maanantai 23. maaliskuuta 2015

Endokrinologit eivät ole kilpirauhaslääkityksistä yksimielisiä

Valvira kuulee meneillään olevassa "kilpirauhassodassa" vain tiettyjä lääkäreitä jotka on nostettu jonkinlaisiksi auktoriteeteiksi ja joiden sanomisia ja tekemisiä eivät kyseenalaista Valvira, ei Fimea, eivät asiassa vastuulliset ministeritkään. Ei, vaikka vähintään kymmenet potilaat pommittavat hädissään eri tahoja Lääkäriliittoa, Duodecimia, em. tahoja ja jopa oikeusasiamiestä myöden. Mielestäni meneillään ei ole minkäänsortin aito tieteellinen debatti vaan arvovaltakiista ja välinpitämättömyyden multihuipentuma.

Todellinen tilanne on se, että joudumme vertaistuessa jatkuvasti kertomaan ihmisille mitkä on lailliset keinot hankkia lääkkeensä ulkomailta. Kaikilla ei ole tähän rahaa tai kielitaitoa ja niillä, jotka saavat lääkkeensä järjestetyksi ei sitten ole lääkärikontaktia ja he joutuvat turvautumaan lääkeannosten säätämisessä potilastovereihinsa. Tämä jos mikä on väärin ja vaarallista! Ihmisiä on myös jäänyt ilman lääkityksiä ja heidän olonsa on huonontunut tai heidät on käytännössä pakotettu siirtymään sellaiselle lääkitykselle, jolla heidän elämänlaatunsa ja terveydentilansa on merkittävästi huonontunut.

Miksi tietyt lääkärit näyttävät saavan jonkinlaisen monopolin kuulluksitulemisessa, vaikka alan erikoislääkärit, endokrinologitkaan eivät ole yksimielisiä?

Endokrinologi Matti Välimäki sanoutui irti Endokrinologiyhdistyksen kannanotosta koskien kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoa jo viime keväänä, vaikka on yhdistyksen kunniajäsen, tai oli ainakin tuolloin. Nykyistä tilannetta en tiedä.  ( http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/12/kilpirauhasen-vajaatoiminta-aiheuttaa-monia-oireita )

Tiedän myös endokrinologeja, jotka määräävät potilailleen eläinperäistä lääkitystä, vaikka sitä ei suurimman osan endokrinologeista mielestä sovi määrätä. Yksi tunnettu sisätautilääkäri määrää niin päättömän korkeita aloitusannostuksia eläinperäiselle, että ihmettelen ettei hänestä ole vielä kukaan tehnyt valitusta Valviralle.

Kaikki endokrinologit eivät ole mielipiteissään jyrkän dogmaattisia edes T3-monoterapiahoitojen suhteen. Tästä todisteena erään miespotilaan teksti, jonka saan hänen luvallaan julkaista:


"Keskussairaalan endokrinologi T3-monoterapiasta (annos 80 µg vuorokaudessa) kohdallani: "Kyseessä on epätyypillinen hoitovaste, jota kuitenkin aina silloin tällöin todetaan... Potilaan hypotyreoosin hoito ei ole yleisten hoitosuositusten mukaista. Vointi kuitenkin parempi pelkällä Liothyronin-lääkityksellä kuin Liothyronin-Thyroxin-yhdistelmällä."
Endokrinologi ei edes suositellut paluuta yhdistelmälääkitykseen, ymmärsi ja uskoi, ettei se tällä hetkellä ole minulle sopiva vaihtoehto. Tk-lääkäri oli lausunnosta kovin huojentunut, kun on uusinut reseptejäni. (blogistin huomio: on erittäin harvinaista että terveyskeskuslääkäri suostuu uusimaan muun kuin Thyroxin-reseptin)
Taustalla siis kroonisia infektioita (borrelioosi, keuhkoklamydia, mykoplasma, coxsackie-virus, bartonella), joiden takia Thyroxin ei sovi. "