perjantai 26. tammikuuta 2018

Oi, miten tekee hyvää luille ja ytimille kun ei tartte palella!

Olin syksyllä koulutuksessa, jossa oli keskustelua siitä kuinka terveydelle hyödylliseksi on pukeutua talvella riittävän lämpimästi ja välttää kylmyyttä ja vetoa. Aloin miettimään, että kylläpä vanha kansa on ollut tässäkin asiassa viisas, mutta miten tällaiset viisaudet herkästi vain unohtuu. Sain itse aikanani lapsena ja nuorena kuulla evakko-mummoltani monenlaisia vanhoja hyviä viisauksia, joskin tajusin ne viisauksiksi vasta kun sain itse vähän enemmän ikää ja elämänkokemusta. Teini-ikäisenä lähinnä vaan ärsytti kun mamma jaksoi aina nalkuttaa samoista asioista:

"Paa nyt villasukat! Kato ettei alaselkä saa kylmää, menee munuaisiin. Älä istu kylmällä kivellä, saat pissatulehduksen. Piä jalat lämpösinä. Nyt näkkyy paljas nilkka, nosta sukkaa. Eiks siul oo mittää noitte farkkujes alla. Kauheeta ku noikii kulkoo tuol ilma mittää pipoo ja kaula paljaana. Kyl sie sit tajjuut ku tuut miun ikkää ja joka paikkaa kolottelloo.."

Ei tarvinnu tulla ihan mamman ikään kun jo puhkesi kilpirauhasen vajaatoiminta ja paleli kaiken aikaa. Siihen ja puhjenneeseen fibromyalgiaan liitty kipuja ja kolotuksia ja mm. lihasjäykkyyttä. Tuli aika tärkeäksi oppia pukeutumaan lämpimästi, joskin nykyään em. sairaudet on oireettomia jos huolehdin itsestäni hyvin. Särkyjä ja lihasjäykkyttä voi tosin ilmaantua joskus mm. siksi etten ole tajunnut pukeutua tarpeeksi lämpimästi. Nykyään minä olen mamman manttelinperinä ja motkotan omille lapsilleni:

"Tyhmiä tommoset sukat kun niissä ei ole kunnolla vartta! Missä sun kaulahuivi? Et kai lähe pelkässä hupparissa?"

Heräsin tajuamaan, että vaikka ymmärrän hyvin sitä miten tärkeää itsensä on pitää lämpimänä ja vedolta suojattuna, minulla on siihen harvinaisen huonot varusteet. Jossain vaiheessa haluaisin panostaa oikein laadukkaaseen ulkoilutakkiin, ulkoiluhousuihin ja talvikenkiin. Ajattelin kuitenkin aloittaa fiksusta aluspukeutumisesta. Minulla ja pikkusiskolla on kymmenisen vuotta ikäeroa ja muistin että äiti hankki pikkusiskolle aina merinovillaisia vauvanvaatteita ja pikkulapsen vaatteita ja taisipa hän itsekin neuloa erilaisista villalaaduista mm. villahousuja.

Näitä muistellessa aloin haaveilla itsekin villaisista vaatteista ja lueskelin asiasta hieman. Siitä heräsi ajatus että voisinkohan tehdä yhteistyötä jonkun firman kanssa, saada villavaatteita kokeiluuni ja kirjoittaa sitten kokemuksistani. Ehkä joku asiantuntija voisi myös vierailla blogissani ja kertoa merinovillasta. Tuumasta toimeen.

Löytyi ihana firma, Myllymuksut

Pyysin Annikaa Myllymuksuista kertomaan vähän heidän firmastaan ja villasta, erityisesti merinovillasta:

Myllymuksut oy on kotimainen tekstiilialan yritys, jonka toimitilat sijaitsevat Juupajoella, Kopsamon kylässä. Yritys on tunnettu erityisesti lapsille suunnatuista tuotteistaan kuten kestovaipat ja lastenvaatteet, mutta viime vuosina vaatemallistoa on suunniteltu myös aikuisille. Ompelimosta lähtee maailmalle myös tuhansittain kestositeitä ja Myllymuksujen oman tuotannon merinovilla- ja bambukankaat ovat haluttuja ympäri Euroopan. Tällä hetkellä myynnistä jo n. 70% suuntautuukin ulkomaille. Yrityksen tärkeimpiä arvoja ovat turvallisuus, kotimaisuus ja luotettavuus. Kankailla on Öko-tex 100 -sertifikaatti, Muksut-kestovaipoilla ja Maijat-kestositeillä on Allergia- ja astmaliiton myöntämä Allergiatunnus ja yrityksellä on oikeus käyttää Avainlippu-merkkiä merkkinä tuotteidensa korkeasta kotimaisuusasteesta.

Villasta valmistuu paras älyvaate

Villa on materiaalina älykäs: se lämmittää, kun on tarve lämmitykselle ja viilentää, kun on sen aika. Villa pitää kosteuden poissa iholta antaen ihon hengittää. Villa myös puhdistaa itse itsensä, joten pesun sijaan tuuletus on usein riittävä toimenpide villavaatteen puhdistamiseksi. Näkyvä lika puhdistetaan pesemällä.

Villalaaduista merinovilla on yksi pehmeimmistä ja se sopii myös herkälle iholle. Myllymuksujen merinovillaneulokset on värjätty ja kudottu Suomessa ja niitä on turvallista ja miellyttävää pitää ihoa vasten. Ohut merinovillaneulos pitää ihon kuivana ja säätelee lämpötilan sopivaksi, joten se on paras vaihtoehto alusvaatekerraksi niin syksyn kosteilla ja viileillä keleillä kuin talven paukkupakkasillakin.


kuvan lähde: Myllymuksujen nettisivut, ranteenlämmittimet
kuvan lähde: myllymuksujen nettisivut, kerrasto

Minäpäs pistin Annikan väitteet testiin ja täytyy myöntää että älykästä se on, merinovilla ja lämmintä ja pehmeää. Ei kutita. Löysin uudet lempivaatteeni!

Sain kokeiluuni Myllymuksujen valimoimista villaiset ranteenlämmittimet, jotka ylttivät kämmeniin, mutta jättivät sormet vapaiksi. Ihana näissä lämmittimissä oli se, etteivät ne kutittaneet ihoa. Käyttö loppui lyhyeen, sillä teini-ikäinen tyttäreni kaappasi lämmittimet käyttöönsä ja oli niistä hyvin iloinen: "Näillä pystyy käyttään kännykkää hyvin kun sormet on vapaana". Minä siihen tietysti mamman mantteliperijänä: "Laita sitten kuitenkin siihen päälle vielä toiset hanskat kun et käytä kännykkää ettei sormet saa kylmää.."

Lisäksi sain kokeiluun ihanan pehmeän merinovillakerraston: Pitkähihaisen paidan ja pitkähihaiset housut. Testasin kerrastoa ensin kun ulkona oli kostea ja kylmä ilma, mutta vielä muutama plussa-aste. Tiedättekö, semmoinen inhottava ilma kun se kylmyys ja kosteus meinaa hiipiä luihin ja ytimiin, varsinkin jos tuulee. Nyt tunsin itseni lämpimäksi enkä kostean kylmän hikiseksi kuten usein ulkoillessa ja kävellessä rivakasti tällaisella kelillä. Ei ollut ollenkaan hiostava olo vaan mukavan lämmin ja ilmava.

Vihdoin pitkän odottelun jälkeen tuli myös kunnon pakkasia. Pukeuduin samoin kuin kosteammilla plussakeleilläkin: Sukat, nilkkurit, tavalliset alusvaatteet, niiden päälle kerrasto, sitten pitkähihainen paksuhko trikoopaita, ohuehkot ulkoiluhousut, villakangastakki, iso kangashuivi ja villabaskeri. Käsiin nahkahanskat, joita pääosin pidin taskuissa. Tämä riitti. Ei paleltanut, vaikka olisi luullut että olisi tarvittu lisää kerroksia, kuten lisäksi fleecetakki tai villapaita. Tosin oikein tosi kovilla paukkupakkasilla sellainen varmaan tarvitaan, samoin myös ehkä paksummat ulkoiluhousut ja paksumpi ja laajemmalta alueelta suojaava päähine.

