Omalla kohdallani luotan vaistoon, joka on näiden kahdeksan vuoden kokemusten kautta syventynyt, selkiytynyt ja aina vähäsen kirkastunut. Mielenkiintoisinta on ollut että ennen kaiken lääkärin asenne: kunnioitus minua kohtaan ihmisenä (minä olen sairas ja haen häneltä apua), hänen ennakkoluulottomuutensa, hänen mielenkiintonsa ihmisiä kohtaan ja hänen kykynsä muuttua ja muuttaa mielipiteitään... potilaidensa parhaaksi - on vaikuttanut vaistooni.
Menen aina tällaisen lääkärin luokse, koska tiedän hänen miettivän potilaansa parasta .... eikä omaa 'ammattitaitoaan', asemaansa, kollegoidensa mielipiteitä, ammattikunnan arvostusta - asioita joilla ei ole mitään tekemistä potilaan, ihmisen hyvinvoinnilla (yhteiskuntakelpoisuudella).
Olen istunut todella monen endokrinologin vastaanotolla ja kuunnellut valheita, pelkoja ja hyökkäyksiä... olen ollut aivan epätoivon partaalla ja halunnut päättää päiväni. Ajattelin yhdessä vaiheessa että minun on täytynyt siirtyä johonkin Matrix maailmaan missä missään ei ole mitään järkeä.
Tapasin ensimmäisen funktionaalisen lääkärini (en ymmärtänyt silloin mitä se tarkoitti jolloin minulla ei myöskään ollut mitään ennakkoluuloja) Matrix tunnelmissani ja tunsin tulleeni jälleen maan päälle.
Ja siltä tieltä en minä ainakaan käänny nyt parantuneena pois.
Hei kaunis on se päivä kun meillä on funktionaalisesti hoitavia endokrinologeja - ja myös kaunista on ne kaikki huomattavasti paremmin voivat ihmiset.
Kantani tuli varmaan selvästi esille.
Susanna McGlynn
