Hiljattain minulta kysyttiin, että olenko ihan oikeasti osannut auttaa kilpirauhaspotilaita. Koska olen itse kilpirauhaspotilas ja sekä oman tilanteeni, että myöskin kasvaneen kiinnostukseni vuoksi olen perehtynyt aiheeseen. Siksi melkoinen osa asiakaskuntaani on kilpirauhaspotilaita. Tarve tuntuu olevan ihan valtava kilpirauhaspotilaiden saada apua itselleen. Tämä näkyy myös vertaistuessa sekä Suomessa, että kansainvälisesti. Melkoinen osa kilpirauhaspotilaita eivät ole tyytyväisiä lääkäriltä saamaansa hoitoon. Lääkitysten kanssa on isoja ongelmia. Millähän lääkärit saisi ymmärtämään, että he tarvitsevat lisää käytännön osaamista ja syvällisempää ymmärtämystä auttaakseen kilpirauhaspotilaita entistä paremmin?
Olen minä pystynyt auttamaan kilpirauhaspotilaita. Toisia enemmän, toisia vähemmän. Joskus kun tilanne on hankala, mikä tahansa pienikin edistyminen voi parantaa olennaisesti elämänlaatua. Joskus olen voinut auttaa ihan uskomattoman paljonkin. Silloin tuntuu että ihan pakahtuu onnesta toisten puolesta. Joskus on löytynyt juuri se olennainen asia, jonka avulla asiakkaani on päässyt eteenpäin. Pikkuisen kuivailen välillä poskia kun silmäkulmat oudosti alkavat hikoilemaan kun asiakas kertoo edistymisestään. Hän on kuitenkin itse arkensa sankari, joka on niitä tarvittavia asioita tehnyt, jotka ovat johtaneet tuloksiin. Minä olen auttaja ja rinnallakulkija.
Mikä sitten on olennaista jos on kilpirauhasen vajaatoiminta?
Syy:
Lääkitykset:
En ole lääkäri enkä voi säätää ihmisten puolesta hänen lääkityksiään. Siksi teenkin aina selväksi että voin esittää mielipiteeni tai arvailuja, mutta se ei tarkoita että antaisin jonkin hoitosuosituksen. En diagnosoi enkä tietenkään kirjoita reseptejä. Tosiasia on kuitenkin se, että vääränlainen lääke kilpirauhasen vajaatoimintaan tai virheellinen annostus on tosi yleisiä pullonkauloja sille että voitaisiin ja jaksettaisiin paremmin. Suomi on täynnä vajaa- ja virhelääkittyjä kilpirauhasen vajaatoimintaa potevia. Monille on lääkäri sanonut että arvot on normaalit, joten lääkitys on kunnossa eikä sun oireet voi johtua kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Moni uskoo kyseenalaistamatta mitä lääkäri sanoo ja silti kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat läsnä täysimääräisinä. Jos mietit omaa lääkitystäsi, niin etsipä käsiisi kilpirauhasen vajaatoiminnan oirelistaa vaikka googlaamalla netistä tai lukemalla lääkärikirjasta. Etsi tietoa useasta lähteestä, sillä yksittäisen lähteen tiedot voivat olla puutteelliset. Onko sinulla vielä selviä merkkejä kilpirauhasen vajaatoiminnasta vaikka lääkärin mielestä laboratoriokokeiden perusteella kaikki on ok?
Lääkityksiä on olemassa erilaisia Thyroxinin lisäksi. Thyroxin on synteettisät T4-hormonia. T4-hormoni eli tyroksiini ei ole kuitenkaan aktiivinen kilpirauhashormoni. Sen tulee muuntua T3-hormoniksi eli trijodityroniiniksi. Kaikilla tämä muunto ei ole kovin tehokasta. Siksi merkittävä osa potilaista jää oireisiksi pelkällä Thyroxinilla, vaikka heille usein uskotellaankin että heidän lääkityksensä on ok. Eläinperäiset kilpirauhasvalmisteet on valmistettu sian kilpirauhasesta ja ne sisältävät kaikkia kilpirauhashormoneja. Monet ovat erittäin tyytyväisiä eläinperäisiin valmisteisiin. Saatavilla on myös synteettistä T3-hormonia eli aktiivista kilpirauhashormonia, jota yhdistetään usein Thyroxiniin. Ne harvat lääkärit jotka sitä ymmärtävät ja uskaltavat työssään käyttää, yleensä valitettavasti annostelevat sitä riittämättömästi. Monilla toimii parhaiten lääkitys, jossa T3-hormonin osuus on melko suurikin, ei vain esim. viidesosa verrattuna Thyroxiniin vaan jopa niin että Thyroxinia on mikrogrammamääräisesti pienempi osuus kuin T3-hormonia. Jotkut voivat selvästi parhaiten pelkällä T3-hormonilla.
