tiistai 29. marraskuuta 2016

Aivosumuiset zombiet vallanneet kadut ja liikenteen

Siitä lähtien kun olen saanut itseäni parempaan kuntoon, minua on arjessa usein himppasen ärsyttänyt kun kadut ja kauppojen käytävät tukkiutuvat hitaista ja toisten edessä tupeksivista ihmisistä, jotka eivät näytä ottavan lainkaan huomioon muita ihmisiä. Kaikki heistä eivät ole vanhuksia, joiden huomiokyky on ymmärrettävästikin jo heikentynyt. Kaikki eivät ole myöskään vain itsekeskeisiä ja huonosti kasvatettuja minä ensin-tyyppejä. Osa heistä, pelottavan suuri osa heistä on aivosumuisia zombeja, joiden aivotoiminta on alkanut ennnenaikaisesti rappeutua monestakin eri syystä.

Minun laatimani lista ei tietenkään ole täysin kattava, mutta tässä muutamia ajatelmia jota nykyään melkoisesti aikaisempaa nopeammat ja kirkkaammat aivoni hyödyksenne tänä marraskuun lopun aurinkoisena pakkaspäivänä on teille, rakkaat lukijani tuottaneet.

Pidätän oikeuden nimitellä ihmisiä aivosumuiseksi zombieiksi, koska olen itse toipunut sellainen.
Aivosumua aiheuttavia tekijöitä:

1. Virheravitsemus ja ravintopuutokset

Se käy todella helposti ja on todella yleistä, melkeimpä sääntö kuin poikkeus että emme saa ravinnosta sitä kaikkea mitä normaali aivotoimintamme kaipaisi. Toki ravitsemuksemme on vain niin hyvä kuin sen heikoin lenkki, kärjistetysti sanoen, mutta miettikääpä käsi sydämmellä nyt sitä mitä syötte: Paljonko menee kaikkia epämääräisiä muunneltuja rasvoja ja piilorasvoja, paljonko menee sokeria, valkojauhotuotteita, lisäainemönjiä, limppaa, alkoa, valmisruokia ja kuinka paljon menee puolestaan esim. terveellisiä prosessoimattomia rasvoja (jep, muutakin kuin sitä Suomessa ylistettyä rypsiöljyä, margariineja nyt ei mitekään voida laskea terveystuotteiksi), tuoreita kasviksia, marjoja, hedelmiä, hyviä proteiinilähteitä sekä eläinperäisinä, että kasviperäisinä. Miten suuren osan kasvikset, entä tuoreet kasvikset täyttävät päivittäiset annoksesi? Meneekö puolet tai yli puolet?

Moni tietää perusasiat terveellisestä ruokavaliosta, mutta kiire, väsymys, arki, tottumus, elämän paineet, suru, murhe, masennus ja sen kaltaiset asiat pitävät meitä vankina emmekä välttämättä vapauta itseämme nauttimaan terveellisestä ravinnosta ja terveydestä ylipäätään. Asiaa ei myöskään auta jos emme uskalla itse ottaa selvää ja katsoa virallisterveellisen totuuden ulkopuolelle. Voi olla pelottavaa huomata että kaikki mikä on virallista, ei olekaan välttämättä totta ja hyvää eikä minun parhaakseni. Usein jos meinaa syödä siten mikä on juuri itselle hyväksi, on myös oltava rohkea. Siitä kaikki ravitsemusalan ihmiset ovat yleisesti joka tapauksessa samaa mieltä että liika sokeri on pahasta.

