torstai 26. tammikuuta 2017

Onko Thyroxin "way to go"?

Tähän siteeraamani kirjoitus Facebook-sivullani keräsi vuorokaudessa yli 6500 lukijaa ja 38 jakoa. Aihe on siis päivänpolttava ja tärkeä. Jokainen, jolla on jokin sairauden hoitoon tarvittava lääkitys ansaitsee juuri itsellä toimivan lääkityksen.

Facebook-sivuni: https://www.facebook.com/SaineNina/

Onko Thyroxin "way to go?"

On ihmisiä, joilla kilpirauhasen vajaatoimintaan lääkärin määräämä Thyroxin-lääkitys futaa vaivattomasti eivätkä he tunne olevansa väsyneitä, masentuneita eivätkä sairaita. Mahtavaa! He ovat todella onnellisessa asemassa. Siis todella, te joilla Thyroxin toimii lääkityksenä ja saatte jopa teille sopivaa annostelua (hirmuisesti on nimittäin potilaita, joita pidetään virheellisiin labratulosten tulkintoihin pohjautuen vajaalääkityksellä), ette voi kuvitellakaan miten onnellisessa asemassa olette!

On nimittäin iso joukko potilaita, jotka eivät syystä tai toisesta hyödy Thyroxinista vaikka annostelua veivaisi mihin suuntaan tahansa tai vaikka kuinka hoitaisi muuten kokonaisvaltaisesti mm. elämäntavoilla, ruokavaliolla, ravintolisillä yms. Potilaat puhuvat "Thyroxin-helvetistä". En itse usko helvettiin tulisen kidutuksen paikkana, mutta ymmärrän kielikuvan. Helvetti kuvaa lohdutonta ja loputtomalta tuntuvaa epätoivoista kidutusta. Sellaista olen itsekin kokenut minulle sopimattomalla kilpirauhaslääkityksellä.

On harmillista, että Suomi tai oikeastaan koko planeettamme on niin takapajuinen paikka, mutta kilpirauhaspotilaiden hoidon ja kohtelun suhteen Suomi vetää kyllä pohjat. Tuhannet potilaat eivät ole väärässä ollessaan sitä mieltä että jokaisella pitäisi olla oikeus saada juuri sellaista lääkitystä kilpirauhasen vajaatoimintaansa, joka heille sopii. Tekosyynä ei voi olla se, että lääkärit ja viranomaiset ovat asenteellisia tai eivät viitsi opetella muiden kuin Thyroxinin käyttöä.

Tällä hetkellä moni joutuu tappelemaan jatkuvasti lääkäreiden kanssa saadakseen sopivaa lääkitystä. Lääkitysvaihtoehdot voisi jakaa kolmeen ryhmään:

1.Thyroxin eli synteettinen varastohormoni T4, joka ei läheskään kaikilla muunnu riittävästi kehossa aktiiviseksi solutasolla toimivaksi T3-hormoniksi. Tämä on yleisin vaihtoehto, josta on tullut standardihoito. Silti kaikki eivät saa edes tätä hoitoa lääkärien osaamattomuuden takia.

2. Erilaiset yhdistelmähoidot, jotka sisältävät sekä varastohormoni T4, että T3. Tämä voidaan toteuttaa yhdistelemällä Thyroxinia ja synteettistä T3-hormonia eli liothyroninia tai käyttämällä useilla erittäin hyvin toimivia eläinperäisiä valmisteita, jotka sisältävät kaikkia kilpirauhasen tuottamia hormoneja. Hoito voi olla monenkin erityyppisen kilpirauhashormonivalmisteen yhdistelemistä. Vika hoidoissa on usein se, että T3-hormonin osuus ei ole riittävän suuri. Kehomme ja olosuhteemme ovat biokemiallisesti erilaiset, joten niin pitää olla myös lääkitysratkaisumme. Niin se on muidenkin sairauksien kuin kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa!

3. T3-monoterapia. Tätä tarvitsee harvempi, mutta vaikka prosentuaalinen osuus olisi pieni, niillä joille nakki napsahtaa, homma toteutuu 100%. Eli ne jotka T3-monoterapiaa eli synteettistä T3-hormonia yksinomaisena hoitonaan tarvitsevat, ihan aikuisten oikeasti ja tosissaan sitä tarvitsevat. Itsellä on tämä tilanne. Toistaiseksi ei ole onnistuttu lisäämään pientäkään annosta T4-hormonia hoitooni mukaan ilman että se toisi vajaatoimintaoireita takaisin. Yksinkertaisesti vain voin parhaiten T3-monoterapialla. Vaikka tätä lääkitysmuotoa on yritetty erityisen hanakasti demonisoida, näyttöä sen väitetystä vaarallisuudesta ei ole. Mikä tahansa lääkitys voi olla vaarallista väärin toteutettuna.

Oikein annosteltuna kaikki kilpirauhasvalmisteet ovat turvallisia käyttää.

Silti valitettavasti moni jää nuolemaan näppejään ja kärvistelemään vääränlaisessa hoidossa tai jopa hoidotta. Moni joutuu hankkimaan lääkityksensä ulkomailta ja näiden potilaiden lääkitykset eivät näy myöskään Fimean tilastoissa. Eläinperäisten ja synteettisen T3:n käyttö on yleisempää kuin tilastot antavat ymmärtää. Kukaan ei halua huvikseen vaikeammin saatavissa olevaa lääkitystä. Sille on olemassa vissit perusteet että ihmiset ovat valmiita uhraamaan aikaansa ja varojaan saadakseen näitä "humpuukilääkkeitä". Kun kyse on terveydestä, ollaan valmiita näkemään vaivaa.

Kaikille vaikeuksissa oleville kilpirauhaspotilaille tahdon toivottaa sylikaupalla, rakkautta, valoa ja tsemppihenkeä. Muistakaa turvautua toisiinne vertaistuessa!