Olen pitänyt kerrastoa myös sisällä kotiasuna. Se vaan on niin miellyttävä.

Voisin kuvitella, että monetkin erilaisia sairaudentiloja sairastavat voisivat erityisesti hyötyä mm. merinovillavaatteista ja muutenkin siitä että he muistavat kiinnittää tarpeeksi huomiota riittävän lämpimään pukeutumiseen. Suosittelen merinovillavaatteita erityisesti niille joilla on mm. kilpirauhasen vajaatoiminta johon usein liittyy palelua ja kylmänarkutta ja myös mm. reumaatikoille ja fibromyalgikoille, samoin hoikille ihmisille, jotka palelevat helposti ja myöskin ikääntyneille joiden lämmönsäätelyky ei ole enää välttämättä ihan yhtä hyvässä kunnossa kuin nuorempana.
Erään asian olen muuten pistänyt merkille: Paleleminen väsyttää ja voi johtaa siihen että tulee lihasjäykkyyksiä siitä että palellessa saattaa esimerkiksi ulkona kävellessä tiedostamatta jännittää mm. niskahartiaalueen lihaksia.

Toki kylmäkin voi olla hyvin terapeuttista, mutta esim. erilaisissa kylmäaltistuksissa kuten avannossa käymisessä altistuminen on lyhytaikaista.

Pukeutukaahan lämpimästi niin ei tarvitse tulla teille nalkuttamaan asiasta! ;)




torstai 11. tammikuuta 2018

Essure- ja Bayer-lääkäri haluavat vaientaa "some-kohun"

Olen jo aikaisemmin kirjoittanut blogiini Essure-sterilisointimenetelmän haitoista ja riskeistä:


Sittemmin Bayer on vetänyt Essuret pois Suomen markkinoilta. Syyksi mainittiin taloudelliset seikat, mutta kannattaa pitää mielessä että Essureista tuli täällä Suomessakin iso kohu, oikeutetusti, ja pitkälti sen ansiosta että naiset nostivat asiasta äläkän netissä. Kohu on oikeastaan ollut maailmanlaajuista, sillä naisten terveysongelmatkin Essureen liittyen ovat toki ilmenneet missä tahansa missä Essureja on ehkäisymenetelmänä asennettu.

Tässä erään kätilön Facebookissa julkaisema kommentti hiljattaiseen Lääkärilehden kirjoitukseen aiheesta:
”Olisi toivottavaa, että somekohu Essuren ympärillä rauhoittuu. FDA:n sivuilta saatava informaatio on asiallista. Tilannetta voidaan jäädä seuraamaan ja Essure-menetelmän valinneet naiset voivat jatkaa implanttien käyttöä.”(siteeraus Lääärilehdestä, blogistin huomio)
Olisi toivottavaa, että Essure-implantteja valmistava taho Bayer kantaisi vastuunsa, ja invalidisoivista oireista kärsivät naiset otettaisiin vakavasti. Olisi myös toivottavaa, että ne naiset, jotka hirvittäviä oireita ovat saaneet, saisivat pikaisen, turvallisen avun ja Essureiden poiston.
Tällä hetkellä Essureiden poistoa joutuu odottamaan yli puoli vuotta, ja niitä poistetaan vetämällä ja katkomalla. Tämän seurauksena implantti voi fragmentoitua elimistöön, mikä johtaa oireiden jatkumiseen, mahdollisiin uusintaleikkauksiin tai pahimmassa tapauksessa pysyvään terveyden ja työkyvyn menetykseen.
Maailmanlaajuinen ”somekohu” ei synny tyhjästä. Naiset eivät kuvittele oireita. Essure on aiheuttanut useiden valtioiden terveysviranomaisten julkisen varoituksen naisille, ne menettivät CE-merkinnän EU:ssa, ja Bayeria vastaan on nostettu joukkokanteita terveyden menettämisestä. Ja meillä toivotaan, että naiset olisivat vaiti ja lakkaisivat häiritsemästä?
Olisi toivottavaa, että lääkärit ottaisivat yhteyttä kokeneisiin kollegoihinsa mm. Hollanissa tai Yhdysvalloissa turvallisen poistotekniikan oppiakseen. Niin kauan, kuin tätä vastuuta tiedottamisesta ei kukaan muu kanna, naiset tekevät sen itse somen kautta.

Tässä linkki lääkärilehden artikkeliin: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset-tiede/miten-sterilisaatio-nyt-tehdaan/

On huomionarvoista että yksi artikkelin kirjoittajista on tutkinut Essure-menetelmää (linkki) ja toisen kuluja on maksellut Bayer (kts. sidonnaisuudet Lääkärilehden artikkelista). Olisikohan jonkun muun pitänyt kirjoittaa tämä artikkeli? Vaikka semmoisen lääkärin joka on nähnyt poistoleikkauksissa mitä kaikkea Essuret voivat aiheuttaa naiselle, jutellut näiden naisten kanssa ja jolla ei ole asiaan sidonnaisuuksia?

Onko Lääkärilehti rehellinen ja puolueellinen lehti? Tätä on pohdittu myös tässä kirjoituksessa: https://villepontynen.blogspot.fi/2018/01/tata-laakarilehti-ei-suostunut.html Suostuttaisiinkohan Lääkärilehdessä julkaisemaan Essure-kriittinen artikkeli? Ei välttämättä vaikka se olisi asiallinen, hyvin perusteltu ja ammatti-ihmisen laatima. Kuka haluaisi ottaa haasteen vastaan?

Näin on YLE käsitellyt asiaa muutama kuukausi sitten: https://yle.fi/uutiset/3-9780262

Miten Essure-somekohun saisi laantumaan? Jokainen kirurginen nukutuksessa tehtävä poisto-operaatio maksaa tuhansia euroja. Operaatiossa potilas nukutetaan ja hänen kohtunsa ja munanjohtimensa poistetaan. Yleensä tämä saadaan tehtyä laparoskopisesti, mutta joskus tämä ei ole mahdollista ja joudutaan tekemään avoleikkaus.

Tällä hetkellähän Bayer ei noita viuluja maksele vaan ne maksetaan valtion pussista. Onko tämä taloudellinen tekijä siellä taustalla? Eikö tämän vuoksi naisia oikein haluttaisi ottaa todesta ja auttaa sen lisäksi että onhan se noloakin että tämmöinen menetelmä alunperin päästettiin markkinoille?

Olisi tietenkin hienoa jos Bayer kantaisi vastuunsa. Vähintäänkin vaikuttaisi oikeudenmukaiselta, että terveydenhuollosta tulisi viesti: "Essure-implantit aiheuttavat osalle naisista erittäin vakavat oireet ja silloin ainoa turvallinen poistotapa on leikkaus. Jos oireita ei ole, ei leikkausta tarvita."

Naisten oireiden vähättely, se että naiset joutuvat odottamaan hirveissä oireissa kuukausia leikkaukseen pääsyä ja naisten älyn aliarvioiminen syyttämällä heitä siitä että he joutuvat hankkimaan apua ja tietoa netistä ovat kaikki erittäin hyvä resepti some-kohun jatkumiselle. Naiset eivät tule luovuttamaan. Saataisiinko me myös miehiä tukemaan naisia tässä asiassa?


Stop Essure-verkkosivut: https://stopessure.weebly.com/essure.html






maanantai 11. joulukuuta 2017

Teemun kirja miehille ja naisille, jotka haluavat ymmärtää miehiä

Kun kirja on kädessä

Olin jo ennen lukemista vaikuttunut Teemu Syrjälän kirjasta "Elinvoimaisen miehen kirja -Matkakertomus nykymiehelle, terveydestä, rakkaudesta ja seksuaalisuudesta". Kunnon kovakatinen kangaspintainen kirja, jonka sivut ovat yhtä jykevät kuin kirjan kirjoittaja ja kirjan tekstikin. Ei mitään liirumlaarumpaperia. Tai sisältöä.

Kuvat. Ne ne todella tekevät vaikutuksen. Upeita kuvia Teemusta ja pohjoisen luonnosta. Tämä kirja on yksi visuaalisesti kauneimmista kirjoista, jonka tiedän. Sivut ovat kauniin sävyisiä ja kuvat on käsitelty taitavasti, harmonisesti.

