Kuvittele tilanne, jossa joku ihminen saa lääkehaitan. Myrkytystilaa ja lääkehaitan aiheuttamia tuhoja elimistössä aletaan hoitaa. Tästä kaikesta huolimatta ihminen ei ala toipumaan. Mistä tämä johtuu? Hän ei ole lopettanut sen lääkeaineen käyttöä joka haitan on aiheuttanut vaan altistuu sille yhä koko ajan. Tilanne on kuin hölmöläisten peiton valmistus, jossa peittoa yritetään jatkaa leikkaamalla sitä toisesta päästä ja ompelemalla leikattu pala toiseen päähän.
Myrkkyä on monenlaista
Kaikki myrkky ei ole aineellista kuten vääränlainen lääke, liika alkoholi, saasteet tai kemikaalit, myrkylliset homeet jne. Myrkky voi olla myös henkistä ja sosiaalista. Koska psykofyysissosiaalisina kokonaisuuksina ihminen on sellainen, että mentaalinen, sosiaalinen ja fyysinen puoli ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisiinsa, se mitä tapahtuu jollekin osalle, heijastuu toiseen.
Siinä missä myrkkyä voi olla monella tasolla, voi myös voi myös lääke olla niin mentaalinen, fyysinen kuin sosiaalinen tai korkeimmassa muodossaan hengellinen. Tässä kirjoituksessa en ota lainkaan kantaa siihen, mitä ihmisen pitäisi tehdä ihmissuhteille jotka osoittautuvat toksisiksi.
Pyrkimykseni on selittää mistä johtuu että toksiselle ihmissuhteelle altistuva saattaa parantua heikosti terveysongelmistaan vaikka hän saisi niihin hyvää ja kokonaisvaltaista hoitoa ja olisi itsekin aktiivinen osapuoli itsensä hoitamisen suhteen. Todellisuudessa kokonaisvaltaista hoitoa ei ole se, että keskitytään vain kroppaan ja omaan mieleen, vaan ihmisen hyvinvointiin, eheyteen ja terveyteen vaikuttaa myös sosiaalinen puoli. Toiset ihmiset voivat olla joko pahin terveyden romahduttaja tai suuri voimavara voida paremmin ja kaikkea tältä väliltä. Jos jättää tämän sosiaalisen puolen huomioimatta, kapeuttaa mahdollisuuksiaan parantua, eheytyä, kehittyä ja voida hyvin.
Millainen on toksinen ihmissuhde?
Se voi olla monenlainen. Hyvää ihmissuhdetta voisi luonnehtia sellaiseksi missä voi kokea voivansa olla oma itsensä. Et joudu olemaan koko ajan varuillasi. Saat hyväksyntää ja tukea, on sitten kyse kumppanista, sukulaisesta tai ystävästä. On myös hyviä tai huonoja ihmissuhteita työpaikalla tai opinnoissa, ei vain kotona tai ystävien ja sukulaisten kesken. Hyvässä ihmissuhteessa sinun tarpeesi otetaan huomioon ja sinä otat huomioon muiden tarpeita ja etuja ja näiden asioiden välillä pyritään pitämään yllä mahdollisimman hyvää tasapainoa. Hyväksytään myös se tosiasia että aina kaikki ei mene täydellisesti ja aina kaikkien tarpeet ja edut eivät kohtaa. Siitä huolimatta konflikteilta voidaan usein välttyä tai syntyneet konfliktit voidaan sovittaa. Hyvässä ihmissuhteessa on anteeksi pyytämistä ja anteeksi antamista ja myös epätäydellisyyden ja epävarmuustekijöiden hyväksymistä. Hyvissä ihmissuhteissa on paljon hyvää tahtoa ja pyrkimys yhteiseen hyvään.
Huono ihmissuhde on sellainen, joka tuottaa jatkuvaa ahdistusta, jossa käytetään hyväksi, mitätöidään, sinut jätetään avutta ja tuetta kun apua ja tukea eniten tarvitset ja jossa tunnet itsesi huonoksi ja epävarmaksi. Se voi tapahtua myös hyvin salakavalasti ja hitaasti ja siksi sinulta voi kadota asian suhteen todellisuudentaju. Et ehkä oikein huomaa miten epänormaaliksi tilanne onkaan mennyt ja miten varuillasi joudut olemaan. On ehkä paljon draamaa, syyllistämistä ja manipulointia.
Joskus tiedostat selvästi että ihmissuhdeongelma on jossain tietyssä paikassa tai ajassa: menneisyydessä (eksät, epänormaali ja toksinen lapsuusympäristö tai työpaikka) tai nykyisyydessä (kumppani, ystävä, sukulainen, työpaikka tai opiskelupaikka) Se on samanlaista kuin altistuminen homeille ja huonolle sisäilmalle. Et voi voida paremmin ennenkuin altistus loppuu tai tila saadaan onnistuneesti remontoitua. Jatkuuko altistus koska menneisyys yhä pitää sinua vankina vai jatkuuko altistus nykyisyydessä? Pitääkö oma toimintasi, ajattelusi ja tunteesi sinua altisteessa ja missä määrin voit asiaan vaikuttaa? Mikä on sinun osuus, vastuusi ja mikä jonkun toisen?