2. Stressi

Pitäisiköhän tämä olla kuitekin ykkösenä, mene ja tiedä. Stressi on joka tapauksessa merkittävä koko kroppaamme ja mieltämme tuhoava asia. Kirjoitin stressin vaikutuksesta meihin hiljattain FB-profiilissani. Kirjoitus on julkinen, mutta hyvin vapaalla kädellä kirjoitettu. Jos haluat käydä lukemassa sen, tässä on linkki: https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10210491215049384&set=a.1236691630155.36433.1015149177&type=3&theater

Stressi kuluttaa kehosta ravintoaineita, joten stressin alaisena ravintoaineiden tarve on suurentuut. Pitkäaikainen stressi, jos ei huomioida tätä lisääntynyttä ravintoaineiden tarvetta, haittaa aivotoimintaamme monella tavalla: kognitiiviset kykymme saavat osumaa. Pitkäaikaisesti stressaantunut ja rasittunut huomaa usein seuraavia ongelmia tai ainakin hänen läheisensä voivat ne huomata: keskittymis- ja oppimisvaikeudet, vaikeudet loogiseen ajatteluun, vaikeudet hillitä impusseja ja tunnereaktioita ja säädellä niitä, muistin pätkiminen yms. On tärkeää muistaa että stressi ei ole vain kiirettä, tekemättömiä töitä tai arjen tai elämäntilanteen tuomia henkisiä paineita. Kroonista stressiä on kaikenlainen pitkäaikainen rasitus, joka kohdistuu kehoomme ja mieleemme.

3. Uniongelmat

Uniongelmia tässä kansakunnassa piisaa. Joistakuista tuntuu, että vuorokaudessa ei riitä tunnit kaikkeen siihen mitä heidän pitäisi mielestään kyetä tekemään tai sitten he ovat vain elämälle liian ahnaita eikä heille tunnu mikään riittävän muutenkaan. Aina enemmän, korkeammalle, paremmin. Levolle jää silloin liian vähän aikaa.

Uniongelmia tulee myös pikkulapsiperheissä. Perheissä pitäisi mahdollisuuksien mukaan jakaa valvomisvuoroja. Myös työssäkäyvän vanhemman pitää valvoa, sillä mitäs teet sitten kun kotona oleva vanhempi sippaa niin kunnolla, ettei pysty enää huolehtimaan jälkikasvustanne? Perheet tarvitsevat apua ja tukea myös muilta. Etsikää tilaisuuksia auttaa väsyneitä vanhempia!

Sairaudet ja kipu valvottavat myös, samoin se jos olosuhteet ennen nukkumaan menoa eivät ole otolliset unen tulolle. Lapset ja teini-ikäiset eivät saisi räplätä kännykkää tai kyhjöttää tietokoneen ääressä liian myöhään. Puututteko aikuiset tähän ja luotteko sääntöjä? Vahditteko, että niitä noudatetaan? Jos lapsi on koulussa liian vähäisten unien takia joka päivä kuin nukkuneen rukous, tilanteeseen pitää puuttua tai olisi pitänyt puuttua jo ajat sitten. On kysymys lapsen kehityksestä, terveydestä ja tulevaisuudesta.

Olen kirjoittanut uniongelmien lääkkeettömistä hoidoista blogiini aikaisemmin: http://jalkeilla.blogspot.fi/2015/09/unettomuuden-laakkeettomia-hoitokeinoja.html

Univaje voi vastata humalatilaa. Aina uniongelmiin ei pysty itse vaikuttamaan tai ne eivät ratkea nopeasti. Univajeiset ihmiset lähtevät kuitenkin ikäänkuin humalassa usein rattiin ja kaduille toikkaroimaan, koska no, ihmisten täytyy päästä töihin, hoitamaan asioitaan, kouluun, tapaamaan toisiaan yms. Välillä ihmettelen tosissani, miten voi olla mahdollista että liikenteessä on niinkin pienet onnettomuustilastot kuin meillä Suomessa tällä hetkellä on. Silti liikenteessä kuolee ja vammautuu ihmisiä. Univaje varmasti on osallisena moneen onnettomuuteen, ei pelkästään ajattelemattomuus, puhdas vahinko tai vaikkapa alkoholi.