Miehillä ja naisilla on erilaiset tarpeet ja roolit

Koska miehet ovat naisten mielestä yhtä outoja olentoja kuin naiset miesten mielestä, olen jo aikaisemmin elämässäni tehnyt kurkistusta heidän elämäänsä ymmärtääkseni heitä paremmin lukemalla kirjoja ja tietenkin havainnoimalla heitä heidän luontaisessa ympäristössään. Oppimiseen on kuulunut myös erilaisia kenttätestejä. Olen erityisesti pitänyt mm. John Grayn Mars ja Venus-kirjoista, koska ne sopivan yleistävällä tavalla selittävät eroja miesten ja naisten välillä ja esittävät käytännön ehdotuksia miten marsilaiset ja venuslaiset voisivat, ei vain oppia jotenkuten pärjäämään keskenään, vaan jopa kukoistamaan yhdessä.

Teemu Syrjälä TEDX, Otaniemi. Lähde: Facebook

Teemun kirjasta löysin monia samoja elementtejä. Vaikka kirja on erityisesti miehille suunnattu, mielestäni kaikkien naisten tulisi lukea se. Teemu esittää siinä pyyteettömän rehellisesti varmasti monille hyödyllisiä käsityksiään ja oivalluksiaan miesten avuksi. Samalla naisetkin voivat oppia ymmärtämään ja tukemaan elämänsä miehiä: veljiään, aviomiehiää, isiään, poikiaan, ystäviään. Toki sydäntietoiset ja tunneälykkäät nykymiehetkin pyrkivät myös puolestaan ymmärtämään elämänsä naisia, mutta tämä kirja on kunnianosoitus nimenomaan miehille, heidän omalle henkilökohtaiselle sankaritarinalleen ja polulleen.

Miesten ja naisten "selittäminen" on taitolaji, sillä sen lisäksi että miehet ja naiset ovat keskenään erilaisia, he ovat myös yksilöinä erilaisia. Mielestäni Teemu on osannut erinomaisesti ottaa tämänkin huomioon. Ei kirjassa mitään valmiiksi pureskeltua tarjota, mutta ajatuksia tutkittavaksi, jotta omalle tietoisuutensa ja ajattelunsa laajentumiselle olisi hyvää ruokaa.

Ei ehkä kaikille, ainakaan vielä

Kirja sopii varmasti hyvin erilaisille miehille, mutta voisin kuvitella, että miehet jotka ovat kasvutarinansa jossakin kipeässä ja vaikeassa vaiheessa, vaiheessa jossa he vielä eivät ole valmiita päästämään irti ympärilleen rakentamista kovista puolustuspanssareistaan eivätkä ole valmiita siirtymään eteenpäin, kirja saattaisi herättää torjuntareaktion tai sitten ei vain kiinnosta yhtään. Niinhän se on kuitenkin kaikessa merkityksellisessä ja mielekkäässä kirjoittamisessa, sen olen itsekin huomannut. Jos pyrkii miellyttämään aivan kaikkia ja alkaa siksi kirjoittamaan mauttomasti, hajuttomasti ja värittömästi, lopulta ketään ei enää kiinnosta. Teemun teksti on kaikkea muuta kuin mauton, hajutonja väritön. Se on väkevää, viisasta, myötätuntoista ja sen lisäksi myös hyvin käytännöllistä.

Voisin myös kuvitella, että naiset, joilla on miehiä vastaan paljonkin hampaankolossa, saattavat ärsyyntyä joistakin kirjan yksityiskohdista. Silloin on kenties hyvä tutkailla sisintään. Mihin kohtaan siellä osui ja mistä se kertoo? Jotkut kirjan piirteet saattaisivat myös ärsyttää niitä ihmisiä, jotka eivät ole ihan vielä ymmärtäneet, ettei tasa-arvon tarvitse tarkoittaa sitä että kieltää oman sukupuolensa yksilölliset ja erilaiset tarpeet tai kokee ne vioiksi tai heikkouksiksi. Kirja ei välttämättä myöskään juurikaan ota kantaa niiden yksilöiden tilanteeseen, jotka kokevat sukupuolensa suhteen olevansa jotakin muuta kuin selvästi naisia tai miehiä.

Pieniä makupaloja

Teemun kirja varmasti kiinnostaa monia! Se on niitä kirjoja jotka herkästi ahmittaisiin siltä seisomalta. Jo sen ensimmäisiltä sivuilta havaitsin, että tässä tulee tuhti paketti eikä tätä kirjaa kannata lukea vain nopeasti ahmien läpi vaikka mieli tekisi. Kannattaa makustella sen ajatuksia. Niinpä hain alleviivaustussin ja kävin sen kanssa tekstiä läpi. Tässä joitakin alleviivaamiani kohtia:

"--suurien tunteiden, kuten surun ja vihan kohtaaminen vaatii vahvaa emotionaalista voimaa."

"Ethän takerru sanaan "todellinen mies", jota me kaikki olemme tietysti myös automaattisesti. Tässä kirjassa tarkoitan ilmaisulla sitä suurinta potentiaalia, jota voimme miehinä ilmentää."

"Matkamme on merkityksellisempi kun kysymme: Mitä minä voin antaa heimolleni?"

"Ehdotan eri maailmojen yhdistämistä. Henkisyys intuitio ja kehollinen viisautemme voi tukea loogista, järjestelmällistä ja tieteellistä tapaamme nähdä maailma."

"Meidän miesten täytyy jättää äitimme taaksemme ja löytää oma voimamme. Mikäli kumppanini määrää kaapin paikan, se kertoo, etten pysty tekemään sitä itse. Mikäli ottaisin vastuun ja hallinnan, ei kumppanini sitä tarvitsisi tehdä. Mutta jollen pysty sitä ottamaan, tulevat kaikki ympärilläni haastamaan minua, koska en pysty seisomaan omilla jaloillani. "Äidillä" tarkoitan sitä jatkuvaa hyväksyntää, jota ehkä haemme naisilta"

Heimon kokoajalla on varaa antaa estradia muillekin

Olen oppinut tuntemaan Teemu Syrjälää ihmisenä, joka kokoaa ympärilleen heimoa, niin miehistä kuin naisista. Tästä todisteena mm. hänen Youtube-kanavansa, jolla hän haastattelee lukuisia kiinnostavia ihmisiä "Tarkastelussa ihminen"-videosarjassaan. Hänen tapansa keskustella ja haastatella on hyvin oivaltava ja äärimmäisen lempeä ja silti skarppi. Kirjaansakin Teemu on sisällyttänyt useita kiinnostavia kirjoittajavierailijoita, kuten Sami Sundvik, joka kertoo ravintolisistä ja Karita Palomäki, joka kertoo miehistä, tunteista ja sisäisestä lapsesta.
                                 
Teemu Syrjälä ja Karita Palomäki, lähde kuvakaappaus Facebook
Yksi kirjan mielestäni upeimmista sanomista Teemulta on kuuntelemisen tärkeys. Siitä Teemu on itse hyvä esimerkki. Maailmassa on ihan tarpeeki yksin sooloilijoita jotka ennemminkin hajottavat ja hallitsevat kuin kokoavat yhteen. Teemu näyttää mallia yhteen kokoamisesta, heimon luomisesta. Niin videoillaan kuin kirjassaankin. Me kaikki tarvitsemme heimon. Mies tarvitsee heimon, jota varten hän tekee mitä tekee, eikä vain itselleen. Olemme kuin muurahaisia, yhteisöllisiä otuksia, kaikki ihmiset.


kirjan sisältö


Kirja on niin täynnä kiinnostavia makupaloja, että jos jatkan niiden tarjoilemista tässä kirjaesittelyssä, tulen kohta jo paljastaakseni liikaa. Kirjan sisällysluettelo kuitenkin kertoo kiinnostavia ja olennaisia teemoja siitä, mitä kaikkea kirjassa käsitellään. Voit kenties myös sen perusteella päättää, lisäätkö kirjan lukulistallesi. Minulla on tunne, että lisäät. Kenen muun haluaisit kirjan lukevan?

