torstai 20. heinäkuuta 2017

Puolustuspuhe punaiselle palmuöljylle


Blogistin alustus:

Vierailevana kirjoittajana on tällä kertaa Tiina Kalu Bon Tuonti Oy:stä. Yhteistyö on sikäli kaupallista, että sain Tiinalta perheemme käyttöön ihanaa punaista palmuöljyä, mutta aloite kirjoitukseen tuli minulta. Punaiselle palmuöljylle olisi hyvät markkinat Suomessa, mutta sitä ei vielä elintarvikkeena oikein tunneta ja ihmisillä saattaa olla siitä virheellisiä käsityksiä. Halusin auttaa Bon Tuonti Oy:tä ja halusin tuoda ihmisten tietoisuuteen, että punainen palmuöljy on terveellinen, hyvä lisä niiden rasvalähteiden joukossa, joita on suositeltava käyttää. Suosittelen kokeilemaan sitä ja ottamaan sen valikoimiin. Meidän on hyvä saada erityyppisiä rasvahappoja monimuotoisista lähteistä. Punainen palmuöljy on yksi niistä. Annetaanpa Tiinalle puheenvuoro:

Puolustuspuhe punaiselle Palmuöljylle






Punainen palmuöljy on vuosituhansia vanha öljy. Tuo lämpöä kestävä, ravinteikas öljy sisältää runsain määrin karoteenia sekä E-vitamiinia. Sen terveysvaikutuksista löytyy lukemattomia tieteellisiä tutkimuksia. Miksi niistä ei puhuta? Miten on mahdollista että vuonna 2013 Amerikassa Dr. Ozin vuoden ihmeeksi valittu tuote ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota?






Punainen palmuöljy on maukas lisä erilaisiin keittoihin.
Kurpitsakeiton kuva: Hanna Stolt/Gurmee blogi

Punaisen palmuöljyn esiin tulemisen esteenä on palmuöljyn laaja negatiivinen maine. Tuo negatiivisen maineen muuri on rakennettu sen ympärille niin huolella että todellisuus jää täysin pimentoon. Mustamaalaaminen on lyönyt läpi. Se on lyönyt läpi niin taidokkaasti että palmuöljyn puolestapuhujien on erittäin haasteellista saada äänensä kuuluviin. Miksi näin on? 







Miten on, kannattaako palmuöljyä oikeasti vältellä?







Ennen tähän kysymykseen vastaamista kannattaa ensin pysähtyä suuren kysymyksen äärellä.



Mitkä olisivat seuraukset jos palmuöljyn viljely kiellettäisiin kokonaan?







Vaikka palmuöljyn käyttö lopetettaisiin kokonaan, se ei poistaisi rasvan kulutusta mihinkään. Se johtaisi meidät suuren kysymyksen äärelle: Millä viljelymuodolla saataisiin tuotettua tarvittava määrä öljyä. Jos öljypalmuviljelmien tuottama sato korvattaisiin jollain muulla viljely tavalla, olisi se luonnon kannalta erittäin vahingollista. Jos se korvattaisiin esimerkiksi pellossa viljeltävällä soijaöljyllä, viljelyalaa tarvittaisiin kymmenen kertaa enemmän. Laajan maa-alan lisäksi viljelyyn käytettäisiin myös huomattavasti enemmän lannoitteita. 







Miten meidän tulisi toimia?







Kuluttajien tulisi valinnoillaan suosia sertifioitua palmuöljyä. Sen sijaan että vastustaa kaikkea palmuöljyä, kannattaa nostaa esiin sertifioidun palmuöljyn luontoa suojelevat vaikutukset. Malesia on edelläkävijä sertifioidun palmuöljyn suhteen. Malesiassa on luonnonmetsiä maan pinta-alasta yli 60 % ja tuo luku on pysynyt lähes samana 1990-luvulta lähtien. Lainsäädöksillä on pystytty tehokkaasti puuttumaan laittomaan metsän kaatamiseen. Sertifioidun palmuöljyn osuus nousee päivä päivältä, koska siihen on alettu kiinnittämään huomiota enenevissä määrin. 






Aurinkokeksit saavat nimenmukaisen värinsä Bonred öljystä.
Kuva Anna Maijala/Antipastaa blogi

Palmuöljyä ei siis kannata kieltää kokonaan. Sen sijaan on viisasta tuoda rohkeasti esiin sertifioidun palmuöljyn viljelyn tärkeys ja korvaamattomuus. Sademetsiä ei saa tuhota palmuviljelyn takia, mutta onneksi noita ravinnerikkaita hedelmiä saadaan maailmanlaajuistesti viljeltyä rakkaudella luontoa kohtaan. Eettisyys on kultaakin kalliimpaa ja sen edestä äänitorvena oikeaan suuntaan oleminen tuottaa luonnolle suuren palveluksen. 







