat korkeat.."

" Mä olen lukenut tällaisesta... Lääkäri sanoi tällaista, mitä sä olet mieltä.. Selittäisitkö mulle tätä.. Mistähän voisin hankkia tästä lisätietoa.. Oon valmis tekemään mitä vaan että tulisin parempaan kuntoon." Joskus asiakas puhuu mulle niin että tiedän jo heti että hän on aktiivinen ja motivoitunut, valmis toimimaan systemaattisesti ja epätodennäköisesti heittää ensihaasteiden vastaan tullessa hanskat naulaan.

Kaikki ei ole aina ammattilaisen osaamisesta kiinni

Toisinaan käy aika pian selväksi että on hyvin vaikea auttaa ihmistä, vaikka kuinka haluaisi. Hän ei ehkä oikeasti ole halukas tekemään tarvittavia muutoksia ja sitoutumaan esimerkiksi ravintolisäohjelmaan ja ruokavaliohoitoon. Myöhemmin hän saattaa kertoa jossakin ettei saanut minulta apua. Tämä on kollegojen kanssa keskusteltaessa tuttua. On niitä ihmisiä jotka kiertävät asiantuntijalta toiselle ja odottavat että heidät parannetaan. Joskus voi toki olla että vielä ei ole löytynyt niitä olennaisia asioita, joiden ansiosta todellista apua voisi saada.

Toisinaan se on kuitenkin ihmisen omaa syytä ettei hän ole saanut apua. Tämä saattaa kuulostaa syyllistävältä ja rankalta, mutta se on totta. Omaa hoitoa sabotoiva käytös on usein ainakin puoliksi tiedostamatonta. Ihmisellä voi olla vaikka jokin riippuvuus joka estää häntä parantumasta. Joskus tästä riippuvuudesta ei kerrota auttajille. On liian vaikea ja kipeä asia nostaa kissa pöydälle. Ei olla valmiita luopumaan riippuvuutta aiheuttavasta tavasta tai aineesta. Joskus taustalla on oikeasti jokin henkinen asia, joka pitäisi saada kuntoon ennenkuin tervehtymisen tai ainakin olon kohentumisen mahdollistavat muutokset saadaan onnistumaan. Joku voi kamppailla vaikka sen kanssa ettei pysty vähentämään liikuntaa kun siitä on tullut pakkomielle ja kropalle ja terveydelle liian kovat liikuntamäärät tai vääränlainen liikunta estävät hoidon onnistumisen ja tilanne pääsee jopa pahentumaan.


Toisinaan tarvitaan monen eri ammattilaisen osaamista. Tarvitsee olla moniammatillinen tiimi, jotta asioita saadaan järjestykseen. Usein tarvitaan myös aikaa. Toisinaan paranemista tapahtuu nopeasti, toisinaan hyvin hitaasti tai periodeittain. Ammattilaisen on myös hyväksyttävä, että joskus hän voi auttaa vain vähän. Ehkä joku toinen ammattilainen toisessa elämäntilanteessa jonain muuna ajankohtana voi auttaa paremmin. Joskus jo se on merkittävä asia että asiakas on saanut kokea tulleensa kuulluksi ja on saanut puhua ja vuodattaa sydäntään, vaikka ei vielä pystytäkään tekemään paljoa olon kohentamiseksi. Voimme auttaa ihmistä parantumaan niin kovin monella eri tasolla eikä empaattisuus, aito kohtaaminen ja lämpö ole ollenkaan huonoja asioita. Ne jo itsessään tuntuvat voimauttavilta ja parantavilta.