Tehkää ihmiset parhaanne, että saisitte nukuttua riittävästi ja riittävän laadukkaasti! Pitkäaikainen huonosti nukkuminen ja univaje heikentävät kognitiivisia toimintoja

Liikenneturva-sivuston tilastotietoa liikenneonnettomuuksista: https://www.liikenneturva.fi/fi/tagit/tilastot

Kahvikaan ei aina oikeassa elämässä pelasta tilannetta. Et välttämättä ole mitenkään fiksuimmillasi kahvilla itsesi doupattua. Kahvilla ei kannata paikata univajetta. Se on ns. varastettua puhtia ja kostautuu kyllä kenties yhä pahenevana uupuneisuutena ja ylivirittyneisyytenä sekä uniongelmien kasautumisena. Lisäksi kofeiinin hajoamisessa elimistössä on geneettistä vaihtelua ihmisyksilöstä toiseen. Jos kofeiini metaboloituu hitaasti, se voi kumuloitua iltaan, jolloin voi olla entistä vaikeampi saada unta. Jotkut näkevät parhaaksi välttää kahvia kokonaan, toiset ovat huomanneet hyötyvänsä siitä että rajoittavat kahvin juonnin pieniin määriin eivätkä juo sitä enää iltapäivän jälkeen. Jotkut juovat yhden pienen kupin hyvälaatuista luomukahvia vain aamuisin.


http://www.caffeineinformer.com/caffeine-sensitivity4. Huono ruoansulatus

Tämä tekijä liittyy läheisesti krooniseen stressiin, sillä se on merkittävin syy heikentyneeseen ruoansulatukseen. Myös iän karttuminen heikentää ruoansulatusta, samoin jotkin lääkkeet, etupäässä vatsansuojalääkkeet, joita määrätään pitkäaikaiseksikin hoidoiksi vaikka tiedetään että niiden käyttö johtaa vakaviinkin ravintoainepuutoksiin. Syynä on usein se, että lääkärit eivät tunne muitakaan tapoja hoitaa liikahappoisuudeksi diagnosoimiaan tiloja ja mahalaukun ja pohjukaissuolen ongelmia.

Miksi siis ruoan pitää sulaa ja miten se liittyy kognitiivisiin kykyihimme? Ruoan pitää sulaa eli pilkkoutua riittävän pieniksi partikkeleiksi, jotta elimistö pystyy ottamaan ne vastaan suolistosta niiden normaaleja imeytymisreittejä pitkin. Tätä imeytymistä ei siis tapahdu jos ruoansulatusentsyymeistä on pulaa ja jäämme vajaaksi monista aivotoiminnoillemme tärkeistä ravintoaineista kuten rasvahapot, fosfolipidit, aminohapot, B12-vitamiini ja muut vitamiinit ja hivenaineet. Vajausta saattaa jäädä vaikka käyttäisimme laadukkaita ravintolisiä, jos ne eivät imeydy.

Ruoansulatuksesta tulee siis huolehtia aivan ensimmäisenä kun aletaan korjaamaan ravintopuutoksia. Tärkeänä tässä on huomioida ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan hoitamaan kaikkia mahdollisia stressitiloja ja stressin jälkitiloja sekä kehollisesti että mentaalisesti. Lisäksi ruoansulatusta voidaan tukea räätälöidyllä ruokavaliolla ja käyttämällä apuna ruoansulatusentsyymivalmisteita. Kaisa Jaakkola on kirjoittanut erinomaisen postauksen blogiinsa suolahappolisän kokeilemisesta ja käyttämisessä proteiinien pilkkoutumisen apuna: http://kaisajaakkola.com/2012/02/vatsahappotesti/

Heikentynyt ruoansulatus aiheuttaa mm. röyhtäilyä, närästelyä, ilmavaivoja ja ylävatsaturvotuksia eikä aiheuta vain ravintopuutoksia vaan puutteellisesti sulanut ruokamassa myös ärsyttää suolistoa aiheuttaen monenmoista ongelmaa heijastuen muuallekin kehoon kun vain mahasuolikanavaan. Toimiva ruoansulatus on siis erittäin tärkeää! Jos ruoansulatuksessa tai suolistossa on ongelmaa, ne ovat laadultaan usein sellaisia että väsyttävät ihmisiä ja saavat heidän aivonsa käymään hitailla ja epäjärjestyksessä.

