Kirja: Homeopaattinen lääkintä

Homeopatia ja tiede, sotapolulla? Ei tarvitse olla

Olen nähnyt lapsesta asti homeopatian toimivan niin vauvoilla, aikuisilla, eläimillä kuin skeptisellä naapurin sedälläkin. Minulla on sen verran paljon aiheesta kokemusta, että en ole nähnyt edes tarpeelliseksi paljoa osallistua viime aikoina mediassa ja sosiaalisessa mediassakin vellovaan eipäs-juupas-jankkaamiseen asian tiimoilta.

Sen sijaan, että koittaisin saada parannettua ihmisten taipumusta tehdä tieteestä kaikenkattavaa suvereenia pelastajaa sekä itselleen, että kaikille muillekin, olen päättänyt jatkaa omaa suhdettani homeopatiaan aivan kuten ennenkin. Tiede on hyvä renki, huono isäntä. On muunkinlaista tapaa hahmottaa olevaista kuin katsoa kaikkea tiede-ihanteen väristen lasien läpi. Tieteen ja homeopatian ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään ja molempia voi käyttää: lääketiedettä ja homeopatiaa ja niin käytetäänkin, menestyksellisesti.

Jos jollain ihmisellä on osaamista, hän käyttäköön sitä. Jos osaa hommansa hyvin ja jos elämässä pyyhkii hyvin, harvoin on tarvetta alkaa nillittämään jostain, jota joku toinen tekee. Pyritään kaikki omalta osaltamme tekemää hyvää kanssaihmisillemme ja toimimaan ammatissamme menestyksellisesti. Eipä kaikesta tarvitse edes olla mielipidettä. Joskus on vapauttavaa ihan vain todeta: "No enpäs tiedä, en tunne aihetta niin paljon, että olisin muodostanut mielipiteeni". Ihminen on tosin rohkea ja utelias. Se ottaa usein selvää ja kokeilee, myös homeopatiaa.

Tieteenharjoittajat ovat epätäydellisiä ihmisiä sekä hyvine, että viheliäine taipumuksineen toteuttaa ihmisyyttä. On hyvä myös muistaa, että me ihmiset emme tiedä vielä kaikkea, emme osaa arvioida ihan kaikkea, emmekä tutkia kaikkea oikein. On hyvä uskoa maastoa, jos kartta on sen kanssa ristiriidassa.

Merjan Kirja

Luin ystäväni homeopaatti Merja Lindströmin uuden kirjan Homeopaattinen Lääkintä. Koska Merja on ystäväni ja työtoverin Suomen Terveysjärjestössä, tämä on siis kirjan esittely, ei kirja-arvostelu. Jäävään itseni arvostelijan roolista, koska minulla on vapaaehtoistyön ja ystävyyden kautta sidonnaisuus kirjan kirjoittajaan.

Suosittelen kirjaa ihmisille, joilla on kiinnostusta ja kenties jo hieman homeopatian tuntemusta. Perustietoakin kirja tarjoaa, joten se voi olla kiinnostava aivan kaikille terveydestä ja hyvinvoinnista kiinnostuneille.

Sisällysluettelo:

Kirjan alussa on tiivis peruspaketti homeopatiasta, kuten siitä mitä se on, toimiiko se, miten homeopatiaa on käytetty mm. erilaisten epidemioiden hoitamisessa. On myös tietoa homeopaattisen aineiden potensseista, annostelusta ja valmisteiden nauttimisesta.

Kirjan seuraava osuus kuvaa yleisimpiä erilaisia homeopaattisia lääkeainekuvia. Monet käyttävät niitä itsehoidossa. Kenties yksi yleisimmistä homeopaattisista valmisteista on Arnica, josta kirjassa kerrotaan mm. seuraavaa:

"Homeopaattinen Arnica on suurimpia aineita, kun kysymyksessä ovat erilaiset loukkaantumiset, vammat, tapaturmat, leikkaukset tai ylirasitustilat."