Vastuu versus sooloilu

Usein parhaita tuloksia on saatu aikaiseksi kun asiakas on noudattanut ammattilaisen ohjeita riittävän täsmällisesti. Jos kuitenkin ollaan kuin lastu lainehilla ja annetaan jokaisen opetuksen tuulen heilauttaa elämän virrassa sinne tänne niin ei ole yhtenäistä napakkaa linjaa, jota seurataan. Käydään peräkkäin monella eri ammattilaisella ja hoidosta tulee täysi sillisalaatti kun toinen neuvoo toista ja toinen toista. Saatetaan myös sooloilla ruokavaliossa ja ravintolisäohjelmassa niin että hoito vesittyy. Tämä ei ole välttämättä sitä järkevintä mahdollista vastuun ottamista omasta hoidosta. Kokonaan toinen juttu on sitten se kun sairaus on jo vienyt niin vähävaraiseksi että se karsii hoito- ja tutkimusvaihtoehtoja. Hyvin, hyvin surullista ja ainakin minä tunnen silloin ammattilaisena itseni herkästi hyvin riittämättömäksi ja avuttomaksi. "Jos tolla ihmisellä olis rahaa niin osaisin auttaa häntä. Tuo ja tuo asia pitäisi saada tutkittua ja nuo ja nuo ravintolisät käyttöön ja sitten voisin lisäksi suositella tuota lääkäriä..."

"Ajattelin, että kyllä voin silloin tällöin pitää herkkupäiviä ja syödä vaikka vehnästä leivottua pullaa kun Maija-täti muuten loukkaantuu" Joskus ruokavalio-ohjelmaa on noudatettava kunnolla, jotta saadaan selville millaiset sen vaikutukset todellisuudessa ovat. Jos noudattaa ohjeita leväperäisesti, paljon voi mennä pieleen. "En sitten viitsinyt tilata sitä monivitamiinia, jota neuvoit tilaamaan ulkomailta kun sitä ei saa Suomesta ja möivät mulle tämän luontaistuotekaupassa kun se oli tarjouksessa (aivan väärät pitoisuudet, ja B-vitamiinitkin väärässä muodossa)" "En mä vaihtanut tätä ravintolisää kun olen tottunut sitä käyttämään" (huolimatta siitä ettei siitä ole ollut apua) Miettikää missä kohden kannattaa sooloilla ja missä ei. On kyse tärkeästä asiasta, hyvinvoinnistasi ja kun olet lähtenyt etsimään apua ammattilaiselta, kulje se tie niin suoraan kuin mahdollista ja riittävän loppuun saakka.

Jos sinulla on joku hyvä auttaja, idä kontakti häneen riittävän säännöllisenä. Tätä harvoin kyseenalaistetaan esimerkiksi psykoterapiassa, mutta monet jättävät ravintohoidossa seurantakäyntejä väliin tai kokonaan tekemättä. Ei ehkä kannattaisi. On vaarana että menettää suunnan ja alkaa harhailla, ehkä jopa pysähtyy jos yrittää liikaa yksin vaikka onkin oman elämänsä johtaja ja se joka ottaa viimekädessä vastuun omasta hyvinvoinnistaan. Arki on ryöväri. Se voi viedä mennessään ja unohdat itsesi hoitamisen.

Kokonaisvaltainen hoito

Kun ihminen tulee elämässään pisteeseen, jolloin on aika saada apua kroonisiin terveysongelmiin, ei kannata ajatella asioita liian yksipuolisesti. Olen huomannut, että niillä, joilla esimerkiksi ruokavaliohoidon, ravintolisien ja funktionaalisen lääketieteen rinnalla kulkee myös henkisen kasvun, kehityksen ja oivallusten tie, hoito sujuu parhaiten. Jostain syystä jos tämä aspekti puuttuu, hoito polkee usein paikallaan tai epäonnistuu jatkuvasti. Integratiivinen lääketiede nimensä mukaan integroi itseensä eri puolia siitä mitä ihminen oikeasti tarvitsee voidakseen paremmin, jopa kukoistaakseen.

Toisinaan asiakkaan elämäntilanne, jossa hän kokee olevansa jumissa estää parantumisen. Kun on oman elämänsä vanki eikä vankilassa ole ikkunaa, se kapeuttaa myös valtavasti sitä mitä voisi nähdä. Tavallaan istutaan pienessä laatikossa tai katsotaan laajaa maisemaa pillin läpi. Saatetaan tarvita ystävää tai ammattilaista, joka voi avustaa näkemään laajemmin ja kasvamaan. Tämä ei kuitenkaan onnistu jos siihen ei löydy omasta sisimmästä kipinää. Oletko vankilassa? Mikä on vankilasi? Mikä on sinun laatikkosi ja miten nostaa pilli pois silmän edestä ja avata molemmat silmät, jopa kääntää päätään niin että näkee joka puolelle ympärillään? Tarvitaanko isojakin muutoksia ja tarvitseeko jotain jopa kriisiyttää, vaikka pelkäisitkin kaikkia konflikteja yli kaiken?