Esipuhe

Alkusanat

Osa 1; Elämällesi suunta: Mitä on elinvoimaisuus, Matkaan lähteminen, elämällesi suunta, kysymykset joita kysyä

Osa 2; Elinvoimainen mies: Täydellisen ruokavalion metsästys, perinteinen vai moderni ruokavalio, nopeasti vai hitaasti, täydellinen ruokavalio, rasva, aminohapot, hiilihydraatit, vieraskynä Sami Sundvik, hormonit hyrräämään, testosteroni, kasvuhormoni, insuliini, estrogeeni, kortisoli, kokonaisuuden tasapainottaminen, uni, stressin hallinta, vähennä stimulanttien saantia, vuorokausirytmitys, kylmä vesi, kuuma, D-vitamiini, feromonit, flow, liike ja läsnäolo, vieraskynä Johannes Hattunen

Osa 3; Mies, luonto ja merkityksellisen elämän piirteet: Miehen piirteet, antelias, irtipäästämisen taito, rehellisyys, oma polku ja voima, omista elämäsi-vastuu, itseluottamus ja ylpeys, hengitä maahan asti-hengitä koko kehollasi, luota heimoosi-löydä miehet elämääsi, kiitos, vastaanottaminen, luottamien

Osa 4; Parisuhteita, seksuaalisuutta ja kaiken antavaa rakkautta: Kuuntele, miehen rooli, parisuhde ja polariteetti, vieraskynä Kirsi Ranto, myös miehiin sattuu, kipu, tunteet, vieraskynä Karita Palomäki, isäksi tulemien, mitä voimme tehdä isinä, elämän oppikoulu, vieraskynä Tony Dunderfelt, seksuaalisuus, seksiä vai sielunyhteyttä, vieraskynä Mitra Vasara, miehet ja porno, mies ja impotenssi, vieraskynä Aaro Löf, Vieraskynä Nanna Valli

Päätössanat

lauantai 2. joulukuuta 2017

Kilokaupalla ravintolisiä, kottikärrylliset terveyssapuskaa, mutta entäs ruoansulatusentsyymit?

Hiljattain yksi ihana asiakkaani näytti minulle laboratoriotutkimustensa tuloksia. Rauta-arvot olivat nousseet ja vielä aika lyhyessä ajassa. Kysyin, että käytitkös sitä rautavalmistetta jota suosittelen? Ei hän vielä ollut saanut hankittua ihan kaikkia suosittelemiani tuotteita, mutta ruoansulatusentsyymit hän oli ottanut käyttöön.

Ruoansulatuselimistö


Ruoansulatus on aika tärkeä asia. Me olemme putki. Aika hieno ja monimutkainen biokemiallinen ja biomekaaninen putki, mutta putki kummiskin. Putken ulkopinta on osin karvainen, siinä on kaikkia erilaisia laaksoja ja kukkuloita ja erikoisia ulokkeita kuten sormet, korvat, nenä ja vielä näitäkin hassumpia härpäkkeitä. Putken ulkopinta on siis iho, suurin elimemme.

Putken sisäpinta on mahasuolikanavamme. Se vasta erikoinen on, ja pitkä. Jopa 9 metriä jos sen ottaisi ulos ja suoristaisi. Jos kaikki sen poimut, kurtut ja imeytymispinta levitettäisiin, se olisi vähintään tenniskentän kokoinen. Putken sisäpinta alkaa suusta, jatkuu nieluun, sieltä ruokatorveen, joka johtaa mahalaukkuun, joka puolestaan jatkuu ohutsuolena jossa on kolme osaa: pohjukaissuoli tyhjäsuoli ja sykkyräsuoli. Ohutsuoli jatkuu paksusuolena jonka alkupäässä on umpisuoli, johon on liittyneenä umpilisäki. Sitten on vuorossa nouseva paksusuoli, poikittainen paksusuoli, laskeva paksusuoli, sigmasuoli, peräsuoli ja peräaukko.

Ruoansulatuselimistöön kuuluu myös suussa sylkirauhaset, vatsaontelossa maksa ja sappirakko sekä vatsalaukun tuntumassa majaileva outo pitkulainen löllykkä elin, haima. Aika iso osa ihmisen sisuskaluista siis osallistuu ruoan käsittelyyn, jotta siitä saadaan ravintoaineita talteen ja loput pynnätään sitten jätöksinä ulos.

Nieleminen on hieno mekanismi. Kurkunkannen sulkeutumisella nieltäessä varmistetaan että ruoka menee ruokatorveen eikä keuhkoputkeen. Mahalaukussa on sekä ylempi että alempi sulkija, joka mahdollistaa sen ettei sieltä roisku hallitsemattomasti hapanta tavaraa ylöspäin (ei ainakaan pitäisi, eikä olisi suotavaa) eikä toisaalta lähde eteenpäin pohjukaissuoleen aivan ennenaikojaan. Sulkija on myös ohutsuolen ja paksusuolen liittymäkohdasta. Paksusuolesta ei tavaran enää pitäisi päästä falskaamaan takaisin ohutsuoleen. Sulkijalihaksia on myös peräaukossa, joista sisemmän antaessa periksi tunnemme tarpeen päästä pöntölle istuksimaan ja ulointa voimme (toivon mukaan) itse säätää jotta voimme tietyissä rajoin päättää tämän toimituksen ajankohdan silloin kun kaikki toimii kuten pitää.

Tahdonalaista toiminta on siis suuontelossa ruoan pureskelun suhteen ja ruoansulatuskanavan aivan loppupäässä. Muu on pitkälti automatisoitua hermoston ja hormonitoiminnan ohjaamana. Mekaanisen liikettä tapahtuu koko matkalta prosessissa: pureskelu suussa ja sitten mahasuolikanavan peristaltiikka eli ruokamassan puristelu ja eteenpäin vieminen. Lopuksi pitää vielä aktiivisesti poistaa ylimääräinen tavara. Ummetuksen kohdalla tämä voi olla kovaa työtä ja tuskaa, ripulin kohdalla hyvinkin vaivaton ponnistelu.

Ruoansulatus

Ihmisellä, jolla ruoansulatus toimii optimaalisesti, ruoan sulatus alkaa jo suussa, jossa syljen amylaasi-entsyymit alkavat hajottaa syömäämme tärkkelystä. Syljessä on myös hieman rasvaa hajoittavaa lipaasientsyymiä.  Hampaat pureskelevat ruoan ja mm. kieli siirtelee ruokamassaa jotta se pyörii suussa niin hyvin että tulee kauttaaltaan pureskelluksi. Paitsi jos hotkit pureksimatta kunnolla ja huuhtelet puutteellisesti pureskellun massan vaan äkkiä alas jollakin ruokajuomalla. (Et kai vaan tee näin?) Hyvin pureskellussa ruoassa on hyvin pinta-alaa ruoansulatusentsyymeille pilkkoa ruokaa siihen muotoon, että se voi imeytyä elimistön käytettäväksi.

Kun ruokamassa kulkeutuu ruokatorvea pitkin mahalaukkuun siellä muodostuva suolahappo alkaa jo pehmittämään mm. proteiiniruokaa sulavampaan muotoon. Suolahappo myös aktivoi pepsiiniä, joka jatkaa proteiinien sulattamista. Pieniä määriä lipaasiakin erittyy mahanesteeseen rasvaa  hajottamaan. Syljen amylaasientsyymin vaikutus jatkuu jonkin aikaa mahalaukussa, mutta vaimenee siellä muiden mahanesteen entsyymien vaikutuksesta.

Mikäli tärkkelyspitoinen ruoka ja esimerkiksi hedelmät jäävät pitkäksi aikaa muun ruokamassan kanssa nalkkiin mahalaukkuun, ruoansulatus voi heiketä ja voi esiintyä vatsaoireita kuten turvotusta, kipuja ja suolikaasujen runsasta muodostumista. Tätä tietoa voi käyttää hyväkseen ja syödä hedelmät vain tyhjään mahaan ja pitämällä tärkkelyspitoinen ruoka eri aterialla kuin proteiinit. Tätä yhdistelysääntöä hyödyntämällä monet ovat päässeet epämääräisistä vatsavaivoistaan ja heidän ruoansulatuksensa toimii paremmin. Joskus parhaat konstit ovat ilmaisia tai lähes ilmaisia!
     