5. Aivojen treenaamattomuus

Mietiskele, millä osa-alueella sinun aivoihin liittyvät asiat tarvitsisivat eniten kohennusta? Muisti, tasapaino, oppiminen, pulmien ratkominen, kokonaisuuksien hahmottaminen? Mieti sitten, toimitko elämässäsi sillä tavalla, että nuo ominaisuudet pääsevät kehittymään? Vaikka alkaisit saada ravintoa aivoillesi ravitsemuksellisessa mielessä, aivoja täytyy treenata, jotta yhteydet hermosolujen välillä vahvistuisivat ja kehittyisit ja vahvistuisit kogniiivisesti. Keinoja voi olla vaikka minkälaisia:

-Lainaa kirjastosta matematiikan oppikirjoja ja aloita tehtävien harjoitteleminen siltä tasolta jolta selviydyt ja etene siitä vähitellen vaativimpii tehtäviin

-Lue erilaisia kirjoja ja opiskele. Haasta itsesi!

-Askartele, neulo, tee jotain vaativaa käsilläsi. Tämä on kuin "hieroisi" aivoja.

-Liiku monipuolisesti ja harjoittele tasapainoa ja ketteryyttä. Tämäkin on ikäänkuin "aivohierontaa"

-Älä sorru yksioikoiseen ajatteluun. Mieti miten muuten jostakin asiasta voisi ajatella kuin miten olet tottunut ajattelemaan. Jos joku on toista mieltä, koita ymmärtää miksi hän on toista mieltä ja miten hän on päätynyt mielipiteeseensä.

-Harjoittele muistamaan asioita, myös ilman muistilappuja, kalenterimerkintöjä ja kännykän muistutuksia. Harjoittele muistamaan lyhyt- ja pitkäaikaisia muistettavia asioita ja myöskin opettele jotakin ulkoa. Muistipelejäkin voi pelata. Kenen kanssa haluaisit pelata?

-Harjoittele syvään ja rauhallisesti hengittämistä, laula, kuuntele kaunista musiikkia monipuolisesti. Parasta mahdollista "aivohierontaa" ja hermoston tasapainottamista.

Huomasitko, että jotkut ideat tuntuivat sellaisilta, jotka eivät yhtään ole mukavuusalueellasi? Todennäköisesti juuri ne ovat niitä asioita joita todella tarvitset treenataksesi aivojasi. Tsemppiä nyt vaan ja mieti millä palkitset itsesi kun olet onnistunut kunnialla sukeltamaan omalle epämukavuusalueellesi.

6. Erinäiset aineet ja myrkyt

Elämme ennennäkemätöntä maailmanlaajuista ihmiskoetta, jossa erilaiset kemikaalit ja myrkyt kuormittavat meitä perimän, ilman, veden, ruoan ja ihon kautta. Suussamme oleva amalgaami on terveysviranomasten mielestä ihan ok suussa, mutta muuttuu ongelmajätteeksi kun paikka poistetaan tai kun ihminen tuhkataan hänen kuoltua.

Harvat tietävät mitä kaikkea rokotteiden kautta saamme suoraan verenkiertoon, samoin mitä kaikkea saamme lääkkeistä varsinkin yhteisvaikutuksena muiden kehoomme tulleiden aineiden kanssa. Lisäksi ovat vielä päihteet. Meininki tuntuu välillä melko darwinistiselta: Se joka on fiksuin, valppain, rohkein, rehellisin ja etuoikeutetuin, voi onnistua välttämään eniten em. aineiden kuormitusta, mutta kaikki me jollakin tavalla altistumme. Mm. raskasmetallit vaikuttavat voimakkaasti aivotoimintaan.

Voimme kuitenkin tehdä omia valintojamme mm. käyttämällä mahdollisimman myrkyttömiä pesuaineita, luononkosmetiikkaa, suosimalla luomuruokaa, pidättäytymällä päihteistä (paitsi tässä tarvitsevat addiktoituneet usein apua kunhan ensin halu toipua lähtee riittävästi itsestä ja usein kun on käynyt jo riittävän pohjalla), huolehtimalla riittävistä ravintoaineiden saannista. Mm. monet hivenaineet auttavat "syrjäyttämään" mm. raskasmetalleja ja maksan toiminnan tukeminen eri ravintoainein ja ravintolisin voi auttaa kehoa puhdistumaan toksiineista. Joskus auttaa jo paljon kun saa amalgaamit ammattitaitoisen biohammaslääkärin johdolla poistettua tai kun pääsee vapaaksi ympäristöaltisteesta kuten rakennuksesta, jossa on sisäilmaongelma tai paikasta jossa on liian kova elektromagneettinen säteily.