Rakkautta pelon tilalle ja valoa pimeyden tilalle. Pelko ja pimeys eivät saa dominoida, vaikka toki tarvitaan myös varjo siinä missä valo, päivä siinä missä yökin.

Rohkeus

Uskaltamattomuus mennä pelkoa päin ja uskaltamattomuus luottaa ja uskoa hyvään voivat olla esteinä paremmalle terveydellesi. Siinä missä tarvitaan älyä, viisautta, pitkämielisyyttä ja toisten apua, tarvitaan myös rohkeutta ja uskoa. Meille on hyväksi elää pienessä terveessä positiivisuusharhassa. Silloin siitä uskosta ja toivosta usein tulee itseään toteuttava ennustus. Uskaltaudu kyseenalaistamaan valtanormit ja yleisesti oikeina pidetyt totuudet terveydestä ja hyvinvoinnista, myös omat rajoittavat uskomuksesi. Osasta siitä mitä kyseenalaistat, havaitset että olet koko ajan tehnyt ja ajatellut sinulle oikein. Sitä ei tarvitse muuttaa. Ne asiat, jotka kaipaavat päivitystä, ne sitten lähdetään päivittämään. Kuten siivoamme ja järjestämme kotimme, niin voimme tehdä myös oman päämme sisäisille asioille: jotain vaihtoon, jostakin eroon, jollekin uusi paikka, tuo saa jäädä tuolleen, roskat ulos, pestään lattia.. Uskaltaudu hakemaan apua, luottamaan siihen että sinä osaat ja sinä pystyt kun vaan et luovuta ja yrität parhaasi. Uskaltaudu katsomaan joka puolelle ympärillesi molemmilla silmilläsi ja kuulemaan molemmilla korvillasi, tuntemaan molemmilla käsilläsi. Voit löytää avun.

Auttajan palkitseva osa

Vaikka auttajan työ voi välillä sisältää huolia, murheita ja turhautumista, se on ainakin minulle pääosin hyvin palkitsevaa. Se on rakkauden työtä, kutsumustyötä. Kun saa huomata että on ymmärretty jotain hyvin olennaista ja tärkeää jonkun ihmisen hyvinvoinnin suhteen, kun saa kuulla että on voinut auttaa jotakuta voimaan paremmin, kenties pääsemään jostain hyvin ikävästä pitkäaikaisesta vaivasta, kun joku jaksaa taas leikkiä lastenlastensa kansas tai on voinut palata työkyvyttömyydestä perheensä elättäjäksi, kun joku voi psyykkisesti paremmin kuin vuosiin.. Kaikki tämä on erittäin palkitsevaa. En vaihtaisi pois. Haluan jatkaa toisten auttamista ja kun olen oppinut asioita, haluan jakaa oppimaani toisille.

Vertaistuessa on ihmisiä, jotka eivät koskaan kannusta ja pyri auttamaan toisia ja jotka etsivät vain apua ja jos sitä saavat, jättävät vertaistuen tullakseen takaisin vasta kun tarvitsevat sieltä jotakin taas. Siinä vaan on se ongelma, että jos vain ottaa, ei koskaan saa kyllikseen. Vertaistuessa on myös ihmisiä, jotka sen lisäksi että he näkevät vaivaa löytääkseen itselleen apua myös pyrkivät kannustamaan, myötäelämää ja auttamaan toisia. Heille tämä prosessi vaikuttaa olevan henkisesti jotenkin mielekkäämpi ja he vaikuttavat tyytyväisemmiltä. Onnellista ei ole vain saada, vaan myös antaa. Uhrin rooli ja pelkkä autettavana olemisen rooli ei johda pitkälle, mutta kun otat vastuuta ja ottamisen lisäksi annat pyyteettömästi, siinä käy niin että alat saamaan runsaasti kaikkea elämääsi, mitä sinne tarvitset. Myös terveyden suhteen. Uskotko tämän?

Toivon, että myös SINÄ löydät avun, löytyy se sitten mitä kautta tahansa.