Miksi lisämunuainen ´joutuu koville´ pitkään jatkuneessa kilpirauhasen vajaatoiminnassa? (Hashimoto).
Hashimoton tauti on kilpirauhasen autoimmuunitulehdus, joka johtaa usein kilpirauhasen vajaatoimintaan, mutta aktiivisessa vaiheessa on myös tavallista, että kilpirauhashormonitasot vaihtelevat voimakkaastikin.
Kyse voi olla monestakin seikasta miksi lisämunuaiskuoren hormonieritys häiriytyy Hashimoto-potilailla. Kun kehoon on päässyt kehittymään autoimmuunitauti, kuten Hashimoton tauti, kehoon on jo pitkän aikaan saanut hiljaksiin kehittyä epätasapainotila. Hashimoton taudin perussyy on immuniteetin liikatoiminta- ja häiriötila, jossa keho virheellisesti käy omia kudoksiaan vastaan. Kun soppaan vielä kuuluu suolisto-ongelmia, jotka usein saattavat olla olemassa vähäoireisina tai oireettomina tai manifestoituvat muualla kuin itse suolistossa ja jos vielä käytetään itselle sopimatonta kilpirauhaslääkitystä niin tämä on kova rasitus eli stressitila elimistölle.
Usein tällaiseen krooniseen epätasapainotilaan, joka alkaa jo synnyttää erilaisia sairauksia kehossa kuuluu myös inflammaatio, eli elimistön hiljaa kytevä tulehdus. Rasitustila on omiaan nostamaan ensin stressihormoni kortisolin pilviin ja kun aivot alkavat suojella elimistöä liialliselta kortisolita, säädetäänkin arvot uudelleen ja kortisolintuotanto alkaa mennä lopulta alakanttiseksi.
Inflammaatio tulehdusvälittäjäaineineen myös sotkee hypotalamuksen ja aivolisäkkeen hormonisignallointia, joka vastaa lisämunuaisen "käskyttämisestä " tuottaa lisämunuaiskuoren hormoneja, kuten kortisolia, aldosteronia ja DHEA-hormonia. Pakkaa sekoittaa usein myös se, että nykyään vallalla olevat tavat annostella kilpirauhashormonia sotkevat kehon luonnollisen vuorokausirytmi mitä tulee tiettyjen hormonien eritykseen. Terveellä ihmisellä TSH-hormonia erittyy normaalisti eniten puolen yön tienoilla ja tätä seuraa sitten aamuyön pikkutunteina T3-hormonin tasojen nousu ja tätä puolestaan seuraa kortisolitasojen nousu. Ilman T3-hormonin stimuloivaa vaikutusta riittävästi kortisolia ei välttämättä erity. Siksi monet kilpirauhaspotilaat hoitavat lisämunuaiskuoren hormonitoimintaansa ottamalla ensimmäisen kilpirauhaslääkeannoksensa, joka sisältää T3-hormonia aamuyöstä. Yleisissä tavoissa ottaa kilpirauhaslääke T3-hormonitasot jäävät itse asiassa matalimmalle vuorokaudesta aikana, jona niiden kuuluisi olla korkeimpana.
Tarvitaan usein myös suoliston hoitoa oikeanlaisella ruokavaliolla ja lisäravintein, samoin kuin anti-inflammatorisia eli tulehduksellisuutta ehkäiseviä elementtejä ruokavalioon ja lisäravinto-ohjelmaan. Rasitus- ja sairaudentilat tuottavat myös hapetustressiä, joten antioksidantitkin ovat tärkeät. Myös psyykkinen stressi inflammoi aivot, joten tämäkin voi olla jopa itsenäinen tekijä kilpirauhaspotilaallakin sille että hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakseli ottaa häiriötä.
