Pikkulasten unikoulu voi pelastaa perheen osa 1.

Sitä sumuista epätoivoa ei voi sanoin kuvailla kun olet niin väsynyt että pelkäät ettet pysty kohta enää huolehtimaan lapsesta ja havaitset myös terveytesi alkavan pettää yöheräilyistä. Saatat tuntea myös huonommuutta, syyllisyyttä ja häpeää siitä että kuvittelet ettet jollakin tapaa täytä hyvän vanhemman normeja. Ruoskit itseäsi ajatuksella: Itsepä olen tämän lapsen halunnut ja kyllä minunkin pitäisi tämä kestää. Miljardit muutkin vanhemmat ovat kestäneet..

Väsymys vaikuttaa aivoihin kuten humalatila. Olet tapaturma-alttiimpi, ajatukset takkuilevat, suuria tunteita tulee ja menee tai sitten olet aivan turta. Kroonisesti univajeista uhkaa myös mm. immuniteetin heikkeneminen, hormonitoiminnan epätasapainotila, masennus ja ahdistuneisuus. Toki olemme erilaisia. Jokaisella on omanlaisensa toleranssi univajeelle. Unen rajoittaminen on myös yksi kidutuksen muodoista.

Kun lapsen yöheräily uhkaa perheen hyvinvointia ja turvallisuutta, on täysin perusteltua pitää unikoulu. Lapsi on saatava nukkumaan ja yöt rauhoitettua. Yli puolivuotias terve lapsi ei välttämättä tarvitse yöllä rintaa, pullomaitoa ja sylittelyä. Eri asia jos hänellä on terveydentilansa vuoksi erikoistarpeita tai hän sairastaa ja tarvitsee yöllä vaikkapa vaipanvaihtoa ja nestetankkausta.

Sinulla saattaa olla ajatuksena luonnollisuus ja lapsentahtisuus. Lapsi saa rintaa aina kun haluaa, hän saa nukahtaa vanhemman syliin illalla ja nukkua perhepedissä. Nämä ovat täysin hyväksyttäviä ja hyviä asioita, - jos ne toimivat teidän perheessä ja juuri teidän tilanteessa. Hyväkin ideologia voi kääntyä itseään vastaan. Tässä kuvailemani unikoulu toimi meidän perheessä kummankin lapsemme ollessa vauvoja.

Saatat ehkä luulla että unikoulu aloitetaan illalla kun on aika mennä nukkumaan. Se kannattaa aloittaa aamusta. Pikkulapsen tulee syödä jotakin vähintään viisi kertaa vuorokaudessa, usein jopa kuusi. Unikoulussa päiväunet ja ruokailut pyritään tahdistamaan niin etteivät ne haittaa unikoulun toteuttamista. Liian monet ruokailut ja päiväunet voivat häiritä yli puolivuotiaan nukahtamista ja nukkumistä yöllä, samoin liian myöhäinen rytmi jossa lapsi menee liian myöhään illalla nukkumaan ja herää myöhään aamulla. Jos unikoulu ei ota onnistuakseen, rytmin siirtäminen aikaisemmaksi usein auttaa.

Mieti ennen unikoulun aloittamista, mihin aikaan lapsi aamulla herää, kuinka usein syö, kuinka usein hän nukkuu päiväunet ja miten myöhään viimeiset päiväunet on nukuttu. Onko ne nukuttu liian myöhään eikä lapsi ole vielä kunnolla väsynyt kun hänet olisi tarkoitus saada yöunille? Venyykö yöunille meno tämän takia vai ehtiikö lapsi jo yliväsyneeksi jolloin mistään ei tunnu tulevan mitään enää muutenkaan eikä kenelläkään ole enää kivaa?

Pyri antamaan lapselle rintaa/maitoa ja ruokaa riittävästi kerralla. Jos hän ei syö jollakin aterialla oikein kunnolla niin odota että hän on riittävän nälkäinen seuraavalle aterialle, mutta ylimääräisiä välipaloja ei tarvitse antaa. Muista: Yli puolivuotiasta lasta voi jo auttaa löytämään tahtia ja rytmiä elämäänsä. Maailmaan mahtuu protestiääntä. Saatat joutua hieman kuuntelemaan niitä siinä vaiheessa kun rytmejä vähän muutellaan perheessänne. Lapsen itku ei ole vaarallista. Se on vain stressaavaa vanhemman kuulla. Pidä lapsi lähelläsi ja pidä häntä paljon sylissä niin itku on ihan turvallista lapsen kokea. Jos lapsen itku ei ole sävyltään paniikinomaista tai erityisen murheellista, ei ole myöskään vaarallista että sinun pitää pystyä välillä tekemään mm. kotitöitä tai syömään. Lapsi ei siitä traumatisoidu tai mene rikki jos välillä vähän itkee vaikka et ole koko aikaa pitämässä häntä sylissä. Myöhemmin seuraavassa kirjoituksessa otetaan huomioon itse unikoulun käytännön toteuttamisessa nämä itkun eri "asteet".