                                
Ruoansulatus jatkuu ohutsuolessa. Maksa truuttaa sinne sappinestettä, joka on konsentroituneena sappirakkoon ja tämä neste auttaa emulgoimaan rasvan, jolloin sen imeytymispinta-ala kasvaa. Haimanesteessä on lipaasia, joka edelleen pilkko rasvoja. Haimanesteessä on myös erilaisia proteiineja pilkkovia entsyymejä, jotka jatkavat suolahapon ja pepsiinien aloittamaa pilkkomista. Haimanesteessä on myös hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä. Viimesilaus ravintoaineiden pilkkoutumiseen tapahtuu poimuisessa ja nukkapintaisessa ohutsuolen pintakerroksessa, jossa ravintoaineista tehdään niin pieniä, että ne voidaan kuljettaa pintasolun läpi elimistöön. Ohutsuolikin on siis ruoansulatusentsyymejä muodostava elin. Jotkut pienimmät ravintoaineet kulkeutuvat kehomme käyttöön solujen väleistä. Suurin osa ravintoaineista kootaan suolistosta porttilaskimoa pitkin ensin maksan esikäsiteltäväksi ja sieltä annosteltavaksi edelleen verenkiertoa pitkin muualle kehoon. Valtaosa rasva-aineista pakataan kuitenkin lipoproteiinipartikkeleihin, jotka kulkeutuvat elimistöön imunestekierron mukana. Aika monimutkainen, mutta nerokas järjestelmä, vai mitä?

Mikä häiritsee nykyihmisen ruoansulatusta?

Koko tätä hienoa orkesteria ohjataan siis ruoansulatushormoneilla ja hermoston toiminnalla. On lukuisia asioita, jotka saavat nykyihmisen ruoansulatuksen toimimaan epätahdissa ja heikosti ja tämä johtaa mahasuolikanavan epätasapainotilaan ja ravintopuutoksiin. Mm. virheravitsemus, stressi, toksiinit (ympäristömyrkyt, ruoasta peräisin olevat myrkyt, hometoksiinit, amalgaamien elohopea), lääkitykset (mm. vatsansuojalääkkeet, antibiootit), suolistotulehdukset, mahalaukun tulehdukset (mm. helico-bakteeri), haavaumat ja surkastuminen (atrofinen gastriitti), erilaiset rasitus- ja sairaudentilat (burn out, traumaattiset tapahtumat, ylikunto, kilpirauhasen vajaatoiminta, anoreksia yms.) ovat syypäitä tähän.

Mistä tietää, onko ruoansulatus pielessä?

Joskus ulosteessa saattaa näkyä sulamatonta ruokaa, joskus tavara saattaa kellua pöntössä merkkinä siitä että rasvat eivät ole sulaneet ja imeytyneet, mutta usein voi olla varma että ruoansulatus on pielessä jos on stressiä tai jonkinlainen pitkäaikainen kehon, mielen tai molempien rasitustila, sillä stressi huonontaa ruoansulatusta täydellä varmuudella. Stressiä on myös kova ja usein toistuva liikunta. Siksi aktiiviliikkujilla on usein vatsavaivoja varsinkin jos syödään liian vähän eikä ole tarpeeksi lepopäiviä treeniaikatauluissa.

Hiuksista, kynsistä ja ihosta näkyy usein myös herkästi heikon ruoansulatuksen tuloksena syntynyt ravintopuutos. Hiuksia saattaa lähteä enemmän kuin tavallisesti ja hiusten laatu saattaa muuttua tai huonontua. Kynnet saattavat heiketä ja muuttua erilaisiksi. Iho saattaa kuivua, herkistyä, muuttua ihottumaiseksi tai elottomaksi. Ruoansulatus- ja suolisto-ongelmat voivat tuottaa myös aknea ja hormonaalisia epätasapainotiloja.
                          
Ruoansulatusongelmat johtavat toki myös erilaisiin vatsaoireisiin, mutta vaikuttavat välillisesti myös väsymystä tuottaen. Vaikutus voi kohdistua myös aivoihin, jolloin voi tulla muutoksia kognitiivisissa kyvyissä ja mielialan säätely voi vaikeutua.

Usein heikentynyt ruoansulatus on kuin sormenjälki. Sen voi tunnistaa monista eri piirteistä, kokonaistilanteesta.

Miten tukea ruoansulatusta?

-Stressin ja liikarasituksen välttäminen
-Riittävä lepo
-Ravintotiheä ja monipuolinen, mahdollisimman yksilöllisesti juuri sinulle sopiva ruokavalio
-Riittävä pureskelu ja rauhassa syöminen
-Proteiinien ja tärkkelysten pitäminen eri aterioilla esim. siten että päivän ensimmäiset ateriat ovat VHH-tyyppisiä ja esim. päivän viimeinen ateria tärkkelyspitoinen sisältäen myös mm. kasviksia, marjoja ja hieman jotakin luonnollista ja terveellistä rasvaa. Tärkkelystä voidaan tarvita myös liikuntasuoritusten yhteyteen.
-Ruoansulatusentsyymien käyttö päivän pääaterioilla. Valmisteita on runsaasti markkinoilla. Kannattaa kysyä suosituksia pätevältä luontaistuoteneuvojalta tai fytonomilta tai ravitsemusasiantuntijalt, jonka koulutukseen ravintolisät ja luontaistuotteet kuuluvat (mm. Suomen Ravintoterapiayhdistyksen nettisivuilta lyötyvät asiantuntijat). Nämä valmisteet sisältävät erityyppisiä ravintoaineita pilkkovia ruoansulatusentsyymejä.
-Jos proteiinien sulaminen on erityisen ongelmallista, voi kyse olla myös puutetellisesta suolahapon erittymisestä, jolloin voidaan käyttää lisäksi suolahappovalmisteita. Kaisa Jaakkolalla on tästä aivan erinomainen kirjoitus blogissaan: http://kaisajaakkola.com/2012/02/vatsahappotesti/
-Probioottiset valmisteet, kuten maitohappobakteerivalmisteet, Boulardii-valmisteet ja maaperäbakteerivalmisteet ovat usein myös avuksi. Tosin jos henkilöllä on ohutsuolen mikrobiston liikakasvua, nämä tuotteet saattavat pahentaa vatsaoireita. Tällöin ongelmia usein pahentavat myös varsinkin sokeri ja fermentoidut eli hapatetut ruoka-aineet ja juomat. Jos tällaisia ongelmia ilmenee, kannattaa kääntyä funktionaaliseen lääketieteeseen perehtyneen lääkärin tai ravitsemusammattilaisen puoleen.
-Ruoansulatusta voi toisinaan helpottaa myös esim. yrttivalmisteilla kuten nk. ruotsintipoilla tai ottamalla tavaksi juoda ruokailun yhteydessä veteen sekoitettuna pari ruokalusikallista luomulaatuista pastöroimatonta omenaviinietikkaa. Jos sinulla ei ole ongelmia alkoholin käyttösi kanssa tai esim. lääkitys, raskaus tai jokin seikka terveydentilassa ei estä kohtuullista alkoholinkäyttöä, voi joskus raskaamman aterian jälkeen ottaa pienen tujauksen yrttilikööriä. Sekin usein edistää ruoansulatusta, mutta tätä konstia ei kannata ottaa säännölliseen käyttöön, ettei alkoholinkäytöstä syyttä suotta tee säännöllistä tapaa elämäänsä.

