Sivut

torstai 25. maaliskuuta 2021

Eläinperäisten kilpirauhaslääkitysten vaihto synteettiseen yhdistelmähoitoon

Tämä kirjoitus ei ole kenenkään hoito-ohje enkä ole kirjoittajana vastuussa siitä jos teet muutoksia lääkitykseesi tämän kirjoituksen perusteella. Vastuu lääketieteellisestä hoidostasi kuuluu aina sinulle itsellesi ja lääkärillesi.



Syitä tehdä vaihto

Moni kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastava on maailmanlaajuisesti ja Suomessakin saanut avun eläinperäisestä eli sian kilpirauhasesta valmistetuista kilpirauhashormonilääkkeistä. Monilla ne toimivat paremmin kuin Thyroxin, joka on synteettistä varastohormonia tyroksiinia eli T4-hormonia. Eläinperäisessä on mukana myös muita kilpirauhasen erittämiä hormoneja, kuten aktiivista T3-hormonia. Ihmisillä, joilla on terve kilpirauhashormonien tuotanto, kilpirauhanen tuottaa myös T3-hormonia, ei pelkästään T4-hormonia. T4-hormonin kuuluu muuntua elimistössä ensin aktiiviseksi T3-hormoniksi, jotta sillä on kunnon aktiivinen vaikutus siihen mitä varten se on olemassa. Sen tarkoitus on mahdollistaa riittävä energian- ja lämmöntuotanto ja proteiinisynteesi. Lapsilla sillä on tärkeä osa myös kasvussa ja kehityksessä. Emme elä ilman kilpirauhashomoneja. 

Eläinperäiset valmisteet ovat olleet markkinoilla jo kauan. Ne olivat ainoanlaisia valmisteita kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon ennen kuin synteettisiä valmisteita opittiin valmistamaan. Ensin tuli markkinoille aktiivinen T3-hormoni, sitten vasta tyroksiini (levotyroksiini). Oletuksena oli, että kaikkien kehot pystyvät muuntamaan riittävästi aktiivista T3-hormonia tyroksiinilääkityksestä. Asiaa ei kuitenkaan koskaan tutkittu kunnolla. Nykyään noin leväperäinen tapa tuottaa lääkkeitä markkinoille ei enää onnistuisi. Kilpirauhaspotilailla on siis vuosikausia jo ollut olemassa mahdollisesti paremmatkin tavat hoitaa vajaatoimintaansa kuin tyroksiini, mutta siitä on lääketieteen kannalta täysin perusteettomasti tullut valtahoitoa. Lääkäreiden ei tarvitse nykyään edes osata muunlaista lääkitystä. Riittää kun he sanovat että tämä on nyt tämä suositeltu tapa hoitaa. Hoidossa on muutakin ongelmaa, mutta se on jo toinen aihe, josta voisi kirjoittaa pitkästikin.

Aikaisemmin, vuosikymmeniä sitten, jopa sata vuotta sitten eläinperäisten ongelmana saattoi olla, että ne menettivät tehoaan purkissa, eivätkä ne välttämättä olleet niin täsmällisiä hormonimäärissä kuin nykyään. Nykyään ongelmana on korkea hinta ja joidenkin eläinperäisten valmistajien tuotannossa aika ajoin esiintyneet ongelmat. Potilaat ovat raportoineet vajaatoimintaoireiden palaamista. Jos eläinperäinen valmiste on sitä mitä sen pitääkin olla, se on oikealla tavalla lääketehtaassa valmistettu ja hormonimäärät vakioitu, se toimii monilla ihan erinomaisesti.

Korkean hinnan ja sen vuoksi ettei edullisempaa valmistetta ole ollut saatavilla tuotanto-ongelmien takia, monilla on edessä vaihto tyroksiinin (synteettinen T4) ja liotyroniinin (synteettinen T3) yhdistelmään. Jotkut haluavat tehdä vaihdon myös siksi, että pystyvät paremmin säätelemään sitä miten paljon heidän lääkityksessä on tyroksiinia ja miten paljon siinä on liotyroniinia. Monilla nimittäin hoito toimii parhaiten yhdistelmällä, jossa T4-hormonia on verrattain vähemmän kuin eläinperäisissä ja T3-hormonia puolestaan enemmän. Toimiva hoito on tietenkin yksilöllistä, mutta vertaistuesta saadun palautteen perusteella vaikuttaa siltä että suurin osa on tyytyväinen kun tyroksiinia on vain 25-50µg ja T3-hormonia 30-50µg vuorokaudessa.