Muita kuin Thyroxinia on nykyään perin vaikea saada Suomesta. Tämä johtuu typerästä ajojahdista ja asenneongelmista, joista olen kirjoittanut tässä blogissa paljonkin. Kirjoitukset löytyvät sivupalkin sanahausta: kilpirauhaskiista.
Jos lääkitys on kovin pielessä, voi olla että ravintoterapeuttiset keinot auttavat vain rajatusti, mutta toisinaan ne auttavat silti merkittävästi.
Minulla on myös asiakkaita, jotka eivät halua lääkitystä, ainaaan ennenkuin ovat ensin kokeilleet auttaako muunlainen hoito. Kaikilla ei ole niin vakava tilanne että he tarvitsisivat lääkityksen välttämättä heti. Monilla kilpirauhasarvot eivät ole olleet laboratoriotesteissä niin pielessä että he edes olisivat saaneet lääkityksen. Lääkitystä eivät lääkärit määrää aina silloinkaan kun sille oikeasti olisi tarvetta. Toisinaan se lääkitys lopulta tarvitaan, mutta ilahduttavan usein kun ongelmiin on saatu puututtua riittävän ajoissa, ei olekaan ollut myöhäistä korjata tilannetta kokonaisvaltaisella hoidolla. On ihan loogista, että jos vajaatoiminta johtuu jodin puutoksesta, pitää ihmisen saada tarpeeksi jodia ja todennäköisesti on silloin myös muita ravintopuutoksia. Jodin kanssa olisi tärkeä aina ottaa myös seleeniä. Jos vajaatoiminta johtuu autoimmuunitulehduksesta kilpirauhasessa, sitä on saatu hillittyä mm. funktionaalisen lääketieteen keinoin ja ruokavaliona toimivat silloin erityisen hyvin paleoottiset ratkaisut. Erilaisista rasitus- ja sairaudentiloista johtuvissa kudostason kilpirauhashormonien häiriöissä (Non thyroidal illness) on tietenkin tärkeää pyrkiä selvittämään taustasyyt ja hoitamaan niitä kuntoon.
Kokonaisuus:
Itselläkin kesti pitkään alkaa hahmottamaan että kyse on AINA muustakin kuin kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Jos vajaatoiminta on päässyt kehittymään tai jos sen hoidon kanssa on ongelmia, kehossa on jo meneillään hyvin paljon kaikkea muutakin. Ei tule hoitaa kilpirauhasta, vaan tulee hoitaa ihmistä. Tähän sisältyy myös henkisen aspektin huomioiminen ja mm. stressinaiheiden ja stressinsietokyvyn tarkasteleminen. Ravintoterapian ydin on siinä että yksilöllisellä tavalla löydetään ne kohdat, joissa elimistöllä on epätasapainotilaa ja pyritään ravintoterapeuttisin keinoin saattamaan niitä tasapainoon. Kun elimistöä vähän autetaan, sillä on uskomattomia kykyjä lähteä tasapainottamaan ja parantamaan itseään.
Tarina voi vaikka olla sellainen, että ensin syötiin aikuisuuteen asti gluteenia ja maitoa, vaikka ne eivät sovi. Oireita vain ei ole osattu yhdistää gluteeniin ja maitoon ja ne ovat voineet hiipiä niin hiljaa että syyksi on arvioitu jotakin muuta tai sitten on vain ajateltu että "olen tällainen, ei sille mitään voi". On voinut ilmetä myös esimerkiksi jokin infektio, raju järkyty, stressi tai mielipahan aihe, jonka jälkeen kilpirauhasen vajaatoimintaoireet ovat ilmaantuneet.