Kirjan seuraava osuus kiinnostaa varmasti myös kilpirauhaspotilaita, sillä siinä esitellään joitakin homeopaattisia nosodeja, kuten homeopaattista kortisonia ja kilpirauhashormoneja ja niiden käyttöä eri tilanteissa. Itsellä ei ole näistä kokemusta, mutta niistä kuulee vertaistuessa hirveän hyvää palautetta. Läheiseni on myös käyttänyt menestyksellisesti homeopaattista kortisonia tulehduksellisen suolistosairautensa hoidossa. Itsellä on enemmän kokemusta klassisesta homeopatiasta ja siihen liittyvästä rakennehoidosta, mutta minua kiinnostaa kovasti nämä nosodit.

Nosodien jälkeen kirjassa esitellään erilaisia yhdistelmävalmisteita, jotka ovat varsin helppokäyttöisiä itsehoidossa. Monet käyttävät lievemmissä vaivoissa niitä yksinään tai yhdessä ravintolisä- ja yrttihoidon kanssa, mutta jotkut käyttävät niitä rinnakkain koululääketieteen hoitojen kanssa. Tästäkin osuudesta löytyy mielenkiintoinen valmiste, JODUM Alfaplex, (H51), jota on käytetty tukihoitona mm. kilpirauhasen vajaatoiminnassa, struumassa, ylipainossa ja aineenvaihduntahäiriöissä.

Kirjassa esitellään myös monenlaisia muita homeopaattisia valmisteita mm. allergiaoireisiin ja esitellään homeopaattinen koti- ja matka-apteekki. Lopuksi on asiaa myös mm. ravintolisistä ja esim. kilpirauhasen ja lisämunuaisten tukemisesta ravintolisillä ja ruokavaliolla. Kirjan lopussa on sairausluettelo, josta voi katsoa mahdollisia homeopaattisia valmisteita kyseiseen vaivaan. Homeopatiassahan valmistetta ei valita suoraan sairauden perusteella, vaan katsotaan asia yksilöllisemmin. Samaan vaivaan voi olla useita mahdollisia vaihtoehtoja.

Uskon, että tämä kirja herättää monissa halun oppia lisää homeopatiasta!

Mikä voisi olla tasapainoinen näkemys?

Tiedän, että kaikki eivät homeopatiaa halua käyttää, mutta sillä on joka tapauksessa maailmanlaajuisestikin iso joukko tyytyväisiä käyttäjiä. Kaikista vakiintuneista hoitomuodoistahan voitaisiin sanoa, että ne ovat ainakin osin uskomusjärjestelmiä, myös koululääketieteestä. Lääketiede ei ole eksahti tiede. Koululääketieteessäkin on käytössä paljon kokemuspohjaisia menetelmiä, joiden toimivuutta ei ole osoitettu tiukoin tieteellisin menetelmin. Jos joku toimii, se toimii, vaikka ei toimisikaan kaikilla ja aina samalla tavalla. Itse en pidä ihmisiä niin harhaisina ja blasebon vaikutuksen alaisina vaeltelevina ettenkö avaramielisesti kuulisi ja ottaisi huomioon, jos iso joukko on saanut avun nyt vaikkapa homeopatiasta.

Oletko utelias homeopatian suhteen? Uteliaisuus kuuluu ihmisluontoon. Merjan kirjan kannessa on kaunis keltainen kukka. Toiset pitävät keltaisista kukista, toiset valkoisista, jotkut punaisista. Annetaan niiden kaikkien kukkia. Jonkun kukkapenkissä on useammankin värisiä sulassa sovussa!

Totuus ja valhe, oikeudenmukaisuus ja vääryys

Lukekaapa nämä YLE:n uutisoimat kaksi juttua. Havaitsette niissä ristiriitaisuutta. Kumpi on oikeassa? Valvira, vai lääkäri Leena Furubacka? Kumpaa sinä uskoisit?

http://yle.fi/uutiset/valvira_on_rajoittanut_5_laakarin_oikeuksia_hoitaa_kilpirauhaspotilaita/8666213

http://yle.fi/uutiset/kilpirauhashoidosta_valviran_hyllyttama_laakari_en_olisi_uskonut_etta_nain_voi_kayda_oikeusvaltiossa/8666704

Uskaltaisin väittää, että Leenan potilaat eivät haluaisi mennä Valviran nk. "asiantuntijalääkäreiden" potilaiksi. He haluavat kaikki pysyä Leenan potilaina. Leenasta en ole kuullut koskaan mitään pahaa toimiessani vertaistuen parissa.