Tyroksiini voidaan ottaa kerran vuorokaudessa. Sen puoliintumisaika on pitkä. Liotyroniinin puoliintumisaika on lyhyt ja sen otto kannattaa jakaa kolmeen osaan vuorokaudessa. Laajan kokemukseni kautta vertaistuesta sekä kansainvälisesti, että Suomessa sanon, etten suosittele kerta-annokseksi 10µg pienempiä annoksia T3-hormonia. Ne eivät yleensä tunnu toimivan ja useinmiten ne ovat ns. yhtä tyhjän kanssa. Tästä päästään siihen, että yleensä toimivassa hoidossa tarvitaan vähintään 30µg T3-hormonia vuorokaudessa. Tämä on isompi annos kuin mitä yleensä määrätään yhdistelmähoidossa. Tavallinen lisä vuorokaudessa T4:n rinnalla on nimittäin usein vain 10-20µg. Tämä ei hyvin todennäköisesti riitä tai ainakaan se ei ole paras mahdollinen määrä.

(mm. ongelmat kortisolintuotannossa, pitkäaikainen stressi, erilaiset ravintopuutokset, muut hormonaaliset ongelmat, vajaasyöminen, jotkut lääkitykset ja sairaudet voivat aiheuttaa sen, että keho ei kestä riittävää määrää kilpirauhashormonia. Tällöin oireita lääkityksen nostosta saatetaan luulla liikatoimintaoireiksi, vaikka ne voivat olla jotakin ihan muuta. Tietenkään kilpirauhaslääkettä ei pidä ottaa sen enempää kuin mitä kroppa sitä kestää, mutta riittävän kokonaisvaltainen hoito on tärkeää, jotta ei vain hoidettaisi yhtä sairautta tai sen laboratorioarvoja vaan koko ihmisti ja mielummin niin että hän hoitaa itseään aktiivisessa roolissa eikä ole vain passiivinen hoidon kohde)

Kun annoksia aloitetaan ja titrataan, on tosin tärkeä tehdä tämä riittävän hitaasti ja varovaisesti, lisäten vain 5µg kerralla johonkin annoksista 3-5 päivän välein ja loppuvaiheessa etsittäessä sopivaa annosta hitaamminkin, esim. viikon parin välein. Hyvä tablettileikkuri on tarpeen tablettien jakamisessa puoliksi tai neljään osaan. 

Miten vaihdon voi tehdä?

Tässä tarvitaan hieman matematiikkaa. On tiedettävä paljonko eläinperäisessä tabletissasi on T4-hormonia ja paljonko T3-hormonia. Vaihto on kuitenkin turvallisinta tehdä ns. pienen vajaatoiminnan kautta. Tämä voi vaikuttaa myös työkykyysi ja asia on hyvä tehdä lääkärin kanssa yhteistyössä ja huomioida mm. opinnoissa ja töissä. Vaihdon yhteydessä olo voi muuttua huonommaksi joiksikin viikoiksi tai esimerkiksi pariksi kuukaudeksi. Hommaa ei kannata tehdä hätäillen. Suurimmalla osalla vaihto onnistuu kuitenkin ihan hyvin.

Jos T4:n osuus on ollut eläinperäisissä annoksissasi esim. 3x38 eli 114µg, voi olla kuitenkin turvallisinta ottaa tyroksiinia kerran päivässä vain 50µg tai 75µg. Tämä antaa tilaa kasvattaa T3-annosta riittäväksi. (tyroksiini on hyvä ottaa tyhjään mahaan puolisen tuntia ennen ateriaa. Vältä liian tiheää syömistä, jotta maha oikeasti on tyhjä ennenkuin otat tyroksiinin) Kun lääke on ns. alta pois, ei tarvitse olla huolissaan haittaako ruoka-aineet tai esim. kahvi tai ruoan kanssa otetut ravintolisät sen imeytymistä. Se on jo mennyt eteenpäin ruoansulatuskanavassa ja päässyt imeytymään verenkiertoon. Sitä ei enää muut aineet siellä estele. 

Jos T3:a on ollut eläinperäisissä annoksissasi esim. 3x9µg, voit ottaa sitä ensimmäisenä päivänä kerran päivässä 5µg ja kolmantena 5µg kahdesti päivässä eli yhteensä 10µg. Todennäköisesti voit mennä vähän vajaatoiminnalle, koska tyroksiinia tulee nyt vähemmän. Voit kokeilla lisätä kolmannen annoksen 5µg ja alkaa sitten lisäämään muutamien päivien välein 5µg (5+5+5, 10+5+5, 10+10+5, 10+10+10)