Kun on kilpirauhasen vajaatoiminta, tärkeitä kysymyksiä ovat mm: Mitä muuta on meneillään, mitä muita sairaudentiloja on todettu, mitä kaikkea elämässäsi on tapahtunut ja mitä kaikkea oli meneillään juuri silloin kun vajaatoiminta on diagnosoitu tai kun oireet pahenivat.
Ravintoterapiaan sitoutuminen ja toimiva vuorovaikutus:
Suurin osa asiakkaistani on oikein hyvin sitoutuneita ravintoterapiaan ja ovat valmiita ottamaan vastaan neuvojani. He myös kyselevät tarvittaessa lisää jos eivät ole vielä jotakin asiaa oikein ymmärtäneet ja he kertovat myös rehellisesti jos joku homma mättää tai ei ole onnistunut tai toiminut. Parhaimmillaan yhteistyö sujuu hyvässä hengessä, hyvällä kommunikaatiolla ja voidaan yhdessä sekä itkeä takapakkeja, että iloita edistymisistä.
Joillain voi olla kuitenkin etukäteen jokin mielikuva siitä miten ravintoterapia tullaan toteuttamaan. Saattaa tulla yllätyksenä, että usein lähdetäänkin liikkeelle vähän erilaisista asioista kuin mihin oltiin henkisesti varauduttu. Ei siis välttämättä vaan neuvota jotain tiettyä ruokavaliota ja rakenneta ravintolisäohjelmaa eikä terapeutti välttämättä suosittelekaan juuri sitä funktionaalisen lääketieteen testiä heti tehtäväksi, jota asiakas oli ajatellut. Vaikka terapeutti perustelisikin suosituksiaan, voi joskus olla hankala hyväksyä terapeutin kaavailemaa suunnitelmaa.
Kilpirauhasen vajaatoimintapotilailla ravintoterapiassa ovat usein keskeisinä teemoina aluksi ruoansulatuksen tukeminen, ruokavalion viilaus yksilölliseksi ja suoliston tasapainottaminen. Lähdetään usein liikkeelle myös siitä että ihan ensisijaisia tavoitteita on ravintopuutosten korjaaminen. Muuta optimoimista nähdään usein parhaiten tehdä kun näitä tiettyjä perusasioita on ensin saatettu paremmalle tolalle. Ei ole harvinaista että olo virkistyy jo melkoisesti siitä että aletaan juomaan enemmän vettä ja lisäämään kasviksia ja marjoja ruokavalioon. Päähäiritsijät ruokavaliossa ovat usein viljat, varsinkin gluteeniviljat ja maitotuotteet.
Ei ole aina varauduttu ja valmistauduttu siihen että tarvitaan hieman opettelemista, miettimistä, sopeutumista ja jopa kurinalaisuutta kun lähdetään kokeilemaan muutoksia ravintoon ja toteuttamaan erilaisia ravintolisäohjelmia. On olemassa sanonta: vain otettu lääke auttaa. Aivan hyvin voitaisiin sanoa, että vain noudatettu neuvo auttaa. Jos ei ole valmis näkemään yhtään vaivaa, ei ravintoterapia silloin voi toimia.
Voi myös olla pelkoja: Mitä jos en onnistukaan tässä, jos tämä onkin minulle liian vaikeaa. Peloista ja huolenaiheista kannattaa kertoa, jotta voit saada tukea terapeutiltasi. Sitä varten hän on olemassa, että neuvoo, auttaa ja tukee. Jotkut haluavat perua seuraavan ajan jos heistä tuntuu etteivät he ole onnistuneet vaan juttu on mennyt pieleen tai jos tuntuu että motivaatio on kateissa. Juuri silloin pitääkin keskustella terapeutin kanssa, jotta voi saada taas neuvoa, tukea ja kannustusta. Neuvo voi olla vaikkapa yksinkertaisuudessaan se, että "sovitaan nyt, että tämän meidän Skype-palaverin jälkeen haet heti kauppakassin ja menet sinne kauppaan ja ostat sieltä jotain herkullista sun terveyttä hellivää hyvää ruokaa ja laitat siitä itselles lounaan. Näin saat onnistumisen kokemuksen ja motivaatiosi kasvaa ja myös huomaat että kyllä sinä pystyt tähän. Jätät nyt vaan ne keksit sinne kauppaan muiden turmioksi!"