Toksiset ihmissuhteet ovat omiaan traumatisoimaan ihmisen. Joku oireilee vielä vuosia tai vuosikymmeniä hirveän äidin tai isän tai kaamean eksän takia riippumatta siitä onko näihin ihmisiin enää kontaktia vai ei ja onko jo näennäisesti jatkanut elämäänsä eivätkä nämä ihmiset ole ehkä pitkään aikaan edes asuneet samassa osoitteessa. Myös koulu- ja työpaikkakiusaaminen tai vaikka narsistipomo voi jäädä kaivelemaan hampaankoloon pitkäksi aikaa. Tämä voi muodostaa pelkoja ja ahdistusta ja kapeuttaa elämää. Jokapäiväinen jatkuva altistus pahassa ihmissuhteessa on kuin pahimmanlaatuista toistuvaa kidutusta. Se vaikuttaa sekä psyykeeseen, että kehoon.
Jatkuva stressi saa kehon pettämään
Ihmisten stressin lähteitä on monenlaisia. Ei pelkästään kiire ja tekemättömät työt, suuret vastuut ja monenlaiset ongelmat, vaan myös fyysinen stressi kuten virheravitsemus, ravintopuutokset, sairaudet, lääkitykset, vammat, liikarasitus tai liian vähäinen uni ja lepo. Merkittävä stressi joka saattaa unohtua ja jota ihmiset ei välttämättä aina ymmärrettävistä syistä kerrro mm. minun vastaanotolla on se, että on ihmissuhde, joka tuottaa jatkuvaa mielipahaa, masennusta, ahdistuneistuutta ja stressiä. Tähän ei välttämättä tarvita edes mitään todella patologista ja vinksahtanutta ihmistä, joka sua kiduttaa vaan voi myös olla esimerkiksi ihan normaaleja parisuhteongelmia tai muuta mikä hiertää ihmissuhteissa. Monet ihmissuhdeongelmat ovat selvitettävissä siinä missä monet keholliset ongelmat tai mielenterveyden ja jaksamisen ongelmat. Ne vaan usein jätetään muhimaan ja pahenemaan vuosikausiksi.
Ihmisen keho reagoi näihin erilaisiin kehollisiin, mentaalisiin ja sosiaalisiin stressin aiheisiin samalla tavalla! Stressivasteen aktivoituessa sympaattinen hermosto aktivoituu. Tämä tuo muutoksia hormonitoimintaan, hermostoon ja vaikuttaa myös immuunipuolustukseen ja ruoansulatukseen. Ihmiskehoa ei ole suunniteltu sellaiseksi että sen pitäisi kestää pitkäkestoista, suurta tai jatkuvaa stressiä loputtomiin. Vaikka ihmiskeholla on aivan mahtavia selviytymis- ja kompensaatiomekanismeja ja pystymme jatkamaan elämää hämmästyttävän pitkään suuristakin haasteista huolimatta, tilanne ei pysty optimaalisena loputtomiin. Lähtökohtaisestikin jokaisella on omat heikkoutensa. Kukaan ei ole kokonaan sairas tai täysin terve, mutta kun stressiä jatkuu pitkään, alkaa ilmetä oireita ja sairastavuutta.
Tilannetta voitaisiin verrata upouuteen avaruusasemaan. Ensin sen kaikki osat toimivat hienosti ja kaikkiin moduleihin saadaan happea ja virtaa. Kaikki sen hienot toiminnot ovat käytössä. Kun siihen alkaa tulla pieniä vikoja, joita ei saada korjattua siinä tahdissa kun niitä tulee, käynnistyy ensin varajärjestelmiä ja sitten pitää tehdä päätöksiä mitkä järjestelmät ovat miehistön eloonjäämiselle ja aseman pitämiselle toiminnassa välttämättömiä. Jotkut järjestelmät pitää ajaa alas ja pitää myös sietää sitä että toiset järjestelmät toimivat puutteellisesti. Pitää rynnätä yhä paikasta toiseen korjailemassa eri asioita, jos vain korjausvälineitä ja korjaustarvikkeita on riittävästi ja niitä saadaan toimitettua maasta käsin lisää.
Näin on ihmiskehossakin. Siihen kohdistuu jatkuvasti sekä sisäisiä, että ulkoisia paineita ja sitä korjataan jatkuvasti. Ravinnon mukana toimitetaan materiaaleja ja kehoa siivotaan myös monella tavalla. Ulos eritetään jätettä ja toksiineja. Tavaraa myös kierrätetään. Immuunipuolustus taistelee erilaisia mikrobeja vastaan, tuhoaa epänormaalisti toimivia soluja ja siivoaa infektioiden ja kehon omissa prosesseissa syntyneiden sotkujen jäljet. Hormonitoiminta tasapainottaa kehoa ja saa siinä aikaan erilaisia tapahtumia kuten naisilla kuukautiskierron ja maidontuotannon imetyksen aikana ja miehillä siittiöntuotannon suvun jatkamiseksi.