7. Kilpirauhasen vajaatoiminta

Jep. Hoitamaton tai puutteellisesti hoidettu kilpirauhasen vajaatoiminta todellakin hidastaa ihmisten ajattelukykyä, joskin jollain voi esiintyä myös ajatusten levottomuutta. Aivot tarvitsevat aktiivista kilpirauhashormonia ja kun sitä puuttuu niin tottakai kognitiiviset toiminnot heikkenevät.

8. Muut sairaudentilat

On monenlaisia aivosairauksia jotka vaikuttavat aivotoimintaan. Lisäksi mm.  krooninen väsymysoireyhtymä, sähköherkkyys, monikemikaaliherkkyys ja altistuminen huonolle sisäilmalle. Eihän tuomita, jos ei tiedetä? 



Ravintolisiä

Ihmisten "zombiemaisuus" ja aivosumu johtuu jokaisen kohdalla yksilöllisistä syistä ja on usein monen tekijän summa. Niinpä ei voi olettaa että vain ottamalla tiettyjä ravintolisiä koko ongelma ratkeaisi. Tässä kuitenkin muutamia, mistä voi olla hyötyä osana kokonaisvaltaista hoitoa:

1. B12-vitamiini, tärkeä mm. energiatasoille ja hermoston, myös aivojen toiminnalle. Kun ruoassa on eläinperäistä proteiinia, ei tämän vitamiinin saanti ole dietaarisesti yleensä ongelma. Vegaanit tuppaavat kuitenkin tarvitsemaan B12-vitamiinia ravintolisänä. Vakavaakin puutosta syntyy jos henkilöllä on atrofinen gastriitti, jolloin hän saa vitamiinia säännöllisesti pistoksina. Puutetta syntyy myös mahansuojalääkkeiden eli protonipumpun estäjien (PPI, proton pump inhibitor) pitkäaikaisesta käytöstä ja stressin seurauksena heikenneestä suolahapon tuotannosta. B12-vitamiinia voidaan mitata laboratoriokokein. Huomioitavaa on kuitenkin, että viitearvot eivät aina tarkoita samaa kuin tavoitearvot. Joskus B12-vitamiinitasot ovat korkeat vaikka oireita sen puutoksesta olisikin. Tämä saattaa johtua muiden B-vitamiinien, kuten folaatin (B9) tai pyridoksiinin (B6) puutoksista.

B12-vitamiinia on useaa muotoa, josta syanokobalamiini on kenties halvin, mutta heikoimmin elimistössä toimiva. On suuria geneettisiä eroja miten eri ihmisillä B-vitamiinit yleensä toimivat kehossa. Moni tarvitsee ne ravintolisistään aktiivisina. Näitä muotoja ovat metyylikobalamiini ja adenosyylikobalamiini, josta viimemainittu vaikuttaa nimenomaan solujen mitokondrioissa energianmuodostuksessa. Lisäksi on vielä hydroksokobalamiinia, jossa muodossa B12 on pistoksina saatavissa valmisteissa. Myös ne, jotka geneettisistä syistä eivät siedä metyylikobalamiinia vaan saavat siitä esim. ahdistuneisuutta tai levottomuutta tilaavat hydroksokobalamiinia ulkomailta. Tietääkseni sitä ei saa Suomesta.

