 |
| kuva:Pixabay |
Itsellä on käytössä suhteellisen vähähiilihydraattinen ruokavalio, koska painoni nousee erittäin herkästi. Näin on ollut teini-ikäisestä asti ja epäilen asian liittyvän mm. sairastamaani polykystisiin munasarjoihin. (PCOS) Aikanaan painoni pysyi helpoiten terveellisissä lukemissa vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Iso merkitys oli myös sillä, että kilpirauhaslääkkeeni vaihdettiin minulle oikeanlaiseksi ja toimivaksi. Ns. tavallinen ruokavalio aiheutti kovaa himoa makeaan ja tärkkylyksiin ja väsytti ja niin se tekee tänäkin päivänä.
Nykyään en voi munuaissairauteni ja kilpirauhasen vajaatoiminnan takia noudattaa VHH-ruokavaliota kovin täydesti ja käytössä on myös jonkin verran tärkkelystä ja joskus herkuttelen sokerillakin. Oloni menee erittäin huonoksi, jos en saa ravinnostani tarpeeksi energiaa. Isoa määrää rasvaa ei kuitenkaan maha kestä ja munuaissairauden takia minulla on neste- suola ja proteiinirajoitus. On siis tehtävä kompromisseja. Tällä hetkellä munuaisten suojeleminen on ykkösprioriteetti, vaikka olen sitten vähän isokokoisempi daami.
Minun on myös pakko myöntää, että vaikka olen itse ravitsemuksen ammattilainen, minun oma kamppailuni liittyy tunnesyömiseen. Olen hyvin herkkä ja tunteellinen ihminen, toisinaan hyvin analyyttisen ja rauhallisen kuoreni alla. Kun elämässä on stressaavia ja vaikeita aikoja, olen ainakin tähän asti reagoinut tavalla, joka johtaa painon nousemiseen ja epäviisaaseen tapaan syödä. Ehkä opin joskus tässä suhteessa kypsemmällä tavalla toimivaksi ihmiseksi. Toisaalta armollista on myös hyväksyä sekä oma, että toisten keskeneräisyys. Meillä kaikilla on omat heikkoutemme ja ominaisuutemme. Siksi ehkä kuitenkin sitten myös ymmärrän samoja haasteita kokeneita asiakkaitani.
Minusta hyvä kompromissi omassa tilanteessa ja ehkä monen muunkin tilanteessa voi olla se, että hyödyntää VHH-ruokavaliota siten, että pyrkii pitämään osan päivän aterioista vähähiilihydraattisina. Väitän, että se edistää painonhallintaa, verensokerisäätelyä ja virkeyttä, sekä auttaa siinä että lautaselle mahtuu enemmän vihanneksia ja marjoja. Useimmilla meistä ei ole tarvetta noudattaa jotakin erityisruokavaliota ainakaan ns. liian tiukkapipoisesti. Syömisensä on hyvä pyrkiä järjestämään siten, että homma toimii pitkäaikaisesti myös käytännön elämässä, ei vain erilaisina kuureina.
Halusin jakaa tähän helpon ja maukkaan, suhteellisen VHH ateriavinkin, joka sopii vaikkapa aamiaiseksi.
Kuituisa marjajugurtti
-3 dl marjoja (tuoreita tai sulaneita tai lähes sulaneita pakastemarjoja. Kokeile erilaisia ja tee marjasekoituksia!)
-3 dl maustamatonta jugurttia (maidottomalla ruokavaliolla olevat voivat laittaa 3 rkl proteiinijauhetta ja 2 dl kookosmaitoa tai kookoskermaa)
-1 tl psylliumia tai 0,5 tl omenapektiiniä (ei pakollinen)
-2 rkl chiansiemeniä tai pellavansiemeniä
-1 rkl vehnänalkioöljyä, kameliaöljyä tai pellavansiemenöljyä
Ainekset sekoitetaan yhteen ja soseutetaan sauvasekoittimella. Makeuttaa voi esimerkiksi parilla tipalla steviaa. Jos haluat tuunata jugurttia, mukaan sopii moni sellainen terveellinen ainesosa kuin smoothieenkin. Kokeile lisätä mukaan esimerkiksi 1rkl kollageenijauhetta, 1 rkl lesitiiniä, ripaus jauhettua nokkosta, ripaus jotakin muuta viherjauhetta tai vaikkapa lakkakääpä- tai pakurikääpätippoja.
Kollageenijauhe sisältää tärkeitä ravintoaineita, jota oma kehomme voi käyttää kollageenin tuotantoon. Kollageeni on elimistön joustavaa proteiinia ja sitä on meissä mm. ihossa, sidekudoksessa, ikenissä, rustossa, jänteissä ja lihaskalvoissa. Lesitiini sisältää fosfolipidejä, joita on elimistössä mm. solukalvoissa, aivoissa, hermostossa ja sappinesteessä. Nokkonen on yksi planeetan monipuolisimmista ja ravintorikkaimmista kasveista. Lakkakääpä ja pakurikääpä ovat paljon tutkittuja ja tunnettuja kasvirohdoksia immuunipuolustuksen tueksi.
Voit koristella oman annoksesi kourallisella marjoja ja pähkinöitä. Pähkinät tuovat annokseen lisää ruokaisuutta ja nälkä pysyy kauemmin loitolla.