Joillain voi toimia se, että vaihto tehdään vain mahdollisimman suoraan eli aloitetaan kerrasta kerran päivässä tyroksiini, joka on mahdollisimman lähellä sitä määrää mitä on saatu eläinperäisestäkin ja kolmessa annoksessa T3 joka on myös mahdollisimman lähellä sitä vuorokausimäärää, jota on saanut eläinperäisestä. Monilla kuitenkin T3:a pitää olla synteettisessä lääkityksessä enemmän kuin eläinperäisessä ja T4-hormonia puolestaan vähemmän. Jos tunnet itsesi vajaatoimintaiseksi, neuvottele lääkärin kanssa voiko kokeilla lisätä T3-hormonia. Tämä on usein aivan ok varovaisesti kokeilla jos siellä on kuitenkin pohjalla esim. 25+75µg tyroksiinia. On usein virhe lisätä liikaa T4-hormonia, sillä sen muuntuminen aktiiviseksi voi olla heikentynyttä. Joskus näkee sellaisiakin lääkityksiä, joissa tyroksiinia on jopa 100µ ja enemmän ja sen lisäksi vielä esim. 20µ tai enemmän liotyroniinia. Lääkitys kuitenkin usein toimii paremmin kun T4:n määrä ei ole näin suuri.

On myös mahdollista että synteettinen lääkitys toimii jostain syystä tehokkaammin kuin eläinperäinen. Siksi voi olla järkevää aloittaa pienemmillä annoksilla kuin mitä eläinperäinen on ollut. Toisaalta yhdistelmälääkityksen hyvä puoli on se, että jos joudutaan tilapäisesti lievälle liikatoiminnalle, T3:n puoliintumisaika on niin lyhyt, että annoksessa on helppo pitää tauko tai pakittaa, jotta liikatoiminta saadaan loppumaan. 

Minun neuvo olisi, että älä turhaan jännitä vaihtoa. Se sujuu monilla aivan hyvin ja jos jäät vajaatoimintaiseksi, lääkitystä lisätään ja jos lääkettä tulee liikaa, sitä vähennetään, kunnes saavutetaan toivotunlainen lopputulos.

Joskus hormonimäärät ovat synteettisessä yhdistelmälääkityksessä hyvinkin samantyyppiset kuin eläinperäisessä ja joskus taas aika erilaiset. Mielestäni synteettinen yhdistelmä on helpompi säätää kohdilleen kuin eläinperäinen, koska T3:n osuutta on nopeampi ja ketterämpi muuttaa johtuen sen lyhyestä puoliintumisajasta.

Tiedän, minun mielipiteeni yhdistelmälääkityksestä eroaa mm. monien endokrinologien eli hormoniopin erikoislääkärien mielipiteestä. Minun mielestäni endokrinologia ei ole ajan tasalla kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa eikä minulla ole sinne suuntaan minkäänlaista auktoriteettiuskovaisuutta tai suurensuurta luottamusta. Jokainen tietenkin saa päättää näissä asioissa itse ketä ja mitä uskoo. Itse perustan tietoni sekä lääketieteeseen, että kokemusperäiseen tietoon. Tutkimustietoa ei ole tarpeeksi eikä se osin ole tarpeeksi laadukasta, jotta asian voisi jättää pelkkien tutkimusten tai norsunluutorneistaan huutelevien professorien varaan. Ihmiset tulevat näissä asioissa aina äänestämään jaloillaan, mikäli se vain on heille mahdollista.

Jos arvioit, että lääkärisi ei määrää sinulle riittävän isoa osuutta T3-hormonia ja kärsit yhä vajaatoimintaoireista, voin antaa lääkärisuosituksen kun laitat minulle sähköpostia: ninni ät nimda piste fi. Sama lääkäri voi muutenkin auttaa jos kilpirauhaspotilailla on vaikeuksia saada lääkityksiään järjestymään. Kirjoita minulle lyhyt kuvaus tilanteestasi. Käsittelen kaikki yhteydenotot luottamuksella. En saa rahallista hyötyä antaessani lääkärin yhteystiedot, vaan toiminta on osaltani vertaistukea, kuten myös tämä kirjoitus muutoinkin.

Linkkejä muihin kirjoituksiini:

Liikalääkityksen merkkien tunnistaminen kilpirauhaslääkityksellä:
http://jalkeilla.blogspot.com/2015/10/liikalaakityksen-merkkien-tunnistaminen.html 

Englanninkielisiä kirjoja aiheesta:
http://jalkeilla.blogspot.com/2020/02/viisi-englanninkielista-kirjaa.html

T3-hoitoja käyttävien älytön tilanne Suomessa:
http://jalkeilla.blogspot.com/2019/11/t3-hoitoja-kayttavien.html

5 väisteltävää sudenkuoppaa kilpirauhaslääkityksessä:
http://jalkeilla.blogspot.com/2019/08/5-vaisteltavaa-sudenkuoppaa.html

Miksi T3-hormonin lisäämisestä lääkitykseen voi tulla joillekin ongelmia?
http://jalkeilla.blogspot.com/2013/12/syita-miksi-t3-hormonin-lisaaminen.html

Miksi T3-hormonin lisääminen lääkitykseen saattaa auttaa vain vähän aikaa?
http://jalkeilla.blogspot.com/2013/12/miksi-t3-hormonin-lisaaminen.html