Tämänkertainen vieraskirjoitus tulee yritykseltä nimeltä SomniShop. Kirjoitus ei ole kaupallinen, vaan halusin julkaista tämän hienon ja informatiivisen tekstin, koska terve, riittävä ja hyvälaatuinen uni on niin merkityksekäs asia terveydelle ja hyvinvoinnille:
Kuorsaus on laajalle levinnyt ilmiö. Erään budapestilaisen Semmelweisin yliopiston tekemän suuren tutkimuksen mukaan jopa 60 prosenttia aikuisista miehistä kuorsaa. Naisten vastaava luku on 41 prosenttia. Kuorsausta voikin jo kutsua kansantaudiksi. Silti monille ihmisille on hankala myöntää kuorsaavansa. “En ole ikinä kuullut kuorsaavani” ja silti niin monissa makuuhuoneissa vallitsee öisin kaikkea muuta kuin syvä hiljaisuus.
Kuorsaukseen ei kannata suhtautua hälläväliä-asenteella. Tavallinen kuorsaus, josta valtaosa kuorsaajista kärsii, ei ole virallisesti sairaus. Kuitenkin sillä voi olla fyysisiä seurauksia ja negatiivisia vaikutuksia myös henkiseen hyvinvointiin. Pahimmassa tapauksessa kuorsaus voi kehittyä obstruktiiviseksi uniapneaksi, joka vaatii aina hoitoa.
Kuiva suu ja nielemisvaikeudet
Jos huomaat usein herätessäsi, että suusi on kuiva, se voi olla merkki säännöllisestä kuorsauksesta. Kuorsausta esiintyy nimittäin erityisen usein henkilöillä, jotka nukkuvat suu auki. Monet ihmiset vaihtavat nenähengityksen nukkuessaan tiedostomattomasti suun kautta hengittämiseen. Tällöin suun ja nielun alueen pehmeät kudokset alkavat väreillä hengitetyn ilmavirran johdosta, mikä taas aiheuttaa kuorsausääniä.
Jatkuva ilmavirta nielun alueella suuhengityksen vuoksi kuivattaa lisäksi limakalvoja. Ikäviä seurauksia ovat aamuinen epämiellyttävä kuivuuden tunne suussa, sekä nielemisvaikeudet. Kun limakalvot ovat kuivat, myös bakteerien on helpompi levittäytyä sinne. Lopputuloksena voi olla tulehdustila, minkä takia suukuorsaajat kärsivätkin usein nielurisatulehduksista ja kurkkukivusta. Myös angiina ja hengitysteiden infektiot ovat yleisiä vaivoja.
Suun bakteerit
Suussa ja nielussa elää valtava määrä bakteereita, jotka hajottavat ruoantähteitä ja kuollutta materiaalia. Ihmisillä, jotka kuorsatessaan hengittävät suun kautta, bakteerien olosuhteet suussa muuttuvat. Jotkut bakteerit voivat lisääntyä paremmin kuin toiset, jolloin myös suun bakteerikanta muuttuu.
Ilmiötä voi itse tarkkailla. Kun jotkut bakteerit lisääntyvät aiempaa nopeammin, hampaiden pinnalle muodostuu kellertävä päällyste. Uuden epätasapainon vuoksi eri bakteereista muodostuu muita ainesosia. Tämä taas voi aiheuttaa pahanhajuista hengitystä.
Suun bakteerit ovat vastuussa myös karieksen synnystä. Tietyt kariesbakteerit oleskelevat suussa täysin harmitta. Mutta kun olosuhteet suussa muuttuvat kariesbakteerille suotuisiksi, ne ottavat vallan ja iskevät hampaisiin. Tästä voidaan päätellä, että kuorsaajat joutuvat poran alle hiljaisia nukkujia useammin.
Päänsärky ja väsymys
Tavallisessa kuorsauksessa hengitysilmassa on turbulenssia, mutta ilmavirtaus on säännöllinen ja keuhkot saavat koko ajan riittävästi happea. Jos näin ei ole, on kyseessä vakava unihäiriö, obstruktiivinen uniapnea. Uniapneapotilaan ylemmät hengitystiet painuvat kasaan ja voivat tukkeutua täysin. Potilas ei hengitä, eikä aivoihin kulje happea. Vasta elimistön refleksinomainen havahtuminen pysäyttää hengityskatkoksen, eli apnean. Uniapnealla on lukuisia vaikutuksia potilaan terveyteen. Uniapneaa sairastavat kokevat raskaimpana sen, ettei uni ole enää palauttavaa. Sen sijaan jatkuva väsymys, keskittymisvaikeudet ja aikaansaamattomuus vievät vallan. Korkea verenpaine ja kohonnut sydänkohtauksen riski ovat muita ikäviä seurauksia, joita unihäiriö tuo mukanaan.