Valviran vastaus eräälle potilaalle

Useimmat potilaat ovat ottaneet yhteyttä Valviraan. Vastaukset ovat olleet samansisältöisiä ohessa olevan Valviran Markus Henrikssonin antaman vastauksen kanssa.. Kommentoin vertaistukihenkilönä ja kokemusasiantuntijana, joka on seurannut läheisesti tätä kilpirauhaspotilaita piinannutta kilpirauhaskiistaa sen alusta lähtien ja ollut päivittäin tekemisissä asianomaisten potilaiden hädän kanssa. Siinä määrin, että tämä "kilpirauhassota" on vahingoittanut terveyttäni. En ole ainoa. Stressi ja mielipaha sairastuttavat. Minun kommentointini on kursiivilla.

Valvira on saanut satoja yhteydenottoja huolestuneilta potilailta. Kaikkiin niihin ei ole vastattu. Tässä yksi vastauksista.


Otitte yhteyttä liittyen siihen, että lääkärin ammattioikeuksia on rajoitettu. Potilaan huoli ko. tilanteessa on hyvin ymmärrettävää. Vastaan yleisellä tasolla, koska yksittäiseen rajoituspäätökseen liittyvät ko. lääkärin useiden potilaiden hoidon potilaskohtaiset yksityiskohtaiset perusteet eivät ole julkisia.

Valvira on rajoittanut viiden lääkärin ammattioikeuksia väliaikaisesti tai toistaiseksi siten, että he eivät saa hoitaa potilaidensa kilpirauhassairauksia eivätkä määrätä kilpirauhashormonivalmisteita. Lisäksi kaksi lääkäriä on saanut kirjallisen varoituksen potilaiden kilpirauhassairauksien hoitamiseen liittyen. Valviran päätöksistä on tehty valituksia, joiden käsittely hallintotuomioistuimissa on kesken.

Valvira on pitkittänyt tätä prosessia ja käyttänyt siihen aivan valtavasti veronmaksajien rahoja. Pitkittäminen on tapahtunut siten, että lääkärin, jonka ammattiharjoittamisoikeuksiin Valvira puuttui ensimmäisenä ammatinharjoittamista rajoitettiin aina uudelleen senkin jälkeen kun Helsingin Hallinto-oikeus oli kumonnut kaksi kertaa peräkkäin Valviran päätöksen. Hiljattain Korkein hallinto-oikeus päätti että Valviralla oli ollut jutussa toimivalta, mutta ei edelleenkään ottanut kantaa siihen olisiko Valviralla todellista lääketieteellistä syytä rajoittaa lääkärin ammatinharjoittamisoikeuksia. Voiko tähän kukaan ottaakaan kantaa, sillä todelliset asiantuntijat jutussa ovat ne lääkärit, joita Valvira tässä nyt vainoaa. Potilaita kiinnostaisi tietää kuinka paljon veronmaksajien rahoja on käytettyä tähän toimintaan Valvirassa, jota he nimittävät mm. noitavainoksi.

Nämä valvonta-asiat ovat tulleet vireille Valviraan useimmiten keskussairaaloiden sisätautilääkärien kautta: sisätautilääkärit ovat tehneet ilmoituksen Valviralle hoidettuaan potilaita, joille on yksityislääkärin hoidossa aiheutunut vakava vaaratilanne kuten sydämen rytmihäiriöitä.

Hyvinpä vähän näistä em keisseistä on tietoa esim. Fimean haittavaikutusrekisterissä eikä yksikään potilas ole tullut julkisuuteen ilmaistakseen tyytymättömyyden hoitoonsa. Luulisi, että jos olisi tyytymätön hoitoonsa ja hoito vaarantaisi oikeasti terveyden vakavasti, asianomainen haluaisi asian julkisuuteen. Missä ovat nämä "väärinhoidetut" potilaat? Sen sijaan sellaista tietoa saamme vertaistuessa jatkuvasti, että nimenomaan keskussairaaloiden sisätautilääkärit ovat pistäneet heidän aivan muista vaivoista johtuneet oireensa heidän kilpirauhaslääkityksensä piikkiin.