Älä jätä ruoansulatusta huomiotta!
Moni valistunut nykypäivän ihminen on jo hyvin perillä siitä että suoliston tasapaino ja laadukas terveellinen ruoka ovat avainasemassa terveessä hyvässä elämässä ja siinä että toivutaan ja parannutaan erilaisista terveysongelmista. Silti ruoansulatus saattaa siinä kaikessa jäädä vielä hieman heikolle huomiolle. Saatetaan syödä todella terveellisesti ja kaapit saattavat olla täynnä erilaisia ravintolisiä ja terveyttä tukevia yrttivalmisteita. Tämä kaikki hieno aines saattaa kuitenkin osin, jopa suurelta osin mennä hukkaan jos ravinnon pilkkoutuminen ja imeytyminen suolistosta on heikkoa. Siksipä joskus ensisijaisin ja tärkein tuote, joka tulisi hankkia onkin purkki ruoansulatusentsyymejä. On toki tärkeä sitten miettiä myös niitä tekijöitä, jotka omassa elämässä sitä ruoansulatusta voivat häiritä.

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Kilpirauhaskiistan taustalla kyvyttömyyttä kestää häpeää

Häpeän tunne on kenties tunteista ei-toivotuin ja kirvelevin, koska se uhkaa kykyämme ylläpitää itsestämme mielihyvänsävyistä kokemusta: sitä että olisimme hyödyllisiä, arvostettuja ja hyviä ihmisiä. Häpeän tunne on voimakas tunne ja se saa meidät pelkäämään sitä että meidät erotetaan laumastamme kuolemaan yksin erossa yhteisömme suojasta. Jos emme suostu kohtaamaan häpeän tunteita, meistä tulee tuhoisia sekä itsellemme, että usein myös muille ihmisille.



Olen viime vuosina kirjoittanut 21 kirjoitusta blogiini aiheesta "kilpirauhaskiista". Löydät nämä aiheet kyseisellä hakusanalla tuosta blogin sivupalkista kohdasta "tunnisteet".

Taustaa:

Muutama vuosi sitten muutamat potilaistaan aidosti välittävät lääkärit olivat alkaneet määräämään potilailleen enenevässä määrin myös muunlaisia kilpirauhaslääkityksiä kuin Thyroxin. Samoihin aikoihin, ellei jo aikaisemmin potilaat olivat nimittäin ottaneet näistä lääkityksistä selvää ja verkostoituneet keskenään kansainvälisesti, sitten Suomessakin sosiaalisessa mediassa. He eivät halua jäädä passiivisiksi potilaiksi "lääkärien armoille". He haluavat oppia itse ja he ovat fiksuja ja neuvokkaita. Potilaillakin on näet aivot ja nykyään tieto on kaikkien saatavilla.

Lääkärit havaitsivat nopeasti että tietynlaisissa tilanteissa Thyroxin ei ole ollenkaan sopiva lääke varsinkaan yksistään ja alkoivat hoitokokeiluja muilla lääkityksillä. Nämä lääkärit ovat myös henkisesti niin kypsiä ja heillä on niin hyvä ammatillinen terve itsetunto, etteivät he koe sitä uhkaksi, että potilaalla on paljon tietoa ja he ottavat aktiivisen roolin hoidossaan.Tulokset lääkemuutoksista olivat erittäin lupaavia ja tuhannet kokivat saavansa elämänsä takaisin paremmalla lääkityksellä.

Nämä muut lääkitykset olivat:
-eläinperäiset valmisteet eli sian kilpirauhasesta tehdyt kilpirauhashormonivalmisteet, jotka sisältävät kaikkia kilpirauhasen hormoneja siinä missä Thyroxin sisältää vain yhtä varastohormonia.
-Synteettinen T3-hormoni eli aktiivinen hormoni (Thyroxin on tämän hormonin varastomuoto, jonka kuuluu kehossa ensin muuntua aktiiviseksi T3-hormoniksi. Kaikilla tämä muunto ei toimi kovin hyvin terveydellisistä tai geneettisistä syistä, siksi yksilöllinen tarve lääkityksille)

Molemmat näistä lääketyypeistä ovat olleet markkinoilla kauemmin kuin Thyroxin ja molempia voidaan käyttää kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitamiseen siinä missä Thyroxinia. Mikään ei biologisesti viittaa siihen että Thyroxinin tulisi olla ensisijainen vaihtoehto, sillä mm. eläinperäinen valmiste on fysiologisempi tapa korvata puuttuvia kilpirauhashormoneja.

Lääkärikunnassa on kuitenkin runsaasti kateutta ja vääränlaista tuhoavaa ylpeyttä. Tämä on omiaan synnyttämään arvovaltakiistoja, joissa potilaan etu jää jalkoihin. Tähän kun yhdistää vielä viranomaisten omat intressit säilyttää asemansa, miellyttää valtaapitäviä ja heidän ammattitaidottomuutensa, niin potilaiden ja heitä hyvin hoitaneiden lääkärien vuosien piina on valmis.

Ote Lääkäriliiton kollegiaalisuusohjeista:

"Lääkärin on käyttäydyttävä kollegoitaan kohtaan suvaitsevasti ja osoittaen hyvää tahtoa.  Erimielisyydet voidaan yleensä sopia perehtymällä toisen näkökohtiin. Jos ammattiasioissa syntyy ristiriita, lääkärin tulee pyrkiä selvittämään erimielisyys viiveettä ja suoraan kollegansa kanssa."

Jotkut kateelliset ja ymmärtämättömät kollegat unohtivat nämä kollegiaalisuusohjeet ja alkoivat tehtailemaan näistä "väärin parantavista" kollegoistaan ilmoituksia Valviraan. Valvirassa oltiin ja ollaan yhä asian tiimoilta pihalla kuin lumiukot. Tietämättömyyttä ja osaamattomuutta kuin usein leimaa täydellinen sairaudentunnon puute. Kuvitellaan että osataan tai tiedetään. Kun kyseessä on henkilö tai taho, jolla on valtaa, syntyy pahaa jälkeä.

Tässä vaiheessa kiista ja kahtiajakautuneisuus alkoi syventyä. Väärässäolevat todennäköisesti alkoivat hyvin pian syvällä sisimmässään ymmärtää olevansa väärässä. Tämä herätti tietenkin pelkoa maineen ja aseman menettämisestä ja nolostumista ja häpeää. Kamalia tunteita! Piti alkaa paaduttamaan omaatuntoa ja rakentamaan mielipiteensä ja agendansa ympärille panssaria, joka vaikuttaisi mahdollisimman tuhoutumattomalta. Kiista ei alkujaankaan ole perustunut millään tavalla tieteeseen vaan kyseessä on pohjimmiltaan arvovaltakiista ja ihmisten egojen pönkittäminen, pelosta käsin ohjautuminen.

Tilannetta lietsottiin niin että lääkärikunnassa jopa rohkaistiin toisia lääkäreitä tehtailemaan ilmotuksia Valviraan kaikista lääkäreistä jotka määräsivät T3-hormonia sisältävää hoitoa. Endokrinologit eli umpieritysopin erikoislääkärit tosin ovat tässä suhteessa turvassa ihan vain asemansa takia. Heistä ei tehtailla mitään ilmoituksia. Se olisi hierargiavirhe lääkärikunnassa, "isompien poikien" varpaille astumista ja ammatillinen itsemurha.

On myös ihmeellisiä kuvitelmia siitä että endokrinologit joukkona osaisivat jotenkin erityisen hyvin hoitaa kilpirauhasen vajaatoimintaa. Niin heidän pitäisikin osata! Todellisuudessa potilaat tietävät paremmin. Koko maassa on vain pari kolme endokrinologia, joka ei ole näistä asioista ihan niin pihalla kuin loput. Muuten se kliininen osaaminen ja tietotaito on lääkärikunnassa ihan muualla. Tietenkin potilaat haluavat äänesää jaloillaan! Heitä ei kiinnosta kuka luulee olevansa oikeassa vaan kuka heitä osaa auttaa.