Raja tavallisen kuorsauksen ja vaarallisen uniapnean välillä voi olla häilyvä. Lääkäri varmistaa diagnoosin unilaboratoriossa tehdyn unianalyysin avulla. Tällä välillä on harmaata aluetta, jossa kuorsaus ei ole enää harmitonta, mutta hengitys ei pysähdy täysin. Hengityskatkosten sijaan hengitystiet ahtautuvat, jolloin keuhkoihin kulkeva ilmavirta on heikkoa. Myös tällöin seurauksena voi olla päiväväsymystä. Herätessä vaivana on usein päänsärky, sillä aivot eivät ole saaneet yön aikana tarpeeksi happea.
Aivoinfarktiriski?
Henry Fordin sairaala Detroitissa, USA:ssa tutki vuonna 2013 kuorsaajien yhteisiä päänvaltimoita. Tutkimuksessa selvisi, että pitkäaikaisilla kuorsaajilla oli näissä aivoille erittäin tärkeissä valtimoissa usein vakavia muutoksia. Syy tähän on jo uuden tutkimuksen aihe, mutta tulokset viittaavat vahvasti siihen, että kuorsaajilla on mahdollisesti kohonnut riski saada aivahalvaus.
Sängyssä kuorsaajan kanssa
Jos kuorsaat itse, tuskin kiinnität siihen lainkaan huomiota (paitsi ehkä silloin, kun kumppanisi valittaa siitä). Jos taas olet se kumppani, joka kuorsaajan vieressä nukkuu, ei rentouttavasta unesta ole tietoakaan. Pahimmissa tapauksissa kuorsauksen äänenvoimakkuus voi yltää jopa 90 desibeliin, mikä vastaa ohiajavan rekka-auton aiheuttamaa meteliä.
Kuorsaajan kumppani saa vähemmän palauttavaa unta, mikä johtaa vetämättömään oloon ja päiväväsymykseen. Terveydelliset ongelmat voivat olla jopa yhtä isoja, kun itse kuorsaajalla. Esimerkiksi aamuista päänsärkyä esiintyy yhtä paljon niin kuorsaajilla, kuin heidän kumppaneillaankin. Myös joitain psyykkisiä oireita voi olla havaittavissa.
Mitä tehdä kuorsausta vastaan?
Kuten näkyy, kuorsauksella on paljon seurauksia niin hyvinvointiin, kuin terveyteenkin. Myös kuorsausta kuunteleva kumppani iloitsisi varmasti unirauhasta. Kuorsauksen lopettamiseen on olemassa laaja valikoima eri apukeinoja. Lue kotikonsteista kuorsausta vastaan tai kokeile kuorsauksenestolaitetta osoitteesta: https://somnishop.fi.
Blogistin loppukaneetti:
Ravintoterapian kannalta toisinaan ruoat, joihin on allergiaa tai yliherkkyyttä voivat turvottaa ylähengitysteitä jolloin voi ilmetä tarvetta suu auki hengittämiselle ja näin ollen myös kuorsaukselle ja monille suuongelon ja hengitysteiden ongelmille. Joskus parempi ruokavalio ja elämäntapojen tarkistaminen johtaa onnistuneeseen painonhallintaan, joka joillain voi vähentää kuorsausta, tosin kuorsausta ilmenee kaiken kokoisilla ihmisillä. Mm. maitotuotteet tai banaani voivat aiheuttaa limakalvojen turpoamista hengitysteissä ja myös limanerityksen lisääntymistä. Jotkut kuorsaavat vain mm. siitepylykautena tai flunssassa. Maitotuotteiden käytön tauottaminen saattaa tällöin tuoda apua. Toki limakalvo-ongelmiin on olemassa lääkkeitä, mutta myös joistakin rohdoksista ja luontaistuotteista voi olla apua. Kokeilemalla löytää omat parhaat konstinsa.
Vertaistukityön kautta tiedän myös sen, että monet kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavat ovat saaneet apua kuorsausongelmiinsa kun he ovat saaneen hoitotasapainonsa kuntoon ja heillä on oikeanlainen lääkitys ja siihen annostus. Lääkityksen lisäksi hoitotasapainoon, kuten monissa muissakin kroonisissa sairauksissa vaikuttavat myös se, että ruokavalio on henkilölle juuri sopiva ja kehon matala-asteinen tulehdus eli inflammaatio saadaan kuriin dietaarisin keinoin ja välttämällä mm. liiallista rasitusta ja stressiä.
Terveydessä ja hyvinvoinnissa kysymys on aina kokonaisuudesta. Emme varmasti vielä ihan täysin tiedä mitkä kaikki tekijät voivat vaikuttaa siihen miksi ihminen kuorsaa. Onneksi ihmisillä on olemassa keinoja lisätä hyvinvointiaan kohta kohdalta. Jos kuorsaus tai uniapnea ovat mahdollisesti sinulle jonkinlainen pullonkaula joka estää voimasta paremmin, kannustan etsimään pian apua!