Jos asiaa suhteutetaan, voidaan katsoa tilastoja hoitovirheisiin kuolleista potilaista ja vaikkapa siitä miten ihmisiä kuolee tavallisiin särkylääkkeisiin, kuten Buranaan ja Panadoliin. Oletetut potilasturvallisuuden vaarantumiset ovat myös hallinto-oikeuksissa vielä käsittelyssä, joten kummallista, että Valvira voi näistä edes kertoa kun asiat on siellä kesken. Koska asiat on riitautettu, ei ole missään vielä toteennäytetty potilasturvallisuuden vaarantumista.

Sydämen rytmihäiriöiden takia on useakin potilas vertaistuessa kertonut joutuneensa ensiapuun yleisesti käytetyn Thyroxin-hoidon seurauksena. Miksi näiden potilaiden lääkärien lupiin ei ole puututtu? Miksi niiden lääkärien toimintaan ei puututa, jotka ovat esim. kolesteroli-masennus- tai psyykelääkkeillä saaneet aikaan potilaillaan vakavia oireita, jopa kuolemia?Asiassa ei ole ollut mitään suhteellisuudentajua eikä logiikkaa, jos vertaa muiden lääkkeiden käyttöä ja sitä miten usein sairaalaan joudutaan lääkkeiden oletetun väärän annostuksen vuoksi tai siksi ettei lääke sovi.

Valvirassa käsittelyssä olevissa valvonta-asioissa on kyse siitä, että valvonnan kohteena olevat lääkärit ovat Valviran arvion perusteella tutkineet, hoitaneet ja seuranneet useita (ei kaikkia) potilaitaan epäasianmukaisella tavalla ja puutteellisesti ja määränneet kilpirauhasvalmisteita, erityisesti trijodotyroniinia (T3), ilman asianmukaisia lääketieteellisiä perusteita. Tästä johtuen monet potilaat ovat saaneet kilpirauhasen liikatoimintaa vastaavan tilan, mikä puolestaan on johtanut potilasturvallisuuden vaarantumiseen ja vakaviin haittavaikutuksiin.

Satun tietämään, potilaita ja heidän tilanteitaan kun tunnen, että monet näistä tilanteista ovat johtuneet muusta kuin liikatoiminnasta, mutta asiaa on tulkittu pelkän TSH-arvon perusteella, vaikka aktiivinen kilpirauhashormoni on ollut viitealueella. Myös Thyroxin-lääkityksellä on saatu aikaan liikatoimintatiloja ja ne ovat johtaneet jopa sairaalahoitoon ja rytmihäiriöihin. Tällöin liikatoimintatilasta toipuminen on paljon hitaampaa kuin T3-valmisteella lääkityllä johtuen siitä että T3-hormonin puoliintumisaika on olennaisesti Thyroxinin sisältämän T4-hormonin puoliintumisaikaa lyhyempi. Vaikuttava aine poistuu elimistöstä nopeasti. Joskus potilaat nostavat lääkärin tietämättä annosta enemmän kuin on sovittu. Onko se silloin lääkärin vika jos siitä tulee oireita ja mennään sitten hädissään ensiapuun? Sairaalassahan tästä saadaan sitten hieno tilaisuus taas "käräyttää" yksi "T3-lääkäri" lisää. Sairasta!

Mikä on koko jutussa kenties pöyristyttävintä, Valvira ei ole nähnyt asiaksi kuulla yhtä ainutta asianomaista potilasta, vaikka monissa Valviran jutuissa potilaan tai potilaan omaisen kuuleminen hoidosta kun on epäilty lääkärin vakavaa virhettä on ollut tärkeä osa tutkintaa. Miksi näitä juttuja ylipäätään tutkitaan Valvirassa? Valvira käsittelee yleensä korkeintaan vain vakavia vammautumiseen tai kuolemaan johtaneita tapauksia. Muutoin asiat hoidetaan yleensä paikallisella tasolla Aluehallintoviraston toimesta.