Tiina Kalu, Bon Tuonti Oy

Bonred punainen palmuöljy
Bonredin punaista palmuöljyä tuottava yritys Malesiassa on ollut edelläkävijä sertifikaattien suhteen. Se oli maailman ensimmäinen palmuöljyä tuottava yritys, jolle RSPO sertifikaatti myönnettiin vuonna 2008. Ympäristön lisäksi työntekijöistä pidetään huolta esimerkillisen hyvin.
Öljy puristetaan hellävaraisesti öljypalmun hedelmistä, 24 tunnin sisällä niiden keräämisestä. Tämä takaa sen että öljy on juoksevassa muodossa ja sen hienostuneessa maussa voi aistia porkkanan vivahdetta. Runsaan karoteenipitoisuuden ansiosta, Bonred sisältää A-vitamiinin esiastetta erityisen paljon. Myös E-vitamiini pitoisuus on korkea ja suurin osa siitä on tiedemiesten hehkuttamaa tokotrienolia.
Punainen palmuöljy antaa ruualle herkullisen maun ja värin.
Kuvan punaisen peston resepti löytyy
Tinskun keittiössä & Tyynen kaa -blogista. Kuva Tiina Varjus
Bonred öljylle on myönnetty seuraavat EU:n hyväksymät terveysväitteet:

Tuote sisältää runsaasti E-vitamiinia. E-vitamiini edistää solujen suojaamista hapettumisstressiltä.
Tuote sisältää karotenoideja, joista muodostuu A-vitamiinia. A-vitamiini edistää normaalia rauta-aineenvaihduntaasi, sekä tukee limakalvojen, ihon, näön ja immuunijärjestelmäsi pysymistä normaaleina. Karotenoideista ei voi saada A-vitamiinin yliannostusta.
Miten Bonred öljyä käytetään?
Bonred öljyä voidaan käyttää moneen eri käyttötarkoitukseen. Korkean savuuntumispisteen ansioista se on ihanteellista paistamiseen. Miedon makunsa ansiosta sitä voi lorauttaa salaatin sekaan vaikka limen mehuun yhdistettynä. Öljyn oranssinpunainen väri antaa houkuttelevan ulkonäön sillä paistetun kalan pintaan tai sämpylöille kun sitä laittaa taikinan sekaan. Öljy soveltuu hyvin marinadien tai pestokastikkeiden pohjaksi. Öljy korostaa kasvisten omia, raikkaita makuja, öljy on ihanteellista osaksi vegaanista ruokavaliota. Ruoanlaiton lisäksi öljyä voi käyttää myös ulkoisesti mm. ihovoiteiden ainesosana, joten uusia käyttötapoja löytyy aina vaan lisää.

Reseptejä:
http://tinskunkeittiossa.blogspot.fi/2016/03/pienet-lampimat-tapas-leipaset-ja.html
http://tinskunkeittiossa.blogspot.fi/2016/09/herkullinen-tapenade-ja-aivan-mahtava.html
http://tinskunkeittiossa.blogspot.fi/2015/12/tinsku-testaa-redproof-haastaa.html
http://antipastaa.blogspot.fi/2015/11/aurinkokeksit-ja-punainen-palmuoljy.html
http://antipastaa.blogspot.fi/2016/02/porkkanamukikakku-ja-1-vuotissynttarit.html
http://antipastaa.blogspot.fi/2015/12/maukkaat-broileripasteijat-gluteeniton.html
http://antipastaa.blogspot.fi/2016/09/lahes-taydelliset-uunibataattiranskalai.html
http://www.gurmee.net/2016/01/17/gastronaatin-kurpitsakeitto/
http://aitoaarkiruokaa.fi/raakasuklaata-punaisesta-palmuoljysta/
Bonredöljyn rasvahappokoostumus:
Rasvaa 100 %, josta:
Tyydyttynyttä 41,6 %
Kertatyydyttymätöntä 45,8 %
Monityydyttymätöntä 12,6 %
0,2% C12:0 Lauric Acid
0,8% C14:0 Myristic Acid
36,2% C16:0 Palmitic Acid
4,0% C18:0 Steric Acid
0,4 % C20:0 Arachidic Acid
0,2 % C16:1 Palmitoleic acid
45,6% C18:1 Oleic Acid
12,3% C18:2 Linoleic Acid
0,3% C18:3 Alpha-linoleic Acid
Lisätietoa: www.bonred.fi
Liiteitä:
Tieteellisiä tutkimuksia punaisen palmuöljyn terveysvaikutuksista:

Dr. Oz, miracle of the year 2013:



Rasvahapoista:




maanantai 19. kesäkuuta 2017

Uupumuksen kokonaisvaltainen hoito osa 1.