Hormonitoiminta säätelee myös ruoansulatusta ruoansulatukseen liittyvien hormonien toimesta ja hormonitoiminta säätelee myös aineenvaihdunnan tasoa mm. kilpirauhashormonien tuotannolla ja osaltaan stressivastetta mm. kortisolin ja adrenaliinin tuotannon avulla. Hermosto välittäjäaineineen ja sähköisine toimintoineen mahdollistaa aivojemme toiminnan, tunteemme, liikkumisemme ja osallistuu myös ruoansulatukseen. Ruoansulatus on säädelty hormonaalisesti ja hermostollisesti ja ruoansulatuskanavan ja sen mikrobiston hyvintointi on yhteydessä myös immuunipuolustukseemme. Kaikki kehon säätelyjärjestelmät ovat yhteydessä toisiinsa ja ohjaavat melkoista orkesteria kehossa!
Pitkittynyt liika stressi uuvuttaa ja epätasapainottaa tämän säätelyjärjestelmän. Orkesteri soittaa vielä, mutta epävireisesti. Musiikkia on raastavaa kuunnella eikä soittajillakaan ole mukavaa. Kapelimestarilla valuu jo kyyneleet pitkin poskia. Avaruusasema on viimeisiään vetelevä raato ja miehistö ajelehtii sinne tänne nollapainovoimassa ruuvimeisseli kädessään.
Pitkittyneessä stressissä ruoansulatus heikkenee. Tämä synnyttää ongelmia koko kehoon ja sen toimintoihin, sillä keholta alkaa puuttua "rakennuspalikoita" ja "korjaustarvikkeita". Syntyy siis ravintopuutoksia jopa siitäkin huolimatta että ruokavalio olisi terveellinen. Jopa siitäkin huolimatta että käytettäisiin ravintolisiä. Stressi ylläpitää tätä kierrettä. Jos stressi jatkuu, voidaan toki auttaa asiaa paljonkin mm. ruoansulatusta edistävällä ruokavaliolla, yrteillä ja mm. entsyymilisillä, mutta juurisyy on edelleen olemassa. Stressi. Heikko ruoansulatus saa aikaan myös suolisto-ongelmia ja mikrobiepätasapainoa, joka on yhteydessä mm. immuunipuolustuksen ongelmiin ja aivotoimintaan. Heikko mahasuolikanavan tila heijastuu muualle kehoon mm. lisääntyneinä allergioina, autoimmuunisairauksien puhjeamisena tai pahentumisena, aivotoimintaan ja mielialaan liittyvinä ongelmina, nivel- lihas, iho- ja hengitysteiden ongelmina. Ravintopuutokset vaikuttavat hormonitoimintaan ja hermoston toimintaan ja myös hermovälittäjäaineiden muodostumisen ongelmaan. Lisäksi ne vaikuttavat myös siihen miten tehokkaasti keho pystyy poistamaan erilaisia kuona- ja myrkkyaineita joita sen oma toiminta synnyttää tai jota tulee siihen ulkoapäin.
On siis mahdollista että jos saat sosiaalista myrkkyä, myös kehosi myrkyttyy, kirjaimellisesti! Siihen kertyy kaikenlaista, samoin kuin mieleesi voi kertyä kaikenlaista sekä omasta toiminnastasi, sanoistasi, ajatuksistasi ja tunteistasi, että ulkoapäin toisten toiminnasta, sanoista, ajatuksista ja tunteenilmaisuista.
Pitkittyneessä stressissä hormoniorkesteri väsyy ja voi mennä varsin sekaisin ja ravintopuutoksen vuoksi siltä voi alkaa loppumaan myös sen tarvitsemat ravintoaineet. Jossain vaiheessa stressin aiheuttamat korkeat stressihormoni kortisolin tasot voivat laskea liian matalalle synnyttäen totaalisen uupumisen. Sukuhormonitasot kuitenkin alenevat usein ensimmäisenä ja keho vähentää myös aktiivisen kilpirauhashormonin määrän yrittäessään säästellä voimiaan. Riippuen mm. syömisistä, stressi altistaa suoraan tai välillisesti myös verensokeritasojen säätelyn häiriöille, koska myös verensokeritasapainoa säädellään hormonaalisesti. Kuinka moni uupunut ja stressaantunut jaksaa pitää huolta terveellisestä syömisestä?
Huonot ihmissuhteet jarruna paranemiselle
Saatamme käydä pitkään terapiassa, purkaa omia tunnelukkoja, kehittää itseämme ihmisinä, hankkia mielekästä tekemistä, purkaa stressiä ja traumoja kehosta ja saatamme hoitaa itseämme funktionaalisen lääketieteen keinoin, ravintoterapialla ja erilaisilla täydentävillä hoitomuodoilla ja myös lääketieteen keinoin.
Jos mikään ei tunnu auttavan riittävästi, tarkista millaisia ihmisiä sun elämässä on ollut tai on parasta aikaa ja mitä annat tehdä itsellesi.