Joskus asiakkaalla saattaa olla käsitys, että funktionaalinen lääketiede tai ravintoterapia ei ole toiminut, mutta todellisuudessa ei ehkä ole kommunikoitu riittävästi ja riittävän rehellisesti tai ei ole noudatettu neuvoja. Ainahan ei voi etukäteen tietää että kenties jokin keino ei sovellu tai jokin tuote sovi. Tällaisissa tilanteissa pitää keskustella terapeutin kanssa, jotta voidaan tarvittaessa säätää asioita kohdilleen tai muuttaa suunnitelmaa lennosta. On myös hyvä rehellisesti sanoa jos ei ole pystynyt noudattamaan joitain neuvoja. Silloin voidaan miettiä pitäisikö muutoksia tehdä hitaammassa tahdissa vai onko tilanne sellainen ettei ravintoterapialla oikein päästä eteenpäin juuri tällä hetkellä. Tällaisia tilanteita voi olla vaikka se, että onkin niin huonossa kunnossa eikä saa tarpeeksi apua ja tukea että pystyisi esimerkiksi kokeilemaan tietynlaista ruokavaliota tai toteuttamaan ravintolisäohjelmaa.
Kun on syntynyt avoin ja luottamuksellinen yhteys asiakkaan kanssa ja hommat on saatu hyvin pyörimään, yleensä on saatu aivan erinomaisia tuloksia. Tunteista ja fiiliksistäkin on tärkeä puhua ja myöskin pidän sitä todella tärkeänä, että ohjeet joita annan ovat riittävän käytännönläheisiä ja konkreettisia. On myös tärkeä ohjata asiakasta tarvittaessa muille auttajille kuten lääkärille tai vaikkapa kiropraktikolle tai psykofyysisen fysioterapeutin luo. Joskus kollegalla voi olla käytössään jokin hyvä mittaustapa, josta arvelen asiakkaan hyötyvän. Silloin suosittelen kollegallani käymistä.
Ylipäätään kun pidän mielessä johtoajatuksena: "Miten tuota ihmistä voin parhaiten juuri nyt auttaa", se on vienyt pitkälle. Konkreettiset hyödyt niissä ongelmissa, joihin asiakas on tullut hakemaan minulta apua on tietenkin tärkeät, mutta olen myös havainnut miten tärkeää ihmisille on myös kokemus kuulluksi tulemisesta ja siitä että joku ymmärtää heitä. Kilpirauhaspotilas on usein saanut kokea olevansa väärinymmärretty ja aivan yksin.
Millä tavalla sitten ravintoterapia kilpirauhasen vajaatoiminnassa auttaa?
Se auttaa usein kokonaisuuteen. Ihminen ei ole välttämättä tietoinen että kaikki hänen oireensa eivät liity vain vajaatoimintaan vaan myös mm. inflammaatioon eli elimistön hiljaiseen tulehdukseen, virheravitsemukseen, raudanpuutoksiin ja muihin ravintopuutoksiin, muihin hormoniepätasapainotiloihin kärkipäissä sokeriaineenvaihduntaan liittyvä hormonitoiminta, stressihormonit ja sukuhormonit.
Jos solut eivät toimi kunnolla johtuen mm. virheravitsemuksesta, inflammaatiosta ja ravintopuutoksista, kilpirauhashormonitkaan eivät toimi niissä kunnolla. Joskus taustalta voi lopulta löytyä myös muita merkittäviä terveyteen vaikuttavia seikkoja kuten sairauksia joita ei ole vielä diagnosoitu. Olen usein suositellut että asiakas menisi lääkäriin kun näen että hänen oirekokonaisuutensa voi viitata johonkin sairauteen.
Kokonaisuus on usein kuin palapelin kokoamista. Elimistön toimintojen tukeminen ravintoterapeuttisin keinoin ja mm. suoliston tukeminen voivat vaikuttaa myös siihen miten hyvin kilpirauhaspotilaan keho pystyy muuntamaan varastohormoni T4:stä aktiivista T3-hormonia. Tällä on todella iso merkitys vointiin.
Olemme sitä mitä syömme, tai oikeastaan mitä imeytämme. Ravinnolla on tärkeä merkitys kehon kaikkiin toimintoihin, myös hormonitoimintaan ja kilpirauhasen hormonien toimintaan.