Lääkärit, jotka joutuivat tällaisen kollegojensa ja viranomaisten vainojen kohteeksi tietenkin veivät Valviran oikeuteen tällaisesta ällöstä ja typerästä tumpuloinnista. Oikeudenkäynnit ovat tähän mennessä osoittaneet ettei mitään todellisia perusteita rajoittaa näiden lääkärien oikeuksia ole olemassakaan. Potilasvahingoista ei ole näyttöä. Jos kaikista vastaavantyyppisistä kiistoista ja tilanteista lääkärit käräyttelisivät toisiaan Valviraan, virasto hukkuisi näihin juttuihin ja meillä olisi kohta aika vähän täydet oikeudet omaavia lääkäreitäkin olemassa. Tilanne on siis täysin absurdi ja ihmisten oikeustajua loukkaava. Valviralla on loputtomasti veronmaksajien varoja käytössää, jolla se pitkittää oikeuskäsittelyjä hallinto-oikeuksien asteissa. Siinä, jos missä palaa rahaa.
                                                                                                                                                                                                       
Myös siinä palaa rahaa, että ihmisiä haluttaisiin näköjään ennemminkin pitää sairaina kun uskallettaisiin hoitaa kuntoon. Eikö haluta veronmaksukykyisiä toimeliaita kansalaisia? En minäkään pystyisi yhtään mihinkään enkä olisi opiskellut itselleni uutta vaativaa ammattia ellen olisi saanut minulla paremmin toimivaa kilpirauhaslääkettä.

Olen samassa tilanteessa kuin moni muukin kilpirauhaspotilas tällä hetkellä. Lääkärini on Valvira painostanut olemaan määräämättä T3-hoitoja vaikka yksikään tämän lääkärin potilas ei ole valittanut hoidostaan. Minun lääkärini on Espanjassa ja koska sieltä ei saa minun kilpirauhaslääkettäni, tilaan sen kansainvälisestä apteekista Saksasta. Minut on pelastanut kielitaito ja se ettei taloudellinen tilanteeni ole mitenkään erityisen huono. Monilla on asiat huonommin. Monilta on keskeytetty hoito kokonaan tai he ovat joutuneet palaamaan heille sopimattomalle lääkitykselle. Moni voi erittäin huonosti. Moni on siksi myös hyvin masentunut.

Syvällä sisimmässään kollegoistaan kanteluja tehtailleet lääkärit tietävät että he ovat toimineet pahasti. Valvirassakin tiedetään että on tehty emämunaus kun on lähdetty rajoittamaan täysin väärin perustein lääkärien oikeuksia harjoittaa ammattiaan. Vaan kun pitää pelätä että päitä putoilee ja jossakin vaiheessa sonta leviää siinä määrin tuulettimeen että halutaan etsiä syntipukkeja. Siihen tarvittaisiin oikeasti aika suuri ihminen, että tällaisessa tilanteessa enää kehtaisi ja uskaltaisi tunnustaa olleensa väärässä. Joskus se täydellinen takinkääntö ja antautuminen vaan kuitenkin olisi paikallaan. Jos tähän ei riitä testiksiä tai ovarioita niin vähintäänkin pitäisi koittaa etsiä jonkinlaista kunniallista tapaa perääntyä, mutta vaikealta näyttää.

Me potilaat olemme tämän täysin epäinhimillisen ja hullun kilpirauhassodan siviiliuhreja. Muutama lääkäri on puolustusasemissa puolustamassa sekä meitä että itseään melkoista sotakoneistoa vastaan. Joku on kuitenkin tämän sodan moraalinen voittaja ja sitä voittoa ei voi ottaa pois vaikka sodan lopputulos olisi mikä tahansa.

torstai 14. syyskuuta 2017

Teemu Syrjälä: Miksi mies pakenee luolaansa

kuva: Samuel Glassar
blogistin alustus:

Tämänkertainen vieraileva kirjoittaja on pian ilmestyvän kirjan: "Elinvoimaisen miehen kirja" kirjoittaja Teemu Syrjälä. Saamme siis väkevää, viisasta ja elinvoimaista miesnäkökulmaa tähän blogiin.

Miksi aihe sopii tähän blogiin? Siksi että se miten sinut me olemme itsemme kanssa suhteessa sukupuoli-identiteettiimme ja se miten hyvin kykenemme ymmärtämään kumppaniamme ja esimerkiksi vastakkaista sukupuolta ja miten hyvin kommunikoimme toistemme kanssa, vaikuttaa suuresti hyvinvointiimme ja terveyteemme. Siinä missä toimivat, lämpimät, ymmärtävät ja riittävän ilmavat ihmissuhteet voivat olla iso voimanlähde niin terveydessä kuin sairaudessa, sairaat, ummehtuneet, riitaisat ihmissuhteet, joista puuttuu ymmärrys ja tuki voivat rampauttaa meitä henkisesti ja vetää meidät tyhjiin ilosta ja energiasta.

Päivääkään en itse ole ollut mies, mutta ympäristöäni tarkkailemalla ja miesten kanssa kommunikoituani olen havainnut, että mies, joka saa tuntea olevansa tarpeellinen ja hyväksytty, joka saa rauhassa tehdä omia tärkeitä asioitaan ja joka on sinut miehisyytensä kanssa kukoistaa. Mies joka ei saa rauhassa olla mies ja jolle koko ajan nalkutetaan ja jota yritetään koko ajan muuttaa jonkinlaiseksi, jolla ei tunnu olevan tarkoitusta ja päämäärää ja joka ei saa tuntea omaa voimaansa kuihtuu ja masentuu.

Miehen täytyy päästä välillä rauhassa funtsimaan asioita luolaansa. Hän ei tule sieltä pois, jos olet ovella maanittelemassa. Näin Teemu kirjoittaa tässä meille naisille ja miksei miehillekin:




Miksi mies pakenee luolaansa?
Oletko koskaan kokenut tunnetta, että sinulla ja kumppanillasi menee hyvin, kunnes jokin muuttuu salamannopeasti? Mies sulkeutuu, hiljenee, häviää paikalta, joko fyysisesti tai emotionaalisesti, usein molemmin tavoin. Miksi näin tapahtuu ja mitä voimme oppia tästä?
Yleistettynä, mies ja nainen suhtautuvat stressiin eri tavalla. Mies ”taistelee, pakenee tai jäätyy” kun taas nainen haluaa jakaa, kontaktoitua ja tuntea emotionaalista turvaa. Roolit voivat olla (ja usein nykyaikana ovatkin) myös toisinpäin. Useiden miesten tapa reagoida stressiin on sulkeutua, tarkastella asiaa, peilata, pohti ja etsiä ongelmaan ratkaisua. Kun mies haluaa mennä luolaan, onko hänen hyvä antaa vain mennä? Vai pitäisikö häntä auttaa?
Hyvä ymmärtää miksi mies pakenee ja sulkeutuu

  • Se on aikaa latautua.
  • Se rauhoittaa ja tasapainottaa, täten myös vahvistaa hänen omaa olemistaan. Vetäytyminen tuo mahdollisuuden löytää hänen oman keskuksensa.
  • Hyväksy ja anna hänen mennä.
  • Kyse ei ole toisen ihmisen tai ihmissuhteen väheksymisestä.
  • Minkään ei tarvitse olla ”vialla” tai ”huonosti”, kun mies tarvitsee omaa aikaa. Usein kuitenkin jokin stressaava tilanne voi luoda tarpeen vetäytymiseen.
  • Häntä ei tarvitse auttaa tai tehdä onnelliseksi (pienemmissä tilanteissa siis, järjen käyttö on sallittua).
  • Mikäli mies on uupunut, todennäköistä on, että hänen testosteroninsa on korvaantunut estrogeenillä (aromataasi). Mikäli tätä jatkuu pitkään on seurauksena ylipaino ja valittava ukko! Vetäytyminen auttaa kuormituksen vähentämisessä, auttaen testosteronia jälleen palautumaan. Tämän vuoksi useat miehet tykkäävät katsoa tv:tä, lukea lehteä tai nykyään meditoida ja tehdä omia projektejaan. Tämä ei tarkoita tietenkään pelkkää vetäytymistä tai omia puuhasteluja. Tunnistatko onko kyseessä todellinen tarve (usein muutamista tunneista korkeintaan muutamaan päivään) vai jatkuvaa laiskottelua, joka ei palvele kumpaakaan?
Miksi mies sulkeutuu? Tähän kysymykseen on monta syytä, mutta näkisin että nämä ovat yleisesti taustalla:

  • Hän kokee väheksyntää läheisessä ihmissuhteessa.
  • Hän kokee ”tarpeettomuutta”, eli häntä ei tarvita mihinkään.
  • Hän on ylikuormittunut ja kaipaa nollausta (minkä hiljaisuus usein tuo miehelle).
  • Hän on peloissaan. Varsinkin läheisessä ihmissuhteessa vetäydymme silloin kun pelkäämme ihmissuhteemme puolesta. Varsinkin silloin kun kumppani tuo jollain tasolla ilmi epävarmuutensa miestä kohtaan esille.
  • Häntä loukataan epäsuorasti, viittaamalla esim. siihen mitä asioita on vielä tekemättä. Vaikka tarkoitus sanomisessa olisi hyvä, se voi hukkua tunteisiin.
Usein asiat ovat pieniä, mutta miehet ovat yllättävän herkkiä otuksia, varsinkin silloin, kun he ovat avanneet sydämensä. Silloin pienikin asia voi hermostuttaa, koska se avaa vanhoja haavoja, usein lapsuudesta. Näihin usein ylireagoimme, koska hermostomme antaa vanhan ärsykkeen, jonka tunnemme kehossamme. Usein asia liittyy äitisuhteeseemme. Mutta keskitytään nyt tähän hetkeen, mitä voimme tehdä, sekä miehenä että naisena?
kuva: Samuel Glassar
On hyvä ymmärtää, että voimme harjoitella toimintatapojamme. Kaiken ei tarvitse olla ennalta määrättyä, kuinka toimimme ja miten reagoimme. Voimme harjoitella (myös miehinä) emotionaalista viisauttamme. Äärimmäisen tärkeää on huomioida meidän keskushermostomme, johon olemme saaneet nuoruudessamme ärsykkeen, jota kannamme mukanamme koko elämän. Tai ainakin siihen asti kunnes asetamme ”käyttöjärjestelmäämme” uuden ohjelman. Käyttöjärjestelmällä tarkoitan meidän koko olemista, erityisesti tässä yhteydessä meidän keskushermoston oppimaa ohjelmointia lapsuudesta. Tämä ”ohjelma” on se sama reagointitapa, jota toteutimme lapsena kun äiti (tai muu läheinen) torui tai neuvoi meitä. Mielellä ymmärrämme, että nykyinen ihmissuhteemme ei ole vanhempamme mutta hermosto ei tätä eroa näe. Se vain toteuttaa sille opetettua ohjelmaa.

Opettelemalla voimme kasvaa, kehittyä ja luoda myös uudenlaisia tapoja meidän olemiseen, reagointiin ja ennen kaikkea rakastamiseen! Tämä on miehisyyden vallankumous, jota suuri osa ei ole vielä koskaan kokenut! Nyt voimme opetella rakkauden samurai taitoja täysin uudella tavalla. Mutta mistä lähteä liikkeelle?

  • Ymmärrä (sekä mies että hänen kumppaninsa), että kyseessä on vain tunnereaktio. Jo tämän sisäistäminen voi olla ison muutoksen mahdollistaja. Me emme ole tunteemme, meillä on tunteita.

  • Kysy itseltäsi, mitä tässä tapahtuu, mikä on totta! Usein tapahtumat joita koemme, eivät ole samoja mitä oikeasti tapahtuu! Monesti olen kysynyt kumppanilta, että mitä tarkoitit sanoillasi. Kumppanin selittäessä ymmärrän, että en ymmärtänyt mitään. Olen keksinyt tarinan omassa päässäni (tai hermostossani).

  • Päätä jo etukäteen toimintamallisi! Tämä on tärkeää, sillä tunteiden keskellä emme ajattele järkevästi. Tilanteessa on turha enää yrittää miettiä mitään oleellista. On hyvä päättää etukäteen miten toimia, jos puukko iskeytyy liian syvälle. Itselläni on toiminut seuraavat:
    1. Sulje silmät, hengitä syvään ja rentouta keho.
    2. Mikäli homma lähtee lapasesta, mene toiseen huoneeseen, makaa, rentoudu ja toista 1. kohdan toimet.
    3. Ja sitten kun nekään ei auta, niin lähde ulos kävelylle. Usein vahvan hengityksen, puhinan ja mekastamisen kanssa. Tämä on toiminut joka kerta tähän asti. Palaa vasta kun hermosto on rauhoittunut ja aivot saavat jälleen happea ja verta. Selvitä tilanne.

  • Yksi merkityksellinen oivallus oli se, kun tajusin, että vetäytymisestä palaa mieluusti, jos on jotain syytä palata. Eli toisin sanoen on merkitys palaamiselle. Mikäli minua tarvitaan, minulla on merkitys eli voin antaa omista superlahjoistani maailmalle. Kuulostaa kornilta, mutta me olemme hassuja otuksia. Me (tai minä ainakin!) haluamme olla sankareita, erityisesti meidän rakkaille. Se on yksi parhaita tuntemuksia kun koen, että olen antanut jotain hyvää, jotain rakkaudellista maailman kauneimmalle otukselle. Nainen jos uskaltaa avata sydämensä, lähestyä pehmeästi, rakastavasti, se sulattaa miehen sydämen erittäin nopeasti. Tämä on tietenkin mahdottoman pelottavaa ja sen takia moni ei sitä käytä, koska mahdollisuus torjumiseen on olemassa. Mutta omassa kokemisessani, kumppanini tätä tehdessä, se on välitön sydämen avaaja. Toki vastuu ei ole pelkästään naisella, myös miehen on tärkeää opetella tätä ja sosiaalisia taitoja. Mutta sanonpa vaan vielä kerran, teillä naisilla on paljon avaimia mitä voisitte käyttää meidän jäyhien sydämien avaamiseen. Riskinsä, mutta hei, elävässä elämässä niitä on aina!



Ennen kuin päästän sinut harjoittelemaan, niin on hyvä muistaa, että kaikki on mahdollista. Me (sekä miehet että naiset) voimme kehittyä rakastamaan syvemmin ja aidommin. Ei ole pakko, mutta kasvaminen on erittäin mahdollista. Useille meistä ei ole annettu järkeviä toimintamalleja, puhumattakaan rakkauden käyttö-opasta. Ne ovat taitoja, joiden eteen meidän pitää työskennellä, jotta opimme niitä käyttämään todellisessa elämässä.

Yllä olevat asiat ovat tietenkin yleistyksiä ja eivät päde kaikkiin tilanteisiin. Oletan että sinä lukijana osaat navigoida omassa elämässäsi tarpeellisiin suuntiin. Mikäli miehesi ainoastaan makaa sohvalla katsoen tv:tä, puhuen sinulle alentavasti ja sabotoiden omaa sekä sinun elämääsi, on todennäköistä että sinulla on poika talossa. Lue lisää pojista ja miehistä TÄÄLTÄ (https://hidastaelamaa.fi/2017/05/nain-pojat-ja-miehet-kayttaytyvat-eri-tavalla-naisia-kohtaan/)

Myöskin ymmärrän hyvin selkeästi sen, että roolisekoittumisen vuoksi myös nainen voi kokea suurta tarvetta luolaansa. Varsinkin nykyajan suurissa vaatimuksissa tämä on erittäin ymmärrettävää. Toivon, että otat tämän tekstin enemmän peilausalustana, kuin ahdasmielisenä ehdottomuutena.
Sinulla, minulla ja meillä on valtavan suuri rakkauspotentiaali käyttämättä. Me voimme oppia valjastamaan joka solumme kokemaan ja vastaanottamaan valtavaa rakkautta. Usein meidän läheiset ihmissuhteemme ovat loistava paikkoja harjoitella hyväksyntää, irti päästämistä ja uusien toimintamallien oppimista. Me olemme suuri rakkauslahja tälle maailmalle. Uskalletaan itsemme loistaa ja annetaan läheisten ihmistemme loistaa myös!

Terveisin
Rakkauden samurai eli
Teemu Syrjälä
www.teemusyrjala.com
Face: Teemu Syrjala
Insta: @teemusyrj

Teemun kirja ”Elinvoimaisen miehen kirja” tulossa Lokakuussa 2017. Kurkkaa kiertue täältä:
https://www.facebook.com/events/309419299531713/

Kurkkaa myös haastattelusarja, jossa myös Nina on ollut mukana:
https://www.facebook.com/pg/Tarkastelussa-Ihminen-819407821424613/videos/?ref=page_internal