sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Onko kännykkäteknologia katastrofi kilpirauhaselle?


Tämänkertaisen blogaukseni vierailevana kirjoittajana on Erja Tamminen. Hän on tietokirjailija ja yrittäjä. Hän on julkaissut sähkömagneettisten kenttien terveys- ja ympäristöriskeihin liittyvät kirjat Sähköä ilmassa, 1. painos (2002), Sähköä ilmassa, 2. painos (2003),Ihmiskunta ja langaton peli, (2005), Matkapuhelinteknologia - Mitkä ovat terveysriskit?, (2007), Langaton teknologia ja terveys, (2011).

hänen kotisivunsa:
www.sahkoailmassa.fi

”Kilpirauhassyöpä on tänä päivänä Etelä-Korean yleisin diagnosoitu syöpätyyppi”, uutisoi New England Journal of Medicine 5.11.2014. Samsungin kotimaassa nähty kehitys ei ole poikkeavaa, sillä viime vuosina kilpirauhassyöpien yleistymistä on tapahtunut myös Ranskassa, Italiassa, Kiinassa, Kroatiassa, Tsekkoslovakiassa, Kanadasssa, USA:ssa ja Israelissa. Israelissa ilmestyvän päivälehden Haaretzin mukaan alustava tutkimusnäyttö osoittaa, että matkapuhelimen runsaalla käytöllä ja
kilpirauhassyövällä saattaa olla yhteyttä.
                                   
Yhdysvalloissa kilpirauhassyöpien kasvu ei viranomaisten mukaan liity uuden teknologian yleistymiseen. Mitä ympäristövaikutuksiin tulee, syyksi arvioidaan kännykkäteknologian sijaan ionisoivaa säteilyä, jonka vaara tunnetusti suurentuu ydinkatastrofien yhteydessä. Kaulan alueen
sädehoidon tiedetään myös lisäävän riskiä.

Amerikkalainen matkapuhelintutkija Joel M. Moskowitz herättelee aiheesta keskustelua: ”Voisiko kännyköiden ja langattomien kotipuhelimien tuottama sähkömagneettinen säteily olla tämän maailmanlaajuisen kilpirauhassyöpäepidemiologian takana? Eikö maamme hallituksen pitäisi
alkaa rahoittamaan tutkimusta epidemian taustalla olevien syiden selvittämiseksi?” Moskowitzin huomio on aiheellinen. Myös Suomi on osa maailmanlaajuista katastrofia.

Syöpäjärjestöjen web-sivuilta löytyy tietoa kilpirauhassyövästä: ”Suomessa todetaan vuosittain noin 360 kilpirauhassyöpää, ja se on yleistynyt viime aikoina. Sairaus on yleisempi naisilla. Sairastumisikä vaihtelee 25-65 ikävuoden välillä.” Voisiko naisten yleisemmän sairastavuuden taustalla
olla joissain tutkimuksissa todettu naisten taipumus reagoida sähkömagneettisille kentille miehiä herkemmin? Alla oleva käyrä tosin osoittaa jyrkkää nousua paitsi naisten, myös miesten sairastavuudessa Suomessa:

http://www-dep.iarc.fr/NORDCAN/FI/StatsFact.asp?cancer=330&country=246

Suomessa ei vedetä samoja johtopäätöksiä teknologian haitoista kuin Israelissa, vaikka maiden kännykkätiheys on ollut samaa luokkaa 1990-luvun lopulta alkaen. Suomessa etsitään syitä ionisoivasta säteilystä kuten USA:ssa.

Myös matkapuhelinsäteilyn hormonaalisia vaikutuksia on selvitetty eläinkokeissa, solututkimuksissa ja ihmisillä tehdyissä laboratorioanalyyseissä. Clinical Biochemistry- tiedelehden julkaisu (2012)
osoittaa, että elinympäristömme langaton teknologia voi muuttaa ihmisen hormonitoimintaa. Koehenkilöiltä kerättyjen laboratorionäytteiden pohjalta nähtiin muutoksia muun muassa ACTH:n, kortisolin ja kilpirauhashormonin tasoissa. Ihmisen ja eläinten soluilla tehdyt tutkimukset osoittavat
samoja vaikutuksia. Kilpirauhashormonituotannossa ja itse kilpirauhasen rakenteissa on nähty poikkeavuutta useissa eläinkokeissa.

Kilpirauhanen säätelee tunnetusti monia kehon elintärkeitä toimintoja. Vaikkakin pääasiallinen tehtävä on tuottaa hormoneja, kilpirauhanen vaikuttaa välillisesti koko kehon aineenvaihduntaan, myös aivojen kehitykseen ja toimintaan. Kilpirauhasen näkökulmasta etäisyys matkapuhelimeen on liian pieni puhuttaessa "kännykkä korvalla". Handsfree ja varovaisuusperiaatteen noudattaminen pelastavat mahdolliselta katastrofilta kilpirauhaselle.


Miten voi vähentää altistustaan?

- käytä kiinteätä puhelinta aina kun voit (valokuidun ja kuparikaapelin
kautta saat esimerkiksi nettipuhelimen)
- puhu matkapuhelimeen vain lyhyesti
- käytä handsfree-laitetta tai matkapuhelimen kaiutinominaisuutta
- suosi tekstiviestejä
- älä puhu heikossa kentässä kuten hississä, autossa, junassa tai metrossa
- suosi kiinteää internet-yhteyttä
- sulje langaton nettiyhteys aina, kun et käytä sitä
- laita puhelin ja tabletti lentotilaan yöksi ja aina, kun et käytä niitä
- mittaa kotisi säteilytasot

Faktaa:

Maailman terveysjärjestö WHO:n syöväntutkimuslaitos IARC on luokitellut
radiotaajuiset kentät 2011 "mahdollisesti karsinogeeninen ihmiselle"-
kategoriaan 2B. Matkapuhelimen pitkäaikaiskäytössä on havaittu gliooma- ja
kuulohermokasvainriskin sekä sylkirauhassyövän riskin kohoavan


lähteitä:

http://www.saferemr.com/2014/07/is-mobile-phone-use-contributing-to.html

http://www.haaretz.com/news/national/israeli-scientists-find-possible-link-between-cellphone-use-thyroid-cancer.premium-1.507552


Coureau et al. 2014: Mobile phone use and brain tumours in the CERENAT
case-control study: Occup Environ Med doi:10.1136/oemed-2013-101754
oem.bmj.com/content/early/2014/05/09/oemed-2013-101754

Hardell, Carlberg, Söderqvist, Mild: Case control study of the association
between malignant brain tumours diagnosed between 2007 and 2009 and mobile
and cordless phone use:
spandidos-publications.com/10.3892/ijo.2013.2111


Interphone 2010 ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20483835

http://www.iarc.fr/en/media-centre/iarcnews/2011/IARC_Mobiles_QA.php

Eskander, E. F., Estefan, S. F., & Abd-Rabou, A. A. (2012). How does long
term exposure to base stations and mobile phones affect human hormone
profiles? Clinical biochemistry, 45(1-2), 157–161.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22138021

Sinha, R. K. (2008). Chronic non-thermal exposure of modulated 2450 MHz
microwave radiation alters thyroid hormones and behavior of male rats.
International journal of radiation biology, 84(6), 505–513.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18470749

Fang, H., Zeng, G., Nie, Q., Kang, J., Ren, D., Zhou, J., & Li, Y. (2010).
[Effects on structure and secretion of pituitary gland in rats after
electromagnetic pulse exposure]. Zhonghua yi xue za zhi, 90(45),
3231–3234. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21223775