2. Aminohapot. Melkoinen osa rakenteistamme on proteiinia. Proteiini puolestaan koostuu pienistä yksiköistä, aminohapoista. Aminohappoja tarvitaan myös mm. kuljetusproteiinien, entsyymien ja tiettyjen hormonien rakenteissa. Sen lisäksi, että aminohappoja on aivojen ja hermoston rakenteissa, niitä tarvitaan myös hermovälittäjäaineiden rakenteissa. Hermovälittäjäaineet ovat keskeisen tärkeässä roolissa aivojen ja hermoston toiminnassa. Jos emme saa tarpeeksi proteiinia ja riittävän monipuolisista lähteistä, ajanoloon kehittyy puutos aminohapoista. Jos ravinto koostuu vain kasviperäisestä ruoasta, pitää olla erityisen tarkka että saa kasviproteiinia riittävästi ja riittävän monipuolisista lähteistä, kuten viljat, pähkinät, siemenet ja palkokasvit. Ongelmaksi voi muodostua se, jos vegaanin suolisto ei siedä kaikkia kasviproteiinityyppejä.

Jos aminohapoista syystä tai toisesta on pulaa, niitä voi ottaa myös ravintolisinä. Aminohappotasot voidaan mitata esim. verikokeesta. Tuloksista voidaan päätellä monenlaista siitä mitä kehossa on meneillään ja mitä siltä puuttuu. Tarvittaessa puuttuvia aminohappotasoja voidaa korvata vapaina ravintolisinä ainakin aluksi, mutta mikäli vain mahdollista, on hyvä pyrkiä tehostamaan ruoansulatusta (suolahappovalmisteet, ruoansulatusentsyymivalmisteet) ja varmistamaan riittävä proteiininsaanti. Jotkin sairaudentilat aiheuttavat proteiinihukkaa, jote jos terveys on selvästi heikentynyt, käänny myös lääkärin puoleen, jotta voidaan tutkia ja poissulkea vakavampia tiloja.

3. Rasvahapot. Aivojen kuivapainosta 60% on rasvaa. Siis me todella tarvitsemme rasvaa ruokavaliosta, mutta ei ole ihan sama millaista rasvaa saamme. Monilla on puutetta omega 3-sarjan rasvahapoista, joita saa pääasiallisesti rasvaisista kaloista, mutta myös esim. pellavansiemenöljystä. Aivoille keskeistä sen rakenteissa on DHA eli dokosaheksaiinihappo, mutta monilla yksilöillä kasviperäiset omega 3-rasvahapot muuntuvat heikosti DHA:ksi. Myöe EPA eli eikosapentaiinihappo on tärkeää kognitiivisille toiminnoille, koska siitä muodostuu tulehdusta vähentäviä kudoshormoneja. Vääränlainen ruoka, infektiot, stressi ja ravintoaineidn puute lisää inflammaatiota eli elimistön hiljaista tulehdusta, jonka vaikutukset kohdistuvat myös aivoihin ja kognitiivisiin toimintoihin. Monet hyötyvät siitä, että ottavat omega kolmosensa laadukkaista kalaöljyvalmisteista. On myös levistä valmistettuja omega 3-tuotteita vegaaneille ja niille, jotka ovat allergisia kalalle. Jotkut kala-allergikot tosin pystyvät käyttämään esteröityjä kalaöljyvalmisteita.

Koska kokonaisvaltaisesti hyvä ravitsemustila on tärkeä aivotoiminnoille, myös mm. antioksidantteja, fosfolipidejä ja monivitamiinivalmisteita on tarpeen mukaan hyvä olla ravintolisäohjelmassa mukana. Ravintolisäohjelma taas puolestaan nojaa hyvään yksilöllisesti toteutettuun ruokavalio-ohjelmaan, joka puolestaan nojaa siihen että ihminen huolehtii hyvistä elintavoista parhaan kykynsä mukaisesti ja hakee tarvittaessa apua.

Pimeään vuodenaikaan zombiena ratissa ja kadulla toikkarointia esiintyy varmasti enemmän myös siksi että ihmisiä riivaa D-vitamiinin ja valon puute. Muistakaa myös D-vitamiininne! Useimmiten tarvitaan suosituksia isompia annoksia, kuten 50-125µg päivässä, jotta päästään riittävän korkeisiin pitoisuuksiin. Jos mittaatte D-25-kokeen, pyrkikää ainakin himppasen yli 100 nmol/l tuloksiin. Monet hyötyvät pimeän aikaan myös aamuisesta oleskelusta laadukkaan kirkasvalolampun ääressä.