Tämä kirjoitus on pitkä, joten voit lukea sen osissa.

Uupumus, fatiikki. Mitä se on?

Kun olet sillä tavalla väsynyt ettei uni virkistä riittävästi etkä jaksa tehdä niitä asioita joita olettaisit ihmisen pystyvän normaalisti pitkin päivää tekemään ja miten olet kenties aikaisemmin tehnyt, voi sanoa että olet uupunut. Kenties kroppa jaksaisi nostaa tikkua ristiin, mutta mieli ei jaksa kun se on uupunut tai kenties mieli jaksaisi, mutta kroppa ei. Tai sitten et vaan jaksa. Ei nuppi eikä tanko. 

Vanheneminenkaan ei aina selitä uupuneisuutta. Miksi yksi harmaapäinen yhdeksänkymppinen mummo kapuaa kerrostalon portaat yläkerroksesta alas kuin jalohirvi ja syöksyy sauvakävelylenkille siinä missä joku nelikymppinen lösähtää puolikuolleena sohvalle töiden jälkeen ja lähinnä nukkuu, vanuttuu ja lojuu viikonloput elämäänsä kyllästyneenä kotona kun ei jaksa lähteä mihinkään?

Uupuneisuutta on sekä ruumiillista, että henkistä. Usein henkinen ja fyysinen uupumus käyvät käsi kädessä. Voit olla myös sosiaalisesti tai hengellisesti uupunut ja kuormittunut. Joku voi luulla että on sairas kun oikeasti onkin luontojaan sensitiivinen ihminen ja tarvitsee enemmän yksinoloa ja hiljaisuutta ollakseen hyvinvoiva, toimintakykyinen ja terveen tuottelias. Joskus uupumus on täysin normaali seuraus jostain sellaisesta jota meihin on kohdistunut tai mitä olemme tehneet itsellemme. On tärkeä selvittää, mistä uupumus johtuu. Silloin on myös paremmat edellytykset hoitaa uupumusta ja toisinaan jopa ehkäistä sen uusiutumista.

Käsittelen tässä juttusarjassa muutamaa erilaista uupumusta ja kerron kokemuksia omasta työstäni kun minulla on ollut etuoikeus saada auttaa uupuneita voimaan paremmin ja keräämään voimiaan. Uupumuksen jaottelu tässä on satunnaista, ei mitenkään kattavaa. Kirjoitan kilpirauhasuupumuksesta, burn outista ja kroonisesta väsymysoireyhtymästä. Toki muunkinlaisia uupumukseen liittyviä tiloja myöskin on. Vaikka ette sitä ihan heti uskoisi, tarkoitukseni ei kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi kirjoittaa aiheesta 500-sivuista teosta, jollaisen siitä kylläkin saisi. Aihe on laaja. ;)

Kilpirauhasen vajaatoiminnan aiheuttama uupumus

Kilpirauhasen vajaatoimintaa voi olla monenlaista. Kirjassa "Why do I still have hypothyroid symptoms" esitetään 22 erilaista tilannetta, jossa sitä esiintyy. Jos "vajiksen" syyt jaoteltaisiin neljään kategoriaan voisi ajatella, että se voi johtua synnynnäisistä syistä tai esim. leikkauksen tai radiojodin aiheuttamasta normaalin kilpirauhaskudoksen puuttumisesta, kilpirauhasperäisistä syistä, aivoperäisistä syistä ja solutason syistä. Samalla ihmisellä voi olla useammanlaistakin kilpirauhashormoneihin liittyvää problematiikkaa.

Oireet voivat sekoittua muihin tiloihin eivätkä ne ole kaikilla samanlaiset. Klassisesti uupumuksen suhteen vajaatoiminta väsyttää, hidastaa ja saa ihmiset flegmaattisiksi ja kaipaamaan paljon unta. Muistan kuinka kaikki uuvutti, nukuin paljon, kävin hyvin hitaalla ja saatoin vain tuijottaa eteeni nojatuolissa kun aikanani sairastuin itse vajaatoimintaan ja tulin ns. "maitojunalla kotiin" jouduttuani keskeyttämään itselleni liian vaativiksi käyneet opinnot erikoislukiossa.