Kuinka useasti lapsi saa rintaa tai maitopullon yöllä? Lapsen unisykli, aika jona hän käy läpi unen eri vaiheet kestää n. puolitoista tuntia. Unisyklin päätteeksi lapsi saattaa haluta maitoa koska on oppinut nukahtamaan juomalla maitoa rinnasta tai pullosta vaikka ei sitä fysiologisiin tarpeisiinsa tarvitsisikaan. Joskus heräilyn syynä voi myös olla jatkuva tutin putoaminen. Tuttia voi kaikin mokomin käyttää, mutta joskus siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Tutti voi haitata myös imettämistä varsinkin pienillä vauvoilla. Se stimulaatio, jonka vauva kohdistaa tuttiin on tarkoitettu äidin rintaan, jotta vauva tällä stimulaatiolla "tilaisi" itselleen riittävästi ruokaa kasvaviin tarpeisiinsa. Joskus tutti on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi peukalo, mutta voi olla hyvä miettiä missä vaiheessa siitä pitäisi jo luopua.

Lapsella on kaikki mahdollisuudet nukahtaa uudelleen ilman sen kummempia apuvälineitä ja kommervenkkejä. On toki luonnollistä ja aivan oikein että äiti esimerkiksi imettää tai vanhemmat pitävät lasta vieressään tai nostavat syliin yöllä, mutta on vastuullista ja aikuista ajattelua myös arvioida nämä menettelyt uudelleen siinä vaiheessa jos tosiaan lapsen yöheräily on vaikuttavassa negatiivisesti henkiseen ja/tai fyysiseen terveyteen ja jos "kaikki meinaa jo tulla hulluksi". Unikoulu kestää tavallisesti korkeintaan viikon. Ajatelkaa sitä palkintoa mikä siitä siunatusta rauhasta koituu koko perheelle kun saatte nukkua yöt ja olette jälleen "normaaleja" järkeviä aikuisia ihmisiä päivällä, ette valvoneita hermoraunioita.

Pinnasänky on unikouluttajan paras ystävä. Jos vähän vanhempi lapsi siirretään pinnasängystä tavalliseen lastensänkyyn liian aikaisin, voi unikoulu tulla hyvin vaikeaksi, koska joudut kantamaan lapsen takaisin sänkyynsä kenties sata kertaa iltaisin. Haasteena voi olla myös jos lapsi pääsee jo kiipeämään pois pinnasängyssä. En tiedä voisiko tähän kehitellä jonkin turvallisen teknisen ratkaisun, mutta saattaa olla että osa juuri teidän unikoulua on sitten nostaa lapsi takaisin niin monta kertaa kuin on tarpeen. Uuvuttavaa, mutta ei kestä ikuisuuksia ja on tarpeen kun nukkumaanmenot ja yöt tulee rauhoittaa.

On tärkeää valmistautua ajatukseen, että onnistunut unikoulu voi edellyttää myös sitä että lapsi opetetaan nukahtamaan suoraan omaan sänkyynsä eikä häntä siis siirretä sinne vasta sitten kun hän on nukahtanut rinnalle, syliin tai esimerkiksi vanhempien väliin. Muutoin hänen voi olla hyvin vaikea osata nukahtaa uudelleen sängyssään kun hän herää yöllä. Miettikääpä miltä itsestä tuntuisi jos heräisitte keskellä yötä jostain ihan muualta kuin mihin olette nukahtaneet.

Kun suunnittelette unikoulua, ottakaa siis huomioon lapsen koko ruokailujen ja nukkumisten rytmi ja valmistautukaa olemaan johdonmukaisia. Arvioisin, että seuraavassa osassa esitetty unikoulun käytännön toteutus toimii n. puolivuotiaasta puolitoistavuotiaaseen vauvaan. Pikkulapsien nukkumista voivat häiritä myös uusien taitojen opettelu kuten kävelemään oppiminen tai muutokset arjessa kuten muutto. Nämä voivat olla ohimeneviä tilanteita ja lapsen uni rauhoittuu itsestään, mutta toki unikouluakin voi kokeilla käyttää varsinkin jos tilanne ei rauhoitu itsestään kovin nopeasti ja jos olette uupuneita.

On lapselle ja lapsen mahdollisille sisaruksillekin hyväksi että perheen yöt saadaan rauhoitettua ja että vanhemmat jaksavat paremmin. Lapsikin saattaa olla päivisin tyytyväisempi kun saa nukkua yönsä kunnolla.

Kirjoitan seuraavan osan huomenna.