Valvonnan kohteena olevien lääkäreiden potilaille tilanne voi olla hämmentävä ja turhauttava: monet potilaat, joille vakavien haittavaikutusten riskillä on määrätty T3-hormonia, ovat voineet kokea hoidon ainakin väliaikaisesti tehokkaaksi ennen haittavaikutusten ilmaantumista.

Mistä tämä tieto on peräisin vai onko arvailua? Monilla kilpirauhaspotilailla on muitakin terveysongelmia eikä yksi lääke todellakaan niitä kaikkia paranna tai poista. Valviran käyttämillä asiantuntijalääkäreillä ei ole kliinistä osaamista T3-monoterapiasta eikä monilla edes yhdistelmälääkkeistä, koska he eivät näitä hoitoja potilaillaan osaa käyttää. Suuri osa potilaista ymmärrettävästi ei edes halua mennä Valviran käyttämien asiantuntijalääkäreiden hoitoon vaan he hakeutuvat niiden lääkäreiden hoitoon, jolta saavat avun. Pääsy osaavan lääkärin hoitoon on kiven alla. Tämä yllä oleva Valviran tulkinta ei ole mistään kotoisin. Olen päivittäin yhteydessä potilaisiin, joilla ei ole mitään ongelmaa T3-lääkityksiensä kanssa. Sen sijaan, jos he kokeilevat muunlaista lääkitystä, olo huononee. Verenpainepotilaille etsitään sopiva lääkitys. Diabetespotilaille, sydänpotilaille yms. potilaille etsitään sopiva lääkitys.Monilla lääkityksillä on ikäviä, jopa terveyttä haittaavia sivuvaikutuksia. Silti näitä hoitoja määrätään. Miksi kilpirauhaslääkitykset nyt ovat yhtäkkiä sitten vaarallisia ja miksi ei voida käyttää sellaista valmistetta, joka sopii? Yllä oleva väite antaa ymmärtää että potilaat, jotka käyttävät T3-valmisteita eivät hyödy niistä pitkäksi aikaa. Tämä väite on täysin tuulesta temmattua puppua. 

Ko. lääkäreillä on myös monia erilaisia potilaita, joita ei ole hoidettu epäasianmukaisesti. Valvira on kuitenkin pitänyt puuttumista ko. lääkäreiden toimintaan välttämättömänä potilasturvallisuuden varmistamiseksi, koska monet potilaat ovat ja ovat olleet vakavassa vaarassa, eikä muilla toimilla asiaan ole saatu korjausta.  Valviran tässä yhteydessä käyttämät noin 10 endokrinologisten sairauksien hoitoon perehtynyttä asiantuntijalääkäriä ovat Valviran virkamiesasiantuntijoiden (useita eri alojen ylilääkäreitä) ohella pitäneet valvonnan kohteena olevien lääkäreiden toimintaa selkeästi potilasturvallisuutta vaarantavana.

Valvirahan on nyt itse vaarantanut törkeällä tavalla potilasturvallisuuden, koska nyt on vähintään satoja potilaita ilman niitä lääkkeitä, joita he kipeästi tarvitsevat. He ovat yrittäneet kauhuissaan etsiä lääkäriä, joka voisi uusia heille elintärkeän reseptin ja jatkaa heidän hoitoaan. Lääkärit eivät halua tai Valviran pelossa uskalla uusia reseptejä ja tämän vuoksi jotkut ovat jääneet ilman hoitoa tai ovat joutuneet ottamaan lääkityksen, jolla he ovat tulleet huonoon kuntoon, jopa palanneet työkyvyttömiksi. Tämä tulee yhteiskunnallekin hyvin kalliiksi.

Osa hakee nyt lääkityksensä ulkomailta ja joutuvat säätämään annostukset itse ja kyselevät neuvoa toisilta potilailta vertaistuessa. Tämäkö on sitä potilasturvallisuutta, jota Valvira perää? Suurin osa Valviran käyttämistä asiantuntijoista on kansanomaisesti sanottuna todellisuudessa T3-hormonia sisältävien hoitojen suhteen pihalla kuin lumiukot ja ilmeisesti haluavat pihalla myös pysyä. Silti he väittävät olevansa asiassa asiantuntijoita. Osa lääkäreistä on jäävejä, koska ovat itse olleet laatimassa valituksia kollegoistaan ja näin samalla rikkoneet lääkärien kollegiaalisuusohjeita, joiden mukaan kun ollaan eri mieltä jostakin hoidosta, otetaan ensin yhteyttä kollegaan ja keskustellaan. Tätä on tapahtunut myös vuonna, jonka Lääkäriliitto ironisesti nimitti ”kollegiaalisuuden teemavuodeksi”.

Valvira ei ole kieltänyt minkään lääkevalmisteen käyttöä eikä voisikaan sellaista tehdä. Kilpirauhasvalmisteita (kuten Armour Thyroidia) voidaan määrätä asianmukaisella ja turvallisella tavalla. Useat sadat suomalaiset lääkärit ovat määränneet Armour Thyroidia perustellulla ja turvallisella tavalla, eikä Valviralla ole syytä puutua heidän toimintaansa.

Tämä on täysin tyhjää puhetta. Todellisuus potilaiden arjessa on se, että hyvin harvat enää saavat lääkkeitään Suomesta. Tilastot eläinperäisten valmisteiden ja synteettisen T3-hormonin käytöstä eivät myöskään ole ajan tasalla, koska niissä eivät näy ne lääkkeiden käyttäjät, jotka joutuvat hakemaan lääkityksensä ulkomailta kuten Saksasta tai Kreikasta.

Jos potilasta hoitavan lääkärin ammattioikeuksia rajoitetaan, ko. lääkäri voi
  jatkaa potilaan hoitoa muilta osin kuin sillä tavoin, mitä rajoitus koskee. Ko. lääkärin tulee ohjata potilas toisen lääkärin arvioon ja hoitoon tarvittaessa, jotta potilaan tarpeenmukaista ja perusteltua hoitoa voidaan turvallisesti jatkaa. Valviran tekemä rajoituspäätös ei ole kannanotto ko. lääkärin kaikkien potilaiden hoitoon, vaan jokaisen potilaan hoito on arvioitava yksilöllisesti. Tällaisessä tilanteessa, jossa potilaan hoidon jatkaminen on epäselvää, on tärkeää, että potilas menee lääkäriin. Valviran tehtäviin ja toimivaltaan ei kuulu järjestää hoitoa, eikä Valviralla ole listoja lääkäreistä, jotka määräävät tiettyjä lääkkeitä.
Tämäkin on täysin täyttä sanahelinää. Valviraan ovat sadat potilaat kirjoittaneet hädissään ettei he löydä lääkäriä, joka uusisi heidän reseptinsä täysin laillisiin lääkkeisiin, jotka mm. FDA:n eli USA:n lääketurvallisuusviranomainen on luokiteltu kaikkein turvallisimpaan lääkeaineluokkaan johon vain harvat lääkkeet yltävät. Rajoituksen saaneet lääkärit eivät ole voineet ohjata potilaitaan muiden lääkärien hoitoon, koska sellaisia lääkäreitä, jotka jatkaisivat potilaiden tarvitsevaa hoitoa ei ole, joten tältä osin tätä Henrikssonin lausumaa voisi pitää jopa pilkkaavana potilasta kohtaan.
Tarkoittaako se, että Valviralla ei ole listoja lääkäreistä jotka määräävät tiettyjä lääkkeitä tai että heidän toimivaltaan ei kuulu järjestää hoitoa, että heidän ei tarvitse välittää niiden potilaiden hädästä, jotka ovat nyt ilman toimivaa hoitoa ja jopa vakavassa vaarassa? Millainen viranomainen on Valvira, jos se pesee kätensä vastuusta asiassa, jossa on itse toiminut niin että on syntynyt tilanne, jossa tuhansien potilaiden potilasturvallisuus on vaarantunut nimenomaan Valviran menettelyjen seurauksena?