Jos vajaatoimintaan yhdistyy myös esim. burn outia ja pitkäaikaista rasitusta, joka laskee kortisolitasoja ja jos on myös psyykkistä levottomuutta  ja ahdistuneisuutta, tämä jähmeys ja hitaus saattaa puuttua ja vajaatoimintapotilas onkin hermostunut, ahdistunut ja mm. unihäiriöinen, vaikkakin myös uupunut. Saattaa väsyttää jatkuvasti, mutta ei silti uneta, nukuta.

Vajaatoimintapotilaan uupumus voi olla niin pitkäaikaista ja syvää, että häntä pelottaa myös parempaan kuntoon tuleminen, koska sitten häneltä taas odotettaisiin enemmän ja kenties enemmän kuin mihin hän kykenee. Kun eräs potilas kerran mainitsi tällaisesta pelosta eräässä vertaistukiryhmässä, tunnistin sen itsessänikin. "Kun vaan saisi olla rauhassa, kun vain saisi tehdä omaan tahtiin, kun vielä joskus vähän jaksaisi jotain.."

Tavallisesti vajaatoimintapotilaan ruumiinlämpö on alentunut ja on toistuvasti kainalosta mitattuna alle 36.6, mutta jos on esim. kroonista väsymysoireyhtymää, infektioita, kroonisia infektioita tai muita lämpöä pitkäaikaisesti tai lyhytaikaisesti kohottavia tiloja, tämäkään ei kaikkien kohdalla ole vajaatoiminnalle leimaa antava piirre ja saattaa sekoittaa diagnosointia tai lääkityksen annostelun arviointia.

Ruoansulatuksen ongelmat, fertiliteettiongelmat ja ajatuksen hitaus, aivosumu leimaavat usein kilpirauhasen vajaatoimintaa. Potilas myös kokee, että on "tyhmentynyt". Kilpirauhasuupumus voi olla melko petollista havaita ja ymmärtää kilpirauhasesta johtuvaksi, koska oireet saattavat kehittyä niin hitaasti että ihminen luulee niiden kuuluvan hänelle luonnollisesti tai olevan seurausta mm. masennustaipumuksesta tai vanhenemisesta tai siitä että hän on surkea ihminen kun ei saa laihdutettua normaalipainoon. Jos vain laihtuisi, kenties elämästä tulisi normaalia ja potilaasta parempi ihminen. Tuttuja ajatuskuvioita monelle kilpirauhaspotilaalle kun heillä ei ole vaivaansa diagnoosia tai hoitoa tai hoito on vääränlaista ja puutteellista.

Krooninen väsymysoireyhtymä

Mahtaako krooninen väsymysoireyhtymä olla yleistymässä vai onko se aikaisemmin leimattu esim. luulosairaudeksi (vieläkin hanakammin kuin vielä nykyäänkin)? Kaikki CFS tai SEID-potilaat (chronic fatigue syndrome, systemic exertion intolerance disease) eivät oireile ihan täsmälleen samalla tavalla, mutta tätä tilaa leimaa pitkäaikainen uupumus joka ei lievity levolla. Uupumukseen voi liittyä myös kognitiivisia ongelmia, pahoinvointia, ja univaikeuksia ja yritykset kohottaa kuntoa liikunnalla pahentavat tilannetta.

Oireet ovat usein niin lamaavia, että ne johtavat lähes aina työkyvyttömyyteen. Ei ole harvinaista että oireet johtavat siihen että tarvitaan paljon toisten apua ja jopa pyörätuolia. CFS-potilaat tarvitsevat minun mielestäni paljon hyväksyntää, rakkautta ja vakuuttelua etteivät he ole taakaksi vaan että läheisille he ovat aina tärkeitä ja läheiset auttavat heitä rakkaudesta ja mielellään. Tämä on psykologisesti hyvin tärkeää, sillä sairaus on psyykkisesti hyvin kuormittava. Haluaisit tehdä ja jaksaa, mutta et vain pysty kun voimasi ovat vähäiset ja pienestäkin ponnistelusta olo voi romahtaa päiväkausiksi. Tämä kaikki voi myös tuntua hyvin pelottavalta. Mitä ihmettä minulle on oikein tapahtunut ja miten tästä selvitään? Jäänkö tällaiseksi pysyvästi tai meneekö tämä tästä vielä huonommaksi?

Toiset ovat selvästi herkempiä sairastumaan CFS:n. Vaikka sairaus ei ole psykiatrinen, osa riskitekijöistä näyttää olevan psykososiaalisia ja toki myös geneettisiä. Kokemusperäisesti voidaan havaita, että moni CFS-potilas ilmentää jotakin seuraavista ominaisuuksista:

-Itsensä unohtava uhrautuja, joka asettaa usein toisten edun omansa edelle ja saattaa uupua tästä. Ei-sana saattaa olla vaikea osata tarvittaessa sanoa.
-Perfektionisti, täydellisyyden tavoittelija, joka on usein hyvin vaativa, jopa ankara itseään kohtaan.
-Huolestuja, joka ahdistuu herkästi

Tilan laukaisijana voi olla useitakin eri seikkoja. Yleistä on, että ihminen kertoo että hänellä on ollut jokin infektio, jonka jälkeen hän ei ole lähtenyt toipumaan normaalisti vaan on jäänyt hyvin uupuneeksi. Taustalla voi olla myös muita sairauksia, stressaava elämäntilanne, traumaattinen kokemus, altistus huonolle sisäilmalle, hormoniongelmia, autoimmuunisairauksia. Osalla tila on kehittynyt pian jonkin rokotteen saamisen jälkeen. Osalla potilaista on flunssaista oloa ja imusolmukkeet saattavat olla turvoksissa. Saattaa ilmetä myös outoa lämpöilyä.

Burn out

Loppuunpalaminen, ylirasitus, "hermoromahdus", ylikunto. Uupua voi kun on ollut liikaa ja liian kauan jonkinlaista kestämätöntä stressiä ja rasittuneisuutta. Myös sairaudet ja kipu uuvuttavat. Burn out-tyyppinen uupumus ja ylisporttaamiseen liittyvä ylikunto (mukana usein myös alisyömistä) ovat luonteeltaan yleensä sekä psyykkisiä, että fyysisiä, sillä näitä kahta puolta ei voi erottaa toisistaan. Ne kuuluvat meihin ihmisiin.

Mikä ajaa ihmistä suorittamaan, tekemään aina enemmän, paremmin, hyppäämään korkeammalle? Miksi ei voi pysähtyä. Mikä meitä juoksuttaa, miksi hakeudumme tilaan jossa olemme jatkuvasti "työvuksissa" tai miksi kokeista pitää aina saada kymppejä ja aina pitää treenata monta tuntia ja täysillä? Miksi päämme menee sekaisin jos joudumme pitämään välipäiviä liikunnasta tai miksi lomalla pitää heti tehdä suursiivous tai alkaa remontoimaan kesämökkiä? Mitä tunteita me tällä kaikella välttelemme? Mitä haavoja ja tunnelukkoja meissä on, jotka ajavat tähän tilanteeseen? Tippuuko taivas niskaamme sinä päivänä kun seisahdumme ja joudumme kohtaamaan tunteemme, haavamme ja ongelmamme, oman epätäydellisyytemme ja kaiken meihin nyt tai joskus kohdistuneen pahan? Tämä kaikki on sitä mitä on tärkeä miettiä kun selvitellään miksi olemme päätyneet uupuneiksi.

Pitkittyneessä stressitilassa eri ihmiset reagoivat tottakai hieman eri tavoin, mutta on tiettyjä asioita, jotka stressi tekee ihmiselle. Siis pitkäaikainen stressi, joka voi olla muutakin kuin psyykkistä. Se voi olla myös fyysistä ja se voi olla myös sosiaalista ja kaikkia näitä yhdessä.

Stressissä autonomisen hermoston sympaattinen osa aktivoituu ja meissä käynnistyy tiettyjä fysiologisia muutoksia mm. biokemiassamme, jotka mahdollistavat sen että voimme joko taistella tai paeta. Stressivaste järjestää meidän lihaksille, sydämelle ja aivoille tarpeeksi energiaa, jotta voimme olla valppaat ja pystymme toimimaan. Pitkäaikainen stressi kuitenkin uuvuttaa ja rappeuttaa meitä. Ensimmäisenä kärsii usein aivotoiminta, uni ja ruoansulatus.

Kun emme nuku kunnolla, elimistömme ei uudistu ja palaudu kuten sen pitäisi. Kun ruoka ei sula kunnolla, kärsimme helposti ruoansulatusongelmista ja mahasuolikanavamme oireilusta, joka heijastuu muuallekin kehoomme ja myös mieleemme. Huonontunut ruoansulatus johtaa myös ravintopuutoksiin ja tästä on seurauksena lisää uupumusta sekä psyykkistä ja fyysistä oireilua. Rasittuneena, stressaantuneena, uupuneena ja sairaana emme myöskään usein jaksa kiinnittää huomiota terveelliseen ruokavalioon, joten kierre on valmis. Juuri ne asiat, jotka meitä parhaiten auttaisivat: Uni ja hyvä ravitsemus, niistä alamme jäämään paitsi yhä pahemmin.

Stressi, uupumus ja rasitustilat verottavat myös aina keskeisiä säätelyjärjestelmiä ja saattavat ne epätasapainotilaan. Näitä säätelyjärjestelmiä ovat immuunipuolustus, hermoston toiminta ja hormonitasapaino. Monet näistä säätelyjärjestelmien epätasapainotiloista eivät ole mitää kaoottisia tiloja, vaan niissä on myös elimistön viisautta. Kun stressihormonitasot ovat aikansa tapissa, alkavat aivot suojella sen tiettyjä osia, jotka vaurioituvat pitkäaikaisesta altistuksesta korkeille stressihormonitasoille ja mm. stressihormoni kortisolitasot voivat lopulta romahtaa. Tämä johtaa usein hyvin pahaan uupumukseen ja huonovointisuuteen, mutta keho on sentään onnistunut suojelemaan aivojasi mm. isommilta ja pysyvämmiltä muistitoimintojen vahingoittumiselta.

Stressin vaurioittama ruoansulatus johtaa ravintopuutoksiin ja tämä johtaa puolestaan mm. hermoston välittäjäaineiden puutoksiin ja epätasapainotiloihin samalla kun rasvahappojen puutos vaikuttaa haitallisesti solukalvoihin, myös hermoston ja aivojen solukalvoihin. Lisäksi heikentynyt ruoansulatus lisää mm. suoliston läpäisevyyttä ja muuntaa suolistomikrobiston epätasapainotilaan ja nämä tekijät tuottavat elimistöön immuunireaktioita ja lisäävät toksiineja, jotka ovat myös yksi aivotoimintaan, tunteisiin ja käyttäytymiseen negatiivisesti vaikuttavista biologisista faktoreista, jotka ovat uupumuksen taustalla. Myös stressiin liittyvä inflammaatio eli elimistön tulehdustila haittaa kognitiivisia toimintojamme.

Stressissä ja rasituksessa elimistö priorisoi stressihormoni kortisolin tuotantoa. Muut samankaltaisista rasvaliukoisista ravintoaineista muodostuvat steroidihormonit jäävät paitsioon. Ei ole yhtä tärkeää mm. pitää yllä lisääntymiskykyä. Sukuhormonitasot kuten DHEA, progesteroni, estrogeeni ja testosteroni usein laskevat ja menstruaatioikäisillä naisilla esiintyy joskus vaikeitakin PMS-oireita (mm. turvotus, väsymys, raivo, itkuisuus), infertiliteettiä ja kuukautishäiriöitä. Miehillä testosteronitasot ja fyysinen suorituskyky voi laskea, samoin mieliala ja miehestä voi myös tulla kärttyisä, laiska tai jurottava sekä myös mahdollisesti impotentti.

Ei ole harvinaista että nämä kolme kuvailtua uupumustyyppiä limittyvät tai niitä esiintyy samalla henkilöllä. Me olemme kaikki yksilöitä ja meissä on yhtä aikaa meneillään monenlaista, vaikka nykylääketieteessä usein hoidetaankin vain paloja meistä. Kuka kuuntelisi meitä ja huomioisi meidät kokonaisuutena? Tähän tarvitaan aikaa ja perehtymistä ja ihmiskehon ja mielen syvällistä ymmärtämistä. Pitää ymmärtää mistä rakennumme, miten reagoimme erilaisiin sisä- ja ulkosyntyisiin vaateisiin ja uhkiin ja miten erilaiset epätasapainotilat voivat manifestoitua meissä yksilöllisellä tavalla.

Seuraavassa kirjoituksessa käsitellään keinoja hoitaa uupumusta kokonaisvaltaisesti. Mitä tiettyjä piirteitä tulee ottaa huomioon em. kolmen uupumustyypin hoidossa ja mitkä ovat usein yhteisiä asioida huomioida erilaisten uupumustilojen